Uudiskohteet ovat usein hankintahinnaltaan huomattavasti vanhoja asuntoja kalliimpia, vaikka vanhan kohteen hankintahintaan laskisi mukaan myös mahdollisen remonttivaran. Uudiskohdetta hankittaessa myös arvio kohteen arvonkehityksestä kannattaa tehdä varovaisesti. Monella paikkakunnalla asuntosijoittaja joutuu varautumaan jopa arvonlaskuun. Toisaalta uudiskohteessa hoitovastike on varsinkin ensimmäisinä vuosina usein alhaisempi kuin vanhemmissa taloyhtiöissä, koska rakennus on uusi ja energiatehokas.
Uudiskohteita rakennetaan usein kehittyviin keskuksiin ja kasvaville asuinalueille, jolloin voisi olettaa, että vuokralais- ja ostajaehdokkaita löytyy jatkossakin. Uusia kohteita markkinoidaan esimerkiksi sillä, että neliöt on käytetty järkevästi. Uudet asunnot lienevät myös perusominaisuuksiltaan vanhoja paremmat, sillä esimerkiksi rakennusmääräykset ovat niiden kohdalla tiukemmat. Pääsääntöisesti remontille ei pitäisi hetkeen olla tarvetta, ja pienet viatkin kuuluvat usein takuun piiriin. Esimerkiksi kosteusvauriolta ei kuitenkaan aina uudiskohteissakaan välty, vaikka niitä pyritäänkin välttämään muun muassa sertifioiduilla materiaaleilla ja rakentajilla sekä turvallisilla tekniikoilla.
Uusia rakennuksia suunnitellessa on usein pyritty huomioimaan muun muassa allergiset ja liikuntarajoitteiset asukkaat. Nykyaikainen varustelu paitsi helpottaa arkielämää myös säästänee energiaa ja sitä kautta rahaa. Nykytekniikalle on valmiudet ja lämpötila pysyy tasaisempana vuodenajoista riippumatta. Myös parvekkeet ja terassit ovat nykyasunnoissa ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Nämä ovat seikkoja, jotka vaikuttavat vuokralaisen viihtyvyyteen.
Uudiskohteista houkuttelevan sijoituskohteen tekee usein suuri yhtiölainaosuus. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntosijoittajan on mahdollista päästä kiinni uudiskohteisiin melko pienellä pääomalla. Lisäksi uudiskohteisiin liittyy tällä hetkellä merkittävä ajallinen verohyöty, koska vuokranantajana toimiva osakas voi vähentää vuokratulojen verotuksessa myös yhtiölainan lyhennyksen, jos osakkaan maksamat suoritukset vain on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa. Uudiskohdetta harkitsevan asuntosijoittajan on kuitenkin hyvä ottaa selvää siitä, kuinka osakkaan maksamat lainaosuudet ja pääomavastikkeet käsitellään yhtiön kirjanpidossa. Kannattaa myös muistaa, että vaikka rakennusliike suhtautuisikin positiivisesti pääomavastikkeiden tulouttamiseen, on asia jatkossa taloyhtiön yhtiökokouksen päätettävä asia. On kuitenkin melko todennäköistä, että yhtiö pysyy kerran valitulla tiellä, eikä alun perin tuloutettuja pääomavastikkeita aleta myöhemmin rahastoimaan. Lisätietoa tuloutuksesta ja rahastoinnista voit lukea täältä.
Uudiskohteen hankinnassa on syytä kiinnittää huomiota myös pääomavastikkeen määrään. On varsin tavallista, että ensimmäisten vuosien aikana yhtiölainasta maksetaan vain korkoja, jolloin pääomavastike on alkuvaiheessa pieni ja nousee yhtiölainan lyhennysten alettua. Uudiskohdetta harkitsevan asuntosijoittajan on kuitenkin syytä laskea sijoituskohteensa kannattavuus myös lyhennysten alkamisen jälkeen. Pääomavastikkeen määrää arvioidessa on hyvä varautua myös korkotason nousuun.
Lisäksi on huomioitava, sijaitseeko yhtiön rakennus omalla vai vuokratulla tontilla. Vuokratontti mahdollistaa asunnon oston edullisemmin, mutta tällöin tontista joutuu maksamaan vuokraa. Jos yhtiö sijaitsee vuokratontilla, kannattaa selvittää tontinvuokran määrä sekä korotusperusteet. Monet uudiskohteet sijaitsevat ns. valinnaisilla vuokratonteilla, jolloin ostaja voi halutessaan maksaa huoneistoonsa kohdistuvan osuuden asunto-osakeyhtiön vuokraamasta tontista. Tällöin ostajan ei tarvitse enää maksaa tontista vuokraa.