Yksityinen vuokranantaja tekee suomalaista työtä

Yksityisen vuokranantajan tarjoama vuokra-asunto ja toimiminen vuokranantajana on suomalaista työtä. Suomen Vuokranantajat haluaa alleviivata tätä sanomaa käynnistämällä yhteistyön Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Yhteistyön ensiaskeleena Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu tulee käyttöön palkinnossa, jolla Suomen Vuokranantajat palkitsee aluetoimintansa ansioituneita henkilöitä.

– Yksityinen vuokranantaja tarjoaa ihmiselle kodin. Aikana jolloin kiinteistösijoittaminen ja pääomat ovat globaaleja, on hienoa, että Suomesta löytyy valtava joukko yksityisiä ihmisiä, jotka kantavat riskiä ja käyttävät säästöjään asuntomarkkinoiden hyväksi. Se on tärkeää ja arvokasta suomalaista työtä, näkee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajat ja Suomalaisen Työn Liitto haluavat nostaa yhdessä esiin suomalaisen työn arvostusta ja keskusteluun erilaisia suomalaisen työn muotoja.

– Tehtävänämme on edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä ja toimimme sen puolesta, että Suomessa on tulevaisuudessa lisää työtä, joka on kaikille osapuolille merkityksellistä ja arvokasta. Suomen Vuokranantajien kanssa meitä yhdistää halu toimia suomalaisen työn puolesta ja huomioida erilaisia työntekemisen muotoja kuten yksityisten henkilöiden vuokraustoimintaa, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Vuoden aluepäälliköksi valittiin Matti Koivumäki Vantaalta

Matti Koivumäki

Kuva: Katja Pesonen

Aluepäällikkyys on luottamustoimi. Tällä hetkellä Suomen Vuokranantajilla on aluepäällikköjä joka puolella Suomea ja kaikkiaan heitä on jo yli 20 henkilöä. Aluepäälliköt toimivat yhteyshenkilöinä ja yhteyskumppanina maakunnassaan jäsenkunnalle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.

– Aluepäällikköjen työ maakunnissa on Suomen Vuokranantajille ensiarvoisen tärkeää. Arvostamme aluepäällikköverkostoamme valtavasti, sanoo Koro-Kanerva.

Vuoden aluepäällikkö on valittu useana vuonna aikaisemmin. Tänä vuonna vuoden aluepäällikkyys sai aivan uuden hohdon, kun sen kunniaksi valmistettiin suomalaisesta teräksestä ja suomalaisena käsityönä tehty Avainlippu-kiertopalkinto, joka symboloi aluepäällikköjen neuvokkuutta, avuliaisuutta sekä vuokranantamisen ja vuokra-asuntojen merkitystä suomalaisena työnä. Kiertopalkinnon lisäksi valmistettiin taulu, johon kirjataan kaikki vuosittain valitut aluepäälliköt. Taulu asetetaan Suomen Vuokranantajien toimiston kunniapaikalle.

– Vuoden 2018 aluepäällikkö Matti Koivumäki on toiminut aluepäällikkönä vuodesta 2013. Hän on asiantunteva ja innostunut organisoija ja aina valmis auttamaan. Usein hän auttaa jo ennen kuin kukaan edes huomaa, että apua olisi tarvittu. Koivumäki luo ympärilleen positiivista energiaa ja näkee asioissa aina positiiviset puolet. Oman aktiivisuutensa lisäksi hän tekee meistä muista parempia ihmisiä, ihailee Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajat ry on yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien järjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme Suomen parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta.

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. www.suomalainentyo.fi

LUE LISÄÄ

Maksuhäiriö ei ole vuokrasuhteen este

Aiemmat maksuhäiriöt eivät välttämättä ole este onnistuneelle vuokrasuhteelle. Selvä enemmistö kaikista vuokrasuhteista sujuu ilman isompia ongelmia, mutta välttääkseen myöhemmät haasteet vuokranantajan kannattaa tutustua vuokralaiskandidaatteihin huolella.

Vuokralaisen maksukyky on tärkeä selvittää ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Yksinkertaisin tapa varmistua maksukyvystä on luottotietojen tarkistaminen. Vuokranantajan on syytä tarkistaa luottotiedot aina itse ja varmistaa samalla vuokralaisehdokkaan henkilöllisyys. Vastaan on tullut jopa tapauksia, jossa vuokralainen on toimittanut kokonaan väärät henkilötiedot tai väärennettyjä luotto- tai palkkatietoja.

Aikaisemmat maksuhäiriöt eivät automaattisesti ole este hyvälle ja toimivalle vuokrasuhteelle. Maksuhäiriöiden määrään ja laatuun kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ja keskustella niistä avoimesti. Jos maksuhäiriömerkintöjä ei ole kovin monta ja rästejä on säännöllisesti maksettu takaisin, voi tarjolla olla hyvä vuokralainen. Vuokranantajan hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida viimeistään silloin, jos velkojina on yksityishenkilöitä, perintätoimistoja tai vuokrataloyhtiöitä ja maksuhäiriömerkinnät ovat tuoreita.

Luottotietojen tarkistamisen lisäksi vuokralaisehdokas kannattaa aina tavata henkilökohtaisesti ja selvittää maksukykyä kysymällä tietoja tämän opiskelu- ja työtilanteesta sekä tulotasosta. Avoimesti työ- tai opiskelutilanteestaan kertovan henkilön voidaan olettaa kertovan avoimemmin myös vuokranmaksukykyyn vaikuttavista elämänmuutoksista. Lisäksi vuokralaisehdokkaalta voi kysyä, miten hän suhtautuisi siihen, että vuokranantaja ottaa yhteyttä edelliseen vuokranantajaan.

Takaaja antaa lisäturvaa

Jos vuokralaisella on maksuhäiriöitä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vuokrasopimuksen vakuuteen. Vuokralaiselta voi edellyttää enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden antamista. Käteisvakuuden sijaan tai sen lisäksi vuokrasopimuksen velvoitteiden laiminlyönnin varalle voidaan antaa takaus. Takauksen enimmäismäärää ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin vuokralaisen antaman vakuuden, joten se tuottaa vuokranantajalle kohtuullisen hyvän turvan. Takaajaa käytettäessäkin kannattaa vuokralaiselta itseltäänkin pyytää edes pieni rahavakuus. Myös takauksen antajan maksukyky ja luottotiedot kannattaa varmistaa.

Henkilö, jolla on aiempia maksuhäiriöitä, voi parhaimmillaan olla hyvin sitoutunut ja pitkäaikainen vuokralainen. Onnistuneen vuokralaisvalinnan jälkeen koko vuokrasuhde onnistuu huomattavasti todennäköisemmin. Tällöin vuokralaisen taustojen tarkistamiseen käytetty aika tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Sanna Hughes
Päälakimies 
Suomen Vuokranantajat ry

Teksti on julkaistu Kiinteistölehden numerossa 2/2018.

 

LUE LISÄÄ

Toimisto suljettu loppuviikolla

Suomen Vuokranantajien toimisto ja neuvontapalvelut on suljettu to-pe 24.-25.5.2018 Vuokranantajaristeilyn vuoksi.

LUE LISÄÄ

Uusia aluepäälliköitä Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan

Uusiksi aluepäälliköiksi Varsinais-Suomen alueelle on valittu Juha Asanti ja Susanna Koho. Pohjois-Karjalan alueelle uudeksi aluepäälliköksi on valittu Seppo Sirainen Kontiolahdelta. Hän saa vetääkseen aluetiimin, jonka jäsenet ovat Olli Hirvikangas, John Niemi ja Harri Sarkkinen.

Aluepäällikkö toimii luottamushenkilönä, joka järjestää tapahtumia, toimii yhteyshenkilönä ja kumppanina sidosryhmille sekä päättäjille. Aluepäälliköitä on jo yli kaksikymmentä joka puolella Suomea. Suomen Vuokranantajat toimii koko Suomen alueella ja edistää yksityisten vuokranantajien asemaa.

– Mielenkiintoista päästä tekemään yhteistyötä jäsenten, päättäjien ja muiden eri sidosryhmien kanssa. Yksityisillä vuokranantajilla on iso merkitys asuntomarkkinoille, koska he laittavat pääomia asuntoihin ja vauhdittavat näin asuntotuotantoa. Positiivinen rakennemuutos jyllää Varsinais-Suomessa ja asuntopolitiikka on sen tukemisessa tärkeässä roolissa, perustelee Varsinais-Suomen aluepäällikkö Susanna Koho.

– Pyrimme järjestämään jäsenille hyviä tilaisuuksia, joissa verkostoidutaan, opitaan lisää juridiikasta, verotuksesta ja kaikesta vuokraustoimintaan liittyvästi. Yritämme kaikki kehittyä vuokranantajina ja asuntosijoittajina. Yhdessä ja yhteistyöllä se onnistuu parhaiten, korostaa Varsinais-Suomen aluepäällikkö Juha Asanti.

-Turku ja Varsinais-Suomi ovat kohdanneet monia positiivisia uutisia muun muassa telakka- ja autoteollisuuden hyvien uutisten vuoksi. Turkulaisilta ja varsinaissuomalaisilta päättäjiltä on syytä odottaa rohkeutta panostaa liikenneinfran kehittämiseen, koska se luo edellytyksiä uusien asuntojen rakentamiseen, vaatii Suomen Vuokranantajien aluetoiminnan kehittämisestä vastaava Tuomas Viljamaa.

– Pitää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Hyvistä kokemuksista pääkaupunkiseudulta ja Tampereen seudulta kannattaa ottaa opiksi, jotta asuntotuotanto ei muodostu pullonkaulaksi positiiviselle työllisyyskehitykselle ja alueen hyvinvoinnille, kannustaa Viljamaa.

Seppo Sirainen vetämään Pohjois-Karjalan aluetiimiä

Uudeksi aluepäälliköksi Pohjois-Karjalan alueelle on valittu Seppo Sirainen Kontiolahdelta. Hän seuraa toimessa edesmennyttä Pentti Juntusta. Seppo saa vetääkseen aluetiimin, jonka jäsenet ovat Olli Hirvikangas, John Niemi ja Harri Sarkkinen.

– Edistämme yksityisten vuokranantajien asiaa ja toimintaedellytyksiä Pohjois-Karjalan alueella. Pentiltä jäi suuret saappaat täytettäväksi, mutta yhteistyöllä pystymme jatkossakin olemaan yhteydessä päättäjiin ja auttamaan yksityisiä vuokranantajia verkostoitumaan. Aluetiimin jäsenillä on mainiosti erilaisia vahvuuksia, mistä on varmasti hyötyä jäsenillemme koulutustilaisuuksissamme Pohjois-Karjalan alueella, sanoo aluepäällikkönä aloittanut Sirainen.

– Savonlinnan kampuksen siirtyminen Joensuuhun vaikuttaa Joensuun seudun asuntomarkkinoihin merkittävästi. Asuntoja tarvitaan ja yksityiset vuokranantajat niitä tarjoavat. Pohjois-Karjala on Suomen Vuokranantajille tärkeä alue. Olemme koko Suomen järjestö, jonka jäsenet kasvavat entistä paremmiksi vuokranantajiksi, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.

Lisätietoja:

Tuomas Viljamaa
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Vuokranantajat ry
Annankatu 24, 00100 Helsinki
+358 40 7235821
Twitter: @tuomasviljamaa

LUE LISÄÄ

Vastakkainasettelun lietsominen taloyhtiöissä ei ole kenenkään etu

Kuluneen viikon aikana monessa asuntomarkkina- ja taloyhtiölainakeskustelussa on tikun nokkaan nostettu asuntosijoittajat taloyhtiöissä. Vaikka osittain on tunnustettu kaupungistumisen synnyttämä asuntojen tarve ja asuntosijoittajat sen ratkaisuna, asuntosijoittajat ja vuokranantajat on asetettu sellaiseen valoon, joka lietsoo täysin turhaa vastakkainasettelua taloyhtiöihin.

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Jotta asuntoja syntyy myös tulevina vuosina riittävästi ihmisten tarpeisiin ja pankkisektori ei muodostu pullonkaulaksi asuntotuotannolle, tarvitaan lisää yhteistyötä ja täsmällistä tietoa lainojen määristä ja siitä, kenellä lainaa on ja miten lainan vakuutena olevien asuntojen arvot kehittyvät. Nyt tehdyt arviot ovat hyvä lähtölaukaus tarkemmalle selvitykselle.

-Nyt tehtyjen arvioiden mukaan lainaa olisi taloyhtiölaina mukaan luettuna yksityisillä vuokranantajilla noin 33.000 euroa per asunto, kun omistusasujilla lainaa olisi noin 61.000 euroa per asunto. Asuntosijoittajien luototusaste ei asuntojen arvo huomioiden ole vielä erityisen merkittävä. Joka tapauksessa lainaa tarvitaan, jotta asuntoja syntyy ja siksi myös yksityisten vuokranantajien ja sijoittajien panostuksia tarvitaan myös jatkossa, alleviivaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

-Varsinaiset tummat pilvet kansantalouden ympärille kasaantuvat, jos asuntorakentaminen hidastuu. Se tarkoittaisi hyvän työllisyyskehityksen hidastumista, työn perässä muuttamisen vähentymistä, kasvun pysähtymistä ja pahimmillaan asuntojen hintojen sekä vuokrien voimakkaampaa nousua, Koro-Kanerva sanoo.

-Yksityiset vuokranantajat maksavat tänä vuonna vuokratuloistaan pelkästään pääomatuloveroa noin 540 miljoona euroa. Verotulot ovat kasvussa. Sen lisäksi syntyy myös runsaasti muita verotuloja ja hyötyä yhteiskunnalle. Kaikista tärkein hyöty on kuitenkin se, että yksityinen vuokranantaja tarjoaa ihmiselle kodin, Koro-Kanerva korostaa.

Taloyhtiöiden taloudellisesti riskit

Taloyhtiön näkökulmasta taloudellinen riski näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, onko taloyhtiössä yksittäisiä vuokranantajia, jotka omistavat yksittäisiä huoneistoja vai onko omistus keskittynyt niin, että yhdellä omistajalla on useita asuntoja. Toistaiseksi nämä on niputettu harhaanjohtavasti yhteen.

-Riski ei muodostu korkeammaksi siitä, että taloyhtiössä on yksittäisiä asuntoja omistavia vuokranantajia. Jos yksittäinen vuokranantaja ei selviytyisi vastikkeen- tai lainanmaksustaan, taloyhtiöllä on samat ja yhtä tehokkaat puuttumiskeinot kuin silloin, jos taloyhtiössä asuva osakas ajautuu maksukyvyttömäksi: huoneisto otetaan taloyhtiön hallintaan ja vuokrataan tai se pakkomyydään saatavien johdosta eli uusi omistaja tulee vastaamaan vastikkeesta ja lainasta, Koro-Kanerva painottaa.

Uudistuotantoa on rakennettu valtaosaksi isoihin kasvukeskuksiin, joten maksuvaikeuksissa yksittäisen asunnon myynti ei ole ongelma. Sen sijaan isojen, useita huoneistoja omistavien tahojen kohdalla maksuvaikeudet aiheuttavat enemmän hankaluuksia.

-Jos useita huoneistoja menee samaan aikaan myyntiin, myynti vaikeutuu. Se hidastuu eikä asunnoista saada välttämättä riittävän hyvää hintaa, joka kattaisi lainat ja kulut. Kun asunto myydään, tulee uusi omistaja tällöin vastaamaan taloyhtiölainasta täysimääräisesti. Myyjä jää vastaamaan muista ottamistaan lainoista, Koro-Kanerva selvittää.

-Itse asiassa mitä enemmän erilaisia omistajia taloyhtiön osakkaissa on, sitä enemmän riski taloudellisista ongelmista tosiasiassa hajautuu. Lisäksi asunto, joka on vuokrauskäytössä, tuo koko ajan lainanmaksukykyä turvaavaa kassavirtaa, toisin kuin asunto, jossa omistaja asuu itse, Koro-Kanerva huomauttaa.

Sitä, ketkä ovat yhtiön tulevia osakkeenomistajia, ei kuitenkaan ole uudiskohteessa mahdollista selvittää ennen kuin osakkaiden omistusoikeudet on kirjattu osakeluetteloon ja se tapahtuu vasta kauppahinnan maksamisen jälkeen eli vasta kohteen valmistuttua.

-Julkisesta osakeluettelosta ei myöskään selviä muuta kuin nimet ja asuntojen numerot eli se, onko jollakin osakkaalla yksi vai enemmän huoneistoja. Näin ollen ostajan on mahdollista oikeasti selvittää vain se, omistaako joku useamman huoneiston taloyhtiöstä vai vain yhden, valottaa Koro-Kanerva.

LUE LISÄÄ

Yksityinen vuokranantaja ei metsästä pikavoittoja – riskeistä pitää puhua

Asuntosijoittamiseen ja vuokranantamiseen liittyvät riskit ovat nousseet keskusteluun entistä voimakkaammin. Samaan aikaan mediassa on esillä myös asuntosijoittamisella rikastuminen. Suomen Vuokranantajien mielestä on hienoa, että asuntosijoittamisesta puhutaan paljon, mutta riskit pitää ymmärtää entistä paremmin.

– Mikään sijoitus ei ole riskitön oikotie onneen. Pikavoittojen metsästäminen ei kuulu tyypillisen suomalaisen yksityisen vuokranantajan toimintaan. Asuntosijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä – sijoittamisen lisäksi tarjotaan myös ihmiselle koti. Vuokranantajan pitää tuntea tässä vastuunsa, korostaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

– Toisaalta tuotto, jota asuntosijoittamisesta saa, on korvaus vuokralaisen puolesta otetusta riskistä ja sijoituksen eteen tehdystä työstä. Asuntosijoittamisella vaurastuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja se vaatii osaamista, vaivannäköä ja kärsivällisyyttä.

Markkinatilanne on tällä hetkellä monin paikoin haastava, kun tarjolla on runsaasti uusia vuokra-asuntoja. Riskeihin pitää varautua, jotta sijoitustoimintaa voi tehdä pitkäjänteisesti.

-Korkojen nousu on väistämättä edessä, asuntomarkkinoiden eriytyminen on Suomessa käynnissä ja historiallisen voimakas asuntotuotanto saattaa tuoda haasteita vuokrattavuudelle. Markkinatilanteesta ja oikeasta vuokratasosta pitää olla koko ajan kartalla, jos mielii onnistua vuokrauksessa, Koro-Kanerva näkee.

Suurin riski vuokranantamisessa on yleisimmin kuitenkin vuokranantaja itse. Vuokraukseen liittyvä juridiikka pitää olla hallussa ja pitää olla kykyä neuvotella.

– Esimerkiksi epäselvästi tehty vuokrasopimus johtaa varmuudella ongelmiin, jos vuokralainen ja vuokranantaja ovat ymmärtäneet sopimuksen eri tavoilla. Osaamattomuus voi muutoinkin aiheuttaa sen, että toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Kunnossapitovastuut ja isot korjaukset taloyhtiöissä sekä verotus ovat haastavia kokeneemmillekin vuokranantajille, sanoo Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajien vuosikokous teki henkilövalintoja

Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Järjestö edistää vuokranantajien asiaa ja tarjoaa Suomen parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta. Suomen Vuokranantajien vuosikokous pidettiin Helsingissä 7.5.2018.

Suomen Vuokranantajien puheenjohtajana jatkaa Jouni Lehtinen. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Ilkka Lehdonmäki, Antti Mykkänen ja Jarmo Poussa uusivat paikkansa hallituksessa. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Heikki Karu ja Riitta Kokki. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Jaana Korpi, Timo Metsola, Katja Pesonen, Tommi Rytkönen, Olli Turunen ja Jenni Witikkala.

-Suomen Vuokranantajien tehtävänä on edistää yksityisten vuokranantajien asiaa ja auttaa heitä kasvamaan hyviksi vuokranantajiksi. Julkisen keskustelun sekä voimakkaan jäsenkasvumme perusteella tälle työlle on vahva tilaus, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

LUE LISÄÄ

Vuokranantaja – pidä huolta omaisuudestasi

Suomalaisten varallisuus on tunnetusti kiinni asunnoissa. Myös yksityisten vuokranantajien sijoituksista merkittävin osa on sijoitettu asuntoihin, mutta silti osallistuminen taloyhtiöiden hallintoon on vähäistä. Suomen Vuokranantajien tekemän Vuokranantaja2017 -kyselytutkimuksen mukaan vain noin 20 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on mukana taloyhtiön hallituksessa.

Taloyhtiön asioiden hoitaminen on ensisijaisesti varallisuudenhoitoa niin asukasosakkaille kuin vuokranantajaosakkaillekin. Päämäärät ovat täysin samat: miten pidetään kiinteistöt hyvässä kunnossa, vastikkeet oikealla tasolla ja kulut hallinnassa.

Joissain taloyhtiöissä hoitovastiketta saatetaan nostaa ikään kuin rutiininomaisesti. Hoitovastikelaskelmaan onkin syytä perehtyä tarkasti. Yhtiöllä tulisi olla 2-3 kuukauden hoitovastikkeiden verran vastikkeita tilillään. Osakkaiden rahoja ei ole mitään syytä säilöä taloyhtiön tilillä enempää, ellei taloyhtiöllä selkeää lähiaikoina tulossa olevaa vuosikorjausta, johon varoja sovitusti kerätään. Jos taloyhtiön vastikesaldo alkaa karata perusteetta liian suureksi, hoitovastikkeen laskeminen on täysin perusteltua.

Myös taloyhtiön kannattaa ottaa hallitukseen ainakin yksi vuokranantajaosakas. Vuokranantajalla on todennäköisesti kokemusta myös muista taloyhtiöistä, joten hyvät kokemukset saada käyttöön ja huonoista kokemuksista voidaan ottaa oppia.

Isännöintiä, kiinteistöhuoltopalveluita, pankkeja ja vakuutuksia pitää kilpailuttaa mieluummin useammin kuin ei ollenkaan. Huonosti hoidetun taloyhtiön ja hyvin hoidetun taloyhtiön ero on iso myös vuokranantajan toiminnan kannattavuuden osalta. Vuokranantajan kannattaa kantaa oma kortensa kekoon varmistaakseen, että oma taloyhtiö on hyvin hoidettu.

Taloyhtiön hallituksen jäsenille pitää maksaa kohtuullinen korvaus hallitustyöskentelystä. Taloyhtiön kannattaa myös aina kuulua Kiinteistöliiton paikallisyhdistykseen, josta saa neuvoja ja apua juridiikkaan, korjauksiin sekä vastuukysymyksiin. Satsaukset maksavat itsensä moneen kertaan takaisin.

Hyvä ja pitkäjänteinen vuokranantaja vie eteenpäin sitä, että taloyhtiöllä on strategia, kiinteistön ylläpito on suunnitelmallista ja vastikkeiden käyttö järkevää. Tällaisilla perustelluilla näkemyksillä ja aktiivisuudella on varmasti kysyntää yhtiökokouksessa ja ne edistävät myös asukasosakkaiden asiaa. Hyvin hoidettu taloyhtiö parantaa myös vuokranantajan toiminnan kannattavuutta, koska vuokralaiset viihtyvät paremmin. Parhaimmillaan vuokranantajaosakas voi myös lieventää mahdollisia vastakkainasetteluja osakkaiden välillä.

Laita siis yhtiökokoukset kalenteriin ja lähde mukaan taloyhtiön hallitukseen. Taloyhtiön hallituksessa voi vaikuttaa ja luoda hyvää hallintoa. Tehokas hallinto on osakkaiden etu.

Tuomas Viljamaa
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Vuokranantajat ry
040 723 5821
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi

LUE LISÄÄ

Vuokranantaja-lehti 2/2018 on ilmestynyt

Kevätaurinko paistelee, ja sehän tarkoittaa sitä, että Vuokranantaja-jäsenlehden toinen numero kolahtaa jäsenten postiluukkuun näillä hetkillä. Kevään lehden teemana on varautuminen. Voit lukea rahanarvoista tietoa niin vuokranantajan vakuutuksista, pankkilainoista kuin verovähennyksistäkin, ja esittelyssä ovat myös uutterat aluepäällikkömme.

Ensimmäinen lehti otettiin hienosti vastaan, ja kuulemme mielellään lukijapalautetta teiltä jatkossakin. Haluamme tarjota jäsenetuna maailman parhaan Suomen Vuokranantajien lehden!

Lue uusin lehti

LUE LISÄÄ

Vuokranantaja on arvokas taloyhtiölle

Yksityinen vuokranantaja on asuntosijoittaja, jolle on usein kertynyt kokemusta monista taloyhtiöistä. Tämän kokemuksen ja vertailutiedon hyödyntäminen taloyhtiön hallituksessa on kaikkien etu, joka toteutuu vielä liian harvoin. Vain joka viides yksityinen vuokranantaja on hallitusaktiivi. Vuokranantaja- ja asukasosakkaiden päämäärät taloyhtiössä ovat samat: pidetään taloyhtiön talous tasapainossa ja huolehditaan kiinteistön kunnossapidosta ja viihtyvyydestä.

Kuva: Shutterstock

 

Vuokranantajaosakkaan kannattaa lähteä rohkeasti mukaan taloyhtiön hallintoon. Osallistumalla taloyhtiön asioiden hoitoon vuokranantajaosakas hoitaa samalla omaisuuttaan, ja parhaassa tapauksessa voi jopa kasvattaa sen tuottoa. Hyvin hoidettu taloyhtiö on avain vuokranantajan toiminnan kannattavuuteen.

Kiinteistön hyvää hoitoa on huomattavasti helpompi valvoa yhteistyössä. Talon asukkaat tuntevat taloyhtiön päivittäiset kehittämistarpeet ja tietävät, mikä kyseisessä kiinteistössä toimii. Vastaavasti vuokranantajan mahdollinen aiempi kokemus ja sen myötä karttunut tieto ja taito taloyhtiön hallinnosta on hyödyksi koko taloyhtiölle.

− Vuokranantajan ehdotukset otetaan paremmin vastaan yhtiökokouksessa, kun asukkaat kokevat vuokranantajaosakkaan olevan kiinnostunut taloyhtiön asioista, muistuttaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Olga Lehtonen.

Yhdessä kaikkien hyväksi

Suomen Vuokranantajien syksyllä 2017 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain noin 20 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on mukana taloyhtiön hallituksessa. Aktiivisuudesta olisi kuitenkin paljon hyötyä kaikille osapuolille.

Vuokranantaja haluaa olla osakkaana tasavertainen asunnossaan itse asuvien osakkaiden joukossa. Parhaiten tämä onnistuu menemällä mukaan taloyhtiön toimintaan ja tutustumalla omistamansa huoneiston naapureihin. Vuokranantajaosakas saa arvokasta tietoa siitä, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Matala yhteydenottokynnys helpottaa tiedonkulkua myös ongelmatilanteissa. Esimerkiksi vuokralaisen aiheuttaessa häiriötä vuokranantaja voi puuttua tilanteeseen nopeasti.

− Neuvonnassamme törmäämme valitettavan usein tilanteeseen, jossa vuokranantaja saa tiedon ongelmista vasta siinä vaiheessa, kun vuokralaiselle ja osakkaalle ollaan antamassa varoitusta huoneiston hallintaan otosta, Lehtonen kuvailee.

Vuokranantajan tehtävä on taata vuokralaiselle viihtyisä ympäristö, joten myös vuokralaista kannattaa kannustaa osallistumaan yhtiökokouksiin. Kaikilla asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokouksiin, joissa käsiteltävänä ovat yhtiön järjestyssäännöt, yhteisten tilojen käyttö taikka olennaisesti huoneiston tai yhteisten tilojen käyttöön vaikuttava kunnossapito tai uudistaminen. Osallistumisoikeus koskee yhtiöitä, joissa on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat. Vuokralainen voi käyttää osakkaiden tavoin puhevaltaa tai tehdä päätösehdotuksia, mutta äänioikeutta hänellä ei ole.

Neuvontalakimies Olga Lehtonen
Suomen Vuokranantajat
09 1667 6345 (ti-to klo 9-15, ma, pe klo 10-15)

LUE LISÄÄ

Seitsemän hyvää syytä uusia keittiö putkiremontin yhteydessä

Kun seinät revitään putkiremontin yhteydessä auki, pitää vanha keittiö joka tapauksessa purkaa, ainakin osittain. Lisäksi vanhojen kalusteiden uudelleen asennus ei aina onnistu ehjänä ja siististi. Tällöin on taloudellisesti järkevää asentaa aikansa eläneiden kaapistojen tilalle kokonaan uudet, tilaan sopivat ja ergonomiset kalusteet. Koko asunnon arvo ja ulkonäkö paranee ja osakas saa remonttiin investoimansa rahat takaisin, jos myy asuntonsa edelleen.

Kun keittiön uusiminen ajoitetaan putkiremontin yhteyteen, saadaan kodin sydän kerralla kuntoon yksillä remonttipölyillä. Ja totta kai usean osakkaan yhtäaikaisesti tekemä hankinta tulee edullisemmaksi ja helpommaksi, kuin yksittäisen keittiön hankkiminen. Osana kokonaispalvelua Keittiömaailma järjestää tarvittaessa myös rahoituksen.

Edut osakkeenomistajalle, kun keittiöremontti tehdään putkiremontin yhteydessä

1. AIKATAULUETU
Säästyt putkiremontin jälkeen tehtävältä erilliseltä remontilta. Vanha keittiö on joka tapauksessa purettava ainakin osittain remontin tieltä, joten on järkevää ja kannattavaa tehdä keittiöremontti putkiremontin yhteydessä.

2.SÄÄSTÄ AIKAA
Ammattilaisen juuri sinulle valmiiksi miettimä projektisuunnitelma aikatauluineen.

3. SÄÄSTÄ VAIVAA
Kun koko keittiöremontti on ammattilaisen toimesta suunniteltu alusta loppuun, jää kalusteiden tilaus sekä tarvittaessa myös sähkö- ja putkitöiden tilaus ja aikataulutus ammattilaiselle.

4. SÄÄSTÄ RAHAA
Rahaa säästyy. Vanha keittiö pitää joka tapauksessa ainakin osittain purkaa, eikä vanhojen kalusteiden uudelleenasennus aina onnistu ehjänä ja siistinä. Asennus maksaa joka tapauksessa, joten onhan se järkevämpää asentaa aikansa eläneiden kaapistojen tilalle kokonaan uudet, jotka vastaavat muutenkin tämän päivän keittiökäyttäytymistä sekä ergonomialtaan että ulkonäöltään.

5. EI VÄÄRIN TEHTYJÄ REMONTTEJA
Keittiöremontin tarkistaa aina taloyhtiön valtuuttama virallinen tarkistaja, joten tiedät, että remonttisi on aina oikein tehty.

6. KEITTIÖN SUUNNITTELUPALVELU KÄYTÖSSÄSI
Keittiön näyttävyydestä ei tarvitse tinkiä. Suunnittelemme tarvittaessa juuri sinun toiveidesi ja tarpeidesi mukaisen yksilöllisen keittiön.

7. ASENNUS TAKUUTYÖNÄ
Juuri meidän kalusteidemme asennukseen koulutetut ja perehtyneet luottoasentajamme takaavat onnistuneen ja viimeistellyn lopputuloksen – ja aina takuutyönä.

***

Kysy maksuton tarjous keittiöremonttiin Keittiömaailmasta

Varaa aika maksuttomaan suunnittelutuokioon Keittiömaailman Pro-myyjältä.
Tutustu myös Keittiömaailman Suomen Vuokranantajien jäsenille tarjoamaan jäsenetuun!

Teksti: Keittiömaailma, Maarit Savolainen

Suomen Vuokranantajien vinkki:

KEITTIÖREMONTISTA VEROVÄHENNYS

Osakkeenomistajana voit vähentää vuokra-asuntoon teettämäsi keittiöremontin kustannukset verotuksessa. Keittiöremontti katsotaan sen laadusta ja laajuudesta riippuen vuosikorjaukseksi tai osin vuosikorjaukseksi ja osin perusparannukseksi ja kustannukset vähennetään tämän mukaisesti. Uusien kodinkoneiden hankintamenot voi vähentää joko vuosimenoina tai poistoina laitteen hinnasta riippuen.

LUE LISÄÄ