Hyvä paha Airbnb

Airbnb-majoituspalvelu on herättänyt paljon keskustelua asumisen kentällä. Onko palvelu paholaisen keksintöä vai asuntosijoittajan kultakaivos?

Airbnb on kansainvälinen internetpalvelu, jossa voi ilmoittaa huoneen tai koko asunnon vuokrattavaksi tai käytettäväksi majoitukseen. Kyse ei ole pääsääntöisesti perinteisestä pitkäaikaisesta vuokrauksesta, vaan lyhytkestoisesta, pääsääntöisesti turisteille tarjottavasta kodinomaisesta majoituksesta. Toisille palvelu näyttäytyy kultakaivoksena, jolla pienennetään oman asumisen kulua tai saadaan jopa moninkertaista vuokratuloa normaaliin asunnon vuokraamiseen verrattuna. Toisille palvelu on suoraan paholaisesta ja sen käyttö pitäisi lailla tai ainakin yhtiöjärjestyksellä kieltää. Kilpailunäkökulmasta palvelu nähdään haastavana, jos Airbnb-toimijoilla on eri pelisäännöt kuin majoitusta tarjoavilla hotelleilla.

Palvelu itsessään ei ole huono. Itse asiassa se on todella hyvä. Palvelun maailmanlaajuinen suosio kertoo myös siitä, että tarvetta ja kiinnostusta sille on. Kukaan ei kuitenkaan haluaisi palvelun käyttäjiä omille kulmilleen. Pelätään häiriöitä, naapuruston alhaisempaa sosiaalista kontrollia ja jopa sitä, että tietyt kaupunginosat autioituvat normaalista asumisesta ja muuttuvat turistipesäkkeiksi. Tietyt suuret kaupungit, joissa Airbnb on saavuttanut suuren suosion, ovat lähteneet rajoittamaan sen toimintaa. Esimerkiksi New Yorkissa asunnon tarjoaminen Airbnb:ssä on kiellettyä, paitsi jos tarjoaa omaa kotiaan niin, että on itse samaan aikaan paikalla. Barcelonassa ja Berliinissä asunnon tarjoajilla pitää olla lupa, mutta moni toimii kuitenkin ilman lupaa. Barcelonassa tarkastaja-armeija vaanii luvattomia asuntoja ja omistajia voidaan uhata jopa 60.000 euron sakoilla. Myrskyn silmässä ovat erityisesti sellaiset toimijat, jotka ammattimaisesti tarjoavat useampia asuntoja palvelussa.

Suomen asuntomarkkinoiden hajautuneisuus hidastaa Airbnb:n leviämistä

Suomessa palvelu ei ole saanut sellaisia mittasuhteita, että kaupunkien tasolla jouduttaisiin pohtimaan palvelun rajoittamista. Suomalaista vuokra-asuntomarkkinaa leimaa ja suojaa se, että markkinoilla toimii kourallinen isoja toimijoita, jotka omistavat pääsääntöisesti kokonaisia kiinteistöjä, ja suuri joukko yksittäisiä henkilövuokranantajia, jotka omistavat keskimäärin 1,4 asuntoa. Henkilövuokranantajat voisivat omaa asuntoaan tarjoavien rinnalla olla optimaalisia Airbnb:n käyttäjiä, mutta suurin osa heistä ei ole suuren tuoton perässä valmis tekemään niin paljon työtä, mitä Airbnb-asunnon pyörittäminen vaatii. Pääsääntöisesti yksityiset vuokranantajat ovat tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, joilla voi olla hankalaa juosta huolehtimassa muutaman päivän välein vaihtuvan majoittujan avaimista, aamiaistarvikkeista, siivouksista ja palvelemisesta. Tähän markkinarakoon on kuitenkin syntynyt myös palveluja huolehtimaan vuokrauksesta.

Toisaalta kaikki asunnot eivät muutenkaan sovellu Airbnb-käyttöön.Jotta majoittaminen olisi erityisen kannattavaa, pitäisi asunto olla hyvässä, keskeisessä paikassa, siisti, mielenkiintoinen, sopivan kokoinen ja majoittujalle pitäisi pystyä tarjoamaan sellainen kokonaiselämys, joka takaisi hyvät suosittelut. Sillä siten palvelu toimii: niille asunnoille riittää majoittujia, joita aiemmat asiakkaat suitsuttavat. Hyvää asiakaskokemusta ei edistä se, jos alakerran naapuri hakkaa harjanvarrella kattoon aina kun yläkerran asunnossa on majoittujia tai naapurit tuijottavat happamasti rappukäytävässä. Näin ollen onnistuminen edellyttää myös vuoropuhelua ja avoimuutta taloyhtiössä ja talon sääntöjen läpikäymistä jokaisen majoittujan kanssa.

Onko Airbnb-vuokraaminen vuokraamista vai majoittamista?

Asunnon tarjoajan pitää huomioida myös se, että rajanveto vuokralainsäädännön ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan lainsäädännön välillä on epäselvä. Aina ei ole selvää, katsotaanko asunnon tarjoaminen Airbnb:ssä vuokraamiseksi vai majoittamiseksi ja millaiset viranomaismääräykset sitä koskevat. Pääsääntöisesti on niin, että mitä pienimuotoisemmasta toiminnasta on kyse, esimerkiksi oman asunnon tarjoamisesta silloin tällöin, kyse on vuokraamiseen rinnastettavasta toiminnasta. Mitä enemmän huoneistoja on, mitä ammattimaisempaa toiminta on ja mitä enemmän asunnon lisäksi tarjotaan oheispalveluja, kuten siivousta tai aamiaista, kyse on majoitus- ja ravitsemistoiminnan lain alle kuuluvasta toiminnasta. Joka tapauksessa toiminnan tuotosta pitää maksaa pääomatuloveroa ja huolehtia, että asunto on terveellinen ja (palo)turvallinen. Lisäksi vuokranantajan tulee tarkistaa asunnon vakuutusturva.

Entä voiko taloyhtiö ottaa asunnon hallintaansa Airbnb-vuokraamisen perusteella? Asunto-osakeyhtiölain näkökulmasta Airbnb-majoittamisessa onyleensä kyse asumiseen verrattavasta toiminnasta, joten hallintaanotto tuskin menisi läpi käyttötarkoituksen vastaisuuden perusteella. Jatkuvien häiriöiden vuoksi hallintaanotto on kuitenkin mahdollinen..

Oma lukunsa on vielä se, kun vuokralainen haluaa tarjota asuntoaan palvelussa. Koko asunnon tarjoaminen vaatii vuokranantajan luvan, mutta enintään puolikkaan asunnon saa tarjota palveluun ilman lupaa. Säännöt ovat siis samat kuin alivuokrauksessa. Pitää kuitenkin muistaa, että jos vuokralainen tarjoaa koko asuntoaan kerran kesässä ilman tarvittavaa lupaa, ei se riitä vielä vuokrasopimuksen purkamiseen ja tuskin irtisanomiseenkaan. Asiasta on tällöin kuitenkin syytä huomauttaa vuokralaiselle ja käydä läpi se, että toistuessaan toiminta voi oikeuttaa vuokranantajan irtisanomaan tai jopa purkamaan vuokrasopimuksen.

Majoittamisen osalta on tärkeää jatkossa selventää lainsäädännöllistä rajanvetoa ja varmistaa, että samanlaista toimintaa harjoittavat pelaavat samoilla pelisäännöillä. En usko, että palvelun kieltämisellä saavutettaisiin mitään erityistä hyvää. Asuntomarkkinassa on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa tarvetta hyvin moninaisille asuntojen käyttömuodoille.

Kirjoittaja:
Mia Koro-Kanerva
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja
mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi
p. 050 303 1615

Tekstin lyhyempi versio on julkaistu Kiinteistölehdessä 10/2017.

LUE LISÄÄ

Suomen Vuokranantajat mukana allekirjoittamassa nollatoleranssia hämärälle toiminnalle

Myös Suomen Vuokranantajat on mukana kymmenien järjestöjen allekirjoittamassa kannanotossa, jossa vaaditaan nollatoleranssia hämärälle toiminnalle vuokramarkkinoilla.

Hyvä vuokranantaja ei tee epäselviä sopimuksia, vaadi ylimääräisiä käteismaksuja eikä koita kiertää lakia tai viranomaissäädöksiä. Fiksu vuokranantaja myös noudattaa hyvää vuokratapaa ja ylivoimainen enemmistö vuokranantajista näin toimiikin. Olemme mieluusti mukana kitkemässä tällaisia hämäriä ilmiöitä.

Lue koko kannanotto

Suomen Vuokranantajien kesäkuussa 2017 antama tiedote: ”Hyvään vuokratapaan eivät kuuluu viranomaissäädöksiä kiertävät lisävuokrasopimukset

LUE LISÄÄ

Asuntotuotantoa ei pidä ylikuumentaa valtion tuella

Asuntotuotanto on viime vuosina ollut Suomessa vauhdikkainta vuosikymmeniin. Tänä vuonna rakentamisen määrä tulee nousemaan jopa yli 40 000 asuntoon. Rakentamisen suhdanteen ollessa erittäin korkealla alaa ei pitäisi enää kuumentaa valtion tuella.

Asuntotuotanto on viime vuosina ollut Suomessa vauhdikkainta vuosikymmeniin. Asuntoaloitusten määrä on ollut kasvussa. Vuoden 2016 asuntoaloitusten toteutuma oli yli 37 400 asuntoa. Ympäristöministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että vuosina 2017 ja 2018 asuntoaloitusten määrä pysyy noin 32 000-34 000 asunnossa. Nyt on jo selvää, että aloitusten määrä ylittyy tänä vuonna. Rakentamisen määrä tulee nousemaan jopa yli 40 000 asuntoon. Muun muassa Rakennusteollisuus RT nosti jo ennustettaan tälle vuodelle huomattavasti.

Rakentamisen suhdanne näyttää edelleen vahvistuvan ja rakennusalalla on jo pulaa osaavista työntekijöistä. On olemassa riski, että rakennusala jopa ylikuumenee.

Valtion tuotantotuelle ei tarvetta korkeasuhdanteessa

Tilanteessa, jossa rakentamisen suhdanne on erittäin korkea, pitäisi vähentää valtion tukia ja pienentää korkotukilainavaltuuksia. Tuen painopistettä pitäisi siirtää entistä enemmän erityisasumiseen sekä esimerkiksi hissien rakentamiseen vanhempiin mataliin kerrostaloihin, jotta voitaisiin paremmin edistää esteettömyyttä ja pidentää aikaa, jolloin kotona asuminen on mahdollista. Asumisviihtyvyyden lisäksi se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.

Tuotantotuen käyttäminen on perusteltua siinä tilanteessa, ettei rakennushankkeita lähde liikkeelle. Esimerkiksi asuntoministeri Vapaavuoren ideoima välimalli oli järkevä toimenpide, koska asuntohankkeita ei muuten lähtenyt liikkeelle. Malli tuki myös vahvasti rakennusalan työllisyyttä.

Tällä hetkellä asuntotuotanto vetää kuitenkin myös ilman tukia. Vahvassa korkeasuhdanteessa kulkevaa rakennusalaa ei pidä kiihdyttää lisää pitämällä korkotukivaltuuksia eli valtion tukia korkealla. Nyt olisi suhdannepoliittisesti järkevää hidastaa ARA-tuotantoa. ARA-tuotantoa tänä vuonna syntymässä jopa enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna ARA-asuntoja aloitettiin noin 7 900. Tänä vuonna määrä näyttää nousevan jopa 9 000 asuntoon. Jos asuntoja syntyy muutenkin ennätystahtiin, ei ole syytä käyttää asuntotuotannon lisäämiseen veronmaksajien euroja.

Veronkevennykset tukia tehokkaampi tapa ylläpitää asuntotuotantoa

Asuntotuotannon korkeana pitämisessä on parempiakin keinoja kuin ARA-tuotannon lisääminen. Yksityiset vuokranantajat maksavat korkeaa pääomatuloveroa vuokratuloista. Yksityisten vuokranantajien toimintaedellytysten parantaminen esimerkiksi vuokratulojen verotusta keventämällä lisäisi kiinnostusta asuntosijoittamiseen, pitäisi asuntotuotannon vahvana ja hillitsisi vuokrien nousua. Vuokrasta on noin 15 prosenttia pääomatuloveroa. Se on paljon se.

Kirjoittaja:
Tuomas Viljamaa

Yhteiskuntasuhdepäällikkö
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
040 723 5821

Teksti on julkaistu myös Kiinteistölehdessä syyskuussa 2017.

LUE LISÄÄ

Suomen Vuokranantajien päälakimieheksi Sanna Hughes

Suomen Vuokranantajien päälakimieheksi on valittu OTK Sanna Hughes. Hughes rekrytoitiin tehtävään lakimies Jonna Puolannon siirryttyä Kojamo Oyj:lle (ent. VVO).

Päälakimiehenä Hughes vetää Suomen Vuokranantajien lakitiimiä, osallistuu edunvalvontaan, jäsenpalveluiden ja toiminnan kehittämiseen ja koulutuksiin. Hughesilla on vankka edunvalvonta- ja esimieskokemus Viestintävirastosta, jossa hän toimi viimeksi esimiestehtävissä 10 asiantuntijan ryhmässä, päävastuualueena kilpailun edistäminen Suomen telemarkkinoilla. Vuokranantajien maailmaan Hughes on tutustunut toimiessaan itse asuntosijoittajana. Hughesillä on loistavat valmiudet tulla mukaan järjestön energiseen ja eteenpäin pyrkivään tiimiin. Hughes aloittaa tehtävässään 23.10.2017.

Uusia nimityksiä Suomen Vuokranantajissa

Suomen Vuokranantajien hallituksen kokouksessa 26.9. tehtiin päätös henkilöstön uusista vastuualueista. Vastuualueiden myötä tehtiin myös uusia nimityksiä: Tuomas Viljamaa nimitettiin yhteiskuntasuhdepäälliköksi, Kati Alatalo jäsenpalvelupäälliköksi ja Liina Länsiluoto viestintä- ja kehittämispäälliköksi.

LUE LISÄÄ

Kuka vastaa vuokra-asunnon palovaroittimesta?

Huoneiston haltija on vastuussa siitä, että asunnossa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Kun asunto on tyhjillään, vastuu on vuokranantajan. Vuokrasuhteen aikana vastuu palovaroittimista kuuluu vuokralaiselle.

Vuokralainen vastaa itse säännöllisestä palovaroittimien toimivuuden tarkastamisesta ja paristojen vaihtamisesta. Hyvä vuokranantaja kertoo vastuista vuokralaiselle ja tarkastaa palovaroittimien toiminnan vuokralaisen vaihtuessa.

Vastuu verkkovirralla toimivien varoittimien kunnossapidosta kuuluu taloyhtiölle. Vuokralaisen pitää kuitenkin ilmoittaa huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle havaitsemastaan viasta palovaroittimen toiminnassa.

Pahimmassa tapauksessa vuokralaisen kotivakuutus ei korvaa tulipalon aiheuttamia vahinkoja, jos vuokralainen on laiminlyönyt palovaroittimien hankintaa ja huoltoa koskevat velvollisuutensa.

Kaisa Kangasniemi, neuvontalakimies
Teksti on julkaistu Kiinteistölehdessä syyskuussa 2017

Kysyttävää?

Suomen Vuokranantajien neuvonta vastaa jäsenille.

Lue myös Kiinteistöliiton Lakipähkinä-blogi: Taloyhtiö voi hankkia palovaroittimet huoneistoihin.

 

LUE LISÄÄ

Kiinteistökustannusten nousu kiihtyy ja tuo korotuspaineita vuokriin

Kiinteistöliiton julkaiseman Indeksitalo-vertailun mukaan kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.

Edullisinta kiinteistönpito on viimevuotiseen tapaan Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Kalleimmat kiinteistönpitokustannukset ovat Vihdissä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Kiinteistöverot ja sähkökustannukset nousivat eniten

Kustannusnousun kärjessä ovat tänä vuonna kiinteistöverot ja sähkö. Joissain kaupungeissa myös kaukolämpö kallistui tuntuvasti. Kiinteistöveron taso nousi keskimäärin viisi ja kiinteistösähkön kolme prosenttia. Jätehuollon, kaukolämmön ja veden kustannukset nousivat keskimäärin vajaan prosentin verran edellisvuodesta.

Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat huomattavia. Enimmillään kustannukset laskivat miltei kolme ja enimmillään nousivat 10 prosenttia vuodesta 2016. Vuoden 2010 jälkeen kulut ovat kasvaneet lähes kolmanneksen verran.

Tilastokeskuksen mukaan hoitokulut nousseet vuonn 2016 3,3 prosenttia

Myös Tilastokeskuksen tuore asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto kertoo samasta kehityksestä. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,40 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 3,3 prosenttia.

Suomen Vuokranantajat huolissaan kustannuskehityksestä

Yksityisen vuokranantajan kannalta kiinteistökustannusten nousu tarkoittaa paineita korottaa vuokria.

”Kun kiinteistöverot, hoitokulut ja muut kiinteistökustannukset nousevat, aiheuttaa tämä väistämättä nousupaineita myös vuokriin. Kun vuokrat ovat monessa kaupungissa jo vuokralaisten maksukyvyn ylärajoilla, on yksityisten vuokranantajien yhä vaikeampi saada toiminnastaan kannattavaa. Tämä on yhteiskunnan kannalta huolestuttava suunta: yksityisten vuokranantajien tarjoamia vuokra-asuntoja tarvitaan pikemminkin lisää kuin vähemmän”, pohtii Suomen Vuokranantajien vaikuttamisasiantuntija Tuomas Viljamaa.

”Käytännössä politiikan tasolla asiaan voidaan vaikuttaa huolehtimalla siitä, etteivät maksut ja taksat nouse sekä kiinteistöverotus kiristy entisestään. Yksityisten vuokranantajien verotaakkaa tulisi pohtia myös kokonaisuudessa, jotta kannattavan toiminnan edellytykset säilyvät”, Viljamaa sanoo.

Lähde: Kiinteistöliitto

 

LUE LISÄÄ

Vuokra-asumisen arvostusta pitää nostaa

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti ”Asuntopolitiikan kehittämiskohteita” julkaistiin 12.9. eduskunnassa. Raportti keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kysymyksiin sekä asumisen tukijärjestelmien vaikuttavuuteen ja ongelmakohtiin.

”Raportti on erittäin hyvin laadittu ja kattava, mikä antaa erittäin hyvät edellytykset päättäjille kehittää asuntopolitiikkaa parempaan suuntaan. Myös selkeät suositukset ovat erittäin hyvä tapa jatkaa keskustelua toimenpiteistä”, kiittää Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Raportissa suositellaan muun muassa MAL-aiesopimusten aiempaa parempaa sitovuutta, ARA-tuotannon tonttien vuokraamista samoilla hintakriteereillä vapaarahoitteisen asuntotuotannon kanssa ja maankäytön sekä liikennesuunnittelun sitomista paremmin toisiinsa. Kaikkiaan suosituksia on 18.

”Raportin suositukset ovat erittäin hyviä. Tärkeä huomio raportissa on myös se, etteivät ARA-kanta ja muut yhteiskunnan kontrollissa olevat asunnot ole itsetarkoitus. Valtion ja kuntien kannattaa mieluummin luoda edellytyksiä asuntorakentamiseen muun muassa investoimalla liikenneinfrastruktuuriin”, sanoo Koro-Kanerva.

”Asuntopolitiikan peruslinja on viime vuosina kulkenut parempaan suuntaan. Entistä enemmän puhutaan tiivistysrakentamisen lisäämisestä ja siirtymisestä tuotantotuista kysyntätukien suuntaan. Asumistuki on edelleen toimiva väline asumisen tukemiseen, mutta asumistuen kokonaisuudistus on tarpeen, jotta sen kannustinloukkuvaikutuksia voidaan vähentää. Tämä on Suomen Vuokranantajille tärkeä tavoite”, painottaa Koro-Kanerva.

Raportissa nostetaan esille, että nykyinen Suomen verojärjestelmä suosii omistusasumista. Vuokra-asumista verotetaan enemmän kuin omistusasumista.

”Vuokra-asuminen on nykyään entistä houkuttelevampi vaihtoehto varsinkin nuoremmille sukupolville. Nyt vuokra-asumisen arvostusta pitää nostaa ja tuoda verotuksellisesti tasavertaiseen asemaan omistusasumisen kanssa. Erinomainen keino tuon tasavertaisen aseman vahvistamiseksi olisi yksityisten vuokranantajien verotuksen keventäminen. Yksityiset vuokranantajat ovat vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden suurin toimijajoukko. Heidän toimintaedellytystensä parantaminen pitäisi myös asuntotuotannon korkealla tasolla myös tulevaisuudessa”, Koro-Kanerva.

Onko ARA-tuotannon lisääminen nykyisessä markkinassa tarpeellista?

Kaupungistuminen jatkuu kaikkien tilastojen ja ennusteiden mukaan Suomessa. Rakennusala elää tällä hetkellä korkeasuhdanteessa. Asuntoja syntyy tällä hetkellä enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuotantotukiasuntojen rakentamisen riskinä tässä suhdannetilanteessa on, että ne syrjäyttävät vapaarahoitteista tuotantoa,

”Jos on olemassa riski, että ARA-tuotanto syrjäyttää ilman tukeakin syntyvää asuntorakentamista, siihen ei pitäisi ryhtyä. Valtion ja kuntien tukema tuotanto saattaa olla järkevää siinä tilanteessa, ettei asuntoja muuten synny”, Koro-Kanerva sanoo.

”ARA-järjestelmä ei näytä vastaavan nykypäivän tarpeita. Käytännössä ARA-vuokrat ovat korkeampia kuin vapaarahoitteiset vuokrat alle 100 000 asukkaan kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa sosiaalinen asuminen kannattaisi enenevissä määrin hoitaa vuokrataloryppäiden sijaan välivuokraamalla asuntoja yksityisilta ja yrityksiltä. Se olisi myös paras tapa taklata segregaatiota eli alueiden eriytymistä”, Koro-Kanerva linjaa.

Lue raportti eduskunnan tarkastusvaliokunnan sivuilla

LUE LISÄÄ

Budjettiriihi toi sekä hyviä että huonoja uutisia vuokranantajille

Elokuun budjettiriihi teki päätöksiä, jotka vaikuttavat vuokranantajien arkeen jatkossa. Muutoksilla hienosäädetään asumistukijärjestelmää, eikä aina hyvään suuntaan. Tällä kertaa budjettiriihen päätöksissä oli sekä hyviä että huonoja uutisia vuokranantajille.

Vuokranantajien näkökulmasta vaikuttavimmat päätökset näkyivät budjettiriihen tuloksissa pienellä präntillä. Tulosten liitteessä kerrotaan: ”Asumistuessa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa linjatun mukaisesti asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan ja sen sijasta enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Lisäksi asumistukijärjestelmään palautetaan ns. osa-asunnon normi. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä arviolta 28 miljoonalla eurolla ensi vuonna.”

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Budjettiriihen päätöksissä oli sekä hyviä että huonoja uutisia.

Hyvää: Neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukeen luovuttiin

Budjettiriihessä päätettiin luopua huhtikuun 2017 kehysriihessä sovitusta neliövuokraleikkurista. Suomen Vuokranantajien näkökulmasta päätös on erittäin hyvä: neliövuokrarajat olisivat tehneet asumistukijärjestelmästä entistä sekavamman tuensaajien näkökulmasta.

Teimme runsaasti edunvalvontatyötä, jotta leikkurista luovuttaisiin. Leikkurista luopumista voidaan pitää hyvänä onnistumisena vuokra-asuntomarkkinoiden näkökulmasta.

Ei hyvää eikä huonoa: Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen

Uusi päätös oli asumistuen enimmäisasumismenojen jäädyttäminen. Käytännössä tämä on lisäpäätös kehysriihessä tehtyyn päätökseen, jonka mukaan asumistuen kasvu ei ole enää sidottu vuokraindeksiin vaan elinkustannusindeksiin.

Asumistuen jäädyttäminen siirtää tukien painopistettä entisestään toimeentulotuen suuntaan. Käytännössä vaikutukset vuokramarkkinoiden näkökulmasta saattavat jäädä pieniksi: tukea eniten tarvitsevat vuokralaiset saavat tuen vain jatkossa eri luukulta. Toki voi kysyä, onko päätös fiksu tukijärjestelmän selkeyden näkökulmasta.

Suomen Vuokranantajille tukijärjestelmän yksinkertaistaminen on tärkeä tavoite.

Ei kuulosta hyvältä: Osa-asunnon normi 80 prosenttia enimmäisasumismenoista

Asumistukiuudistuksen yhteydessä 2015 luovuttiin ns. osa-asunnon normista. Normilla tarkoitetaan sitä, että asunnon osaa vuokraava henkilö ei voi saada yhtä suurta asumistukea kuin koko asuntoa vuokraava.

Nyt budjettiriihessä mainittu osa-asunnon normin palauttaminen asumistukijärjestelmään merkitsisi sitä, että asunnon osaa vuokraavien asumistuki olisi enimmillään esimerkiksi 80 prosenttia enimmäisasumismenosta. Lisäksi osa-asunnon normia sovellettaisiin todennäköisesti ihmisiin, jotka vuokraavat alle 20 neliön asuntoja.

Osa-asunnon normi kohdistuisi suurimmalta osin niihin ihmisiin, jotka asuvat kimppakämpissä ja jotka asuvat alle 20 neliön pienissä asunnoissa. Täten uudistus kannustaisi ihmisiä hakeutumaan yksiöihin kimppa-asumisen sijaan.

Päätös on asuntomarkkinoiden ja vuokralaisten kannalta huono. Aiemmin päätetty opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin vaikeuttaa myös kimppa-asuntojen vuokraamista, koska ruokakuntakäsite tekee kimppa-asumisesta tuensaajien kannalta hankalampaa. Lisäksi osa-asunnon normin vaikutus valtiontalouteen on verrattain pieni ja se jälleen myös lisää toimeentulotukimenoja, mikä ei ole hyvä kehitys.

Näyttää siltä, että osa-asunnon normi on palautettu ainoastaan, koska neliövuokraleikkuri on pitänyt korvata jollain mekanismilla. Tämä kuulostaa hölmöläisen hommalta: kun yksi huono päätös on peruttu, se korvataan toisella vähän vähemmän huonolla päätöksellä. Kimppa-asumisen kurittaminen ei ole kenenkään etu: se vinouttaa asuntomarkkinoita ja nostaa edelleen yksiöiden kysyntää ja sitä kautta niiden vuokria.

Mitä jatkossa?

Asuntomarkkinoiden kokonaisuuden kannalta valtion tulisi edelleen panostaa asumistukijärjestelmän yksinkertaistamiseen. Neliövuokrarajojen poisto oli tämän kannalta fiksu päätös – osa-asunnon normin palauttaminen puolestaan vie kuitenkin väärään suuntaan.

Kirjoittaja:
Tuomas Viljamaa
Vaikuttamistyön asiantuntija
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
040 723 5821

LUE LISÄÄ

Budjettiriihen päätös luopua neliövuokraleikkurista toimiva

Asumisen tukijärjestelmien kehittämistä on jatkettava

Budjettiriihessä päätettiin ehdotetusta neliövuokraleikkurista luopumisesta. Suomen Vuokranantajien mielestä päätös on järkevä, sillä neliövuokraleikkuri olisi monimutkaistanut asumistukijärjestelmää. Suomen Vuokranantajat kannustaa edelleen asumisen tukijärjestelmien kehittämiseen.

Tänään päättyneessä budjettiriihessä on päätetty, että neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan.

”Päätös on erittäin järkevä: neliövuokraleikkuri olisi monimutkaistanut asumisen tukijärjestelmää ja tehnyt siitä tuensaajille hankalamman ymmärtää. Hallitusta pitää kiittää joustavuudesta ja tuoreimpien tutkimustulosten huomioonottamisesta. Tuntuu siltä, että hallitus on kuunnellut muun muassa VATT:n uusimpia tutkimustuloksia asumistuista ja asumistukijärjestelmästä”, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Budjettiriihessä on myös päätetty enimmäisasumismenojen jäädyttämisestä vuoden 2017 tasolle sekä ns. osa-asunnon normin palauttamisesta. ”Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä osa-asunnon normin palauttaminen tarkoittaa käytännössä”, Koro-Kanerva kertoo.

Asumistuen kehittämistä jatkettava

Suomen Vuokranantajien näkemyksen mukaan asumistukimenojen kasvua pitää hillitä ja asumisen tukien yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista pitää jatkaa.

”Jos asumistukimenoja halutaan leikata, järkevämpää on tehdä se enimmäisasumismenojen kautta. Lisäksi järjestelmän yksinkertaistaminen on tärkeää. Esimerkiksi opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin selkeytti järjestelmää. Toki sen jälkimainingeissa kannattaisi muuttaa ruokakuntakäsitettä siten, ettei se ohjaa tapaa, jolla vuokrasopimukset tehdään. Lisäksi eläkkeensaajien asumistuki pitäisi yhtenäistää yleiseen asumistukeen”, sanoo Koro-Kanerva.

”Pitkällä aikavälillä on syytä pohtia siirtymistä jonkinlaiseen perustulomalliin, jossa asukkaiden oma vastuu asumisensa järjestämisestä vahvistuisi. Saattaa kuitenkin olla, että joissain tilanteissa on syytä myös olla olemassa jokin asumiseen korvamerkitty tukimuoto. Kaikista heikoimmassa asemassa olevista on suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa pidettävä huolta”, ideoi Koro-Kanerva jatkoa.

Lisäpoimintoja vuoden 2018 talousarvioesityksestä Valtioneuvoston kanslian sivuilla 

LUE LISÄÄ

Vastaa kyselyyn uudesta jäsenlehdestä

Suomen Vuokranantajat aloittaa uuden jäsenlehden julkaisemisen tammikuussa 2018. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti tarjoaa 100% vuokranantajien ja asuntosijoittajien arkeen liittyvää asiaa.
 
Muutoksen jälkeen Kiinteistölehti on jäsenten käytettävissä digitaalisena versiona. Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus vuoden 2018 alusta tilata Kiinteistölehteä -50% alennuksella.
 
Kartoitamme kyselyllä vuokranantajien toiveita uutta jäsenlehteä kohtaan. Vastaa 12.9. mennessä – arvomme vastaajien kesken Ipadin sekä leffalippuja. Kiitos jo etukäteen vastaamisesta!

LUE LISÄÄ