Hoitokulujen nousu rassaa myös vuokranantajia

Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa.

PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa  asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista. Vastaavan kokoisessa omistusasunnossa asumismenot kipuavat vuonna 2019 jopa lähes 39 prosenttiin.

”Vuokra-asuminen osoittautuu tässä vertailussa omistusasumista edullisemmaksi asumisvaihtoehdoksi, mutta pitää muistaa, että omistusasumisen osalta mukana laskelmassa ovat myös lainanlyhennykset, jotka muodostavat asumismenosta lähes puolet. Omistusasuminen ja vuokra-asuminen eivät myöskään ole verotuksellisesti samalla viivalla. Yksityisten vuokranantajien 30 prosentin pääomavero on verrattain kova vero asumiseen”, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Yksityiset vuokranantajat hakevat pitkiä vuokrasuhteita, jolloin varsinkaan pienvuokranantajat eivät hae aivan korkeinta mahdollisinta markkinavuokraa. Tätä tärkeämpää on tasainen ja vakaa tuotto. Vaikka markkinatilanne määrittää pitkälti asunnosta saatavan vuokran, kulut on kuitenkin katettava, ja hoitokulujen nousu aiheuttaa väistämättä nousupaineita vuokriin.

”Hoito- ja korjauskulujen kasvu on syönyt vuokranantajan tuottoa ja tuonut lisää paineita nostaa vuokria. Pitäisikin löytää keinoja, etteivät hoitokulut ja verorasitus entisestään nouse, kuten nyt näyttää käyvän. Tilanne ei ole hyväksi myöskään kasvukeskusten työllisyystilanteelle”, Koro-Kanerva pohtii.

Korkojen nousu iskee myös vuokramarkkinoille

Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannukset pitkään kohtuullisina. Erityisesti pääkaupunkiseudulle korkotason nousulla on iso merkitys.

”Vuokranantajien on syytä tiedostaa korkoriski, koska se syö pahimmassa tapauksessa sijoittamisen tuotot. Väistämättä se vaikuttaa kuitenkin myös vuokriin ja asuntotuotantoon. Asuntoaloitusten määrä laskee, jos yksityiset sijoittajat vetävät pääomia pois vuokra-asuntomarkkinoilta. Se vaikuttaisi negatiivisesti myös työllisyyteen”, Koro-Kanerva sanoo.

”Yksi tärkeimmistä yksityisten sijoittajien päätöksiä ohjaavista tekijöistä on verotus. Verotuksen pitäminen järkevänä on keskeinen työkalu siinä, että myös yksityiset vuokranantajat ovat mukana tarjoamassa asuntoja vuokramarkkinoilla”, Koro-Kanerva kannustaa.

LUE LISÄÄ

Neuvontapalvelujen aukioloajat

Suomen Vuokranantajien neuvontapalveluissa siirrytään 14.8.2017 syksyn palveluaikoihin.

Juridinen neuvonta vuokraamiseen ja asuntosijoittamiseen liittyen palvelee
ma ja pe klo 10-15
ja ti, ke, to klo 9-15.

Neuvonta jäsenasioihin liittyen palvelee jatkossa ma-pe klo 12-15.

Neuvonta (jäsenille)

(09) 1667 6345 / verkkoneuvonta
ma, pe klo 10.00 – 15.00
ti, ke, to klo 9.00 – 15.00

  • Maksuton neuvonta vuokraamiseen ja asuntosijoittamiseen liittyen. Neuvontaa antavat Suomen Vuokranantajien lakiasiantuntijat.
  • Palvelu on vain jäsenille, jäsenyys tarkistetaan jäsennumeron avulla. Jäsennumero löytyy jäsenmaksulaskusta sekä Kiinteistölehden osoitekentästä (J-kirjaimen perässä kuusi numeroa). Saat jäsennumeron myös jäsenpalvelusta.
  • Verkkoneuvonta edellyttää kirjautumista jäsensivuille. Palvelu tapahtuu sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Palvelu on maksuton. Mahdollisista erikseen veloitettavista laajemmista kirjallisista toimeksiannoista sovitaan aina tapauskohtaisesti.

Neuvonta verotus- ja kirjanpitoasioissa (jäsenille)
(09) 1667 6369
ma, ti, ke, to klo 13.00 – 16.00

Neuvonta jäsenyyteen liittyen
(09) 1667 6421toimisto@vuokranantajat.fi
ma-pe klo 12.00 – 15.00

Tiedustelut koskien jäsenyyttä, yhdistyksen toimintaa, koulutuksia ja laskutusta.

LUE LISÄÄ

Hyvän vuokranantajuuden manifesti

Monesti ajatellaan, että sijoittaminen on sijoittamista. Tahkotaan rahaa ja saadaan tahkottu raha tahkoamaan lisää rahaa. Sitähän se sinänsä on monelle, mutta on harhaa, että asuntosijoittamisessa pääsisi pelkästään tuolla kulmalla eteenpäin. Asuntosijoittaminen on siitä erityislaatuinen sijoittamisen muoto, että siinä sijoittamisen kohteena on koti, vuokralaisen koti. Koti sijoituskohteena tuo kuvioon monta ulottuvuutta. Tunteita, perustuslaillista kodin suojaa, tukia, elämänkohtaloita, asiakassuhteen.

Sliipatut pankkimiehet stressaavat siitä, ovatko sijoitusasunnot liian velkaisia ja vivutettuja ja miten niiden arvot kehittyvät – kaupungeissa raketin lailla ja taantuvilla takamailla hautautuen pikkuhiljaa maanrakoon. Totta kai nämä ovat äärettömän tärkeitä näkökulmia ja kansantaloudellisestikin merkittäviä asioita.

Itse stressaan kuitenkin enemmän sitä, ymmärtääkö asuntosijoittaja- ja vuokranantajakenttä oikeasti vuokranantajuutta euroja laajemmin. Ajattelen niin, että ne, jotka ymmärtävät, ovat tulevaisuuden menestyjiä tällä kentällä. Eivät vuokramarkkinasta katoa pienet tai isot, yksityiset tai institutionaaliset toimijat kokonsa perusteella, vaan markkinasta häviävät tulevaisuudessa ne, jotka eivät ymmärrä alan ihmislähtöisyyttä. Sitä, että toiminnan kannattavuus koostuu taloudellisten fundamenttien lisäksi siitä ihmisyydestä, kommunikaatiosta, yhteistyöstä, ymmärryksestä ja sympatiastakin, jota vuokrauksen osapuolet toisilleen edustavat ja osoittavat.

Hyvä vuokranantaja ei ole höpönassu vaan gentlemanni

Lanseerasimme tämän vuoden alusta ajatuksen hyvästä vuokranantajuudesta. Sen määritteleminen tyhjentävästi on mahdotonta, mutta uskon, että pystymme voimakkaalla esimerkillä, kannanotoilla ja tarinoilla muokkaamaan ja muodostamaan kuvaa siitä, millainen hyvä vuokranantaja on. Onneksi vuokramarkkinassa on myös paljon toimijoita, jotka omalla esimerkillään sanoittavat sitä, mitä mekin haemme. Ei höttöä höpönassuilua, vaan jotain sellaista, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan herrasmiesmäisestä olemuksesta ja käytöksestä. Siinä ei ole mitään sinisilmäistä eikä altruistista toisten nöyristelyä, vaan kyse on tekemisestä ja olemisesta, joka tähtää kaikkien hyvään, sekä toimijan itsensä että ympäristön hyvinvointiin.

Sillä, että sisäistää hyvän vuokranantajuuden merkityksen ja pyrkii toiminnassaan sitä kohti, on mielestäni suuri merkitys monessa suhteessa. Ensiksi sillä on merkitys vuokramarkkinan ekosysteemin kehittymisen kannalta ja toimijoiden pärjäämisen ja onnistumisen kannalta. Se, miten vuokranantajat toimivat kollektiivisesti, määrittelee sen, minkä suunnan vuokra-asuminen Suomessa ottaa.

Vaikka toimijat ovat ensisijaisesti omaan napaansa tuijottavia yksilöitä, pitäisi jokaikisen ymmärtää oma merkityksensä kokonaisuuden kannalta ja toimia niin, että toiminnan suunta kulkee kollektiivisesti kohti onnistumista ennemmin kuin taantumista.Onko niin, että vuokra-asumisesta tulee haluttu ja tavoiteltu ja lisäarvoa yhteiskunnalle tuottava asumisen muoto? Riittääkö hyviä vuokralaisia joka oksalle tulevaisuudessakin? Palataanko ja/tai jatketaanko omistusasumisen hegemonian tavoittelua?

Hyvä vuokranantaja vaikuttaa koko alan, vuokra-asumisen ja asuntosijoittamisen arvostukseen.

Vuokranantajien yhteiskunnallinen merkitys on sitä vahvempi, mitä arvokkaammin toimimme

Toisen ison merkityksen hyvä vuokranantajuus saa siinä, millaisena asiana vuokranantajuutta pidetään yhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Haluan toimia niin, että muutkin kuin oikeistolaiset voivat uskoa, että yksityiset vuokranantajat (2/3 vapaista vuokramarkkinoista) ovat oikeasti yksi yhteiskunnallinen tukipilari, jonka perustusta pitää enemmin paaluttaa ja peruskorjata kuin jättää oman onnensa nojaan rapautumaan.

Enkä tarkoita tässä nyt sitä, että kaikki maailman tuet ja panostukset pitäisi kohdistaa yksityisiin vuokranantajiin, vaan siitä, että heidän verotuksellisesta, lainsäädännöllisestä ja prosessuaalisesta toimintaympäristöstään pidetään sellaista huolta, että kukaan heistä ei heittäisi hanskoja tiskiin sen takia, että verotus koettaisiin epäreiluksi, että vuokralaisten ja vuokranantajien oikeudet olisivat epätasapainossa tai että ongelmien eteen tullessa niiden selvittäminen kestäisi ja maksaisi niin kauan, että vahvempikin murtuu.

Etujärjestöjen, kuten meidän, tehtävänä on lytätä päivänvaloa kestämättömiä toimintatapoja ja pitää yllä yhteiseen hyvään tähtäävää spirittiä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että sillä, miten toimijat markkinassa oikeasti toimivat, on kaikkein suurin merkitys. Sillä on vaikutuksensa siihen, pystyykö myös poliittisen kentän vasen laita näkemään yhteiskunnallisesti tavoiteltava hyvänä sen, että ihmiset omilla säästöillään ja riskillään tarjoavat koteja toinen toisilleen.

Sillä sitähän se on, niin vuokralaiset kuin yksityiset vuokranantajatkin, ihminen ihmisiä toisilleen. Toimitaan sen mukaisesti.

Mia

ps. Hyvä vuokranantajuus on asia, jota haluamme pitää esillä myös syksyn ykköstapahtumassa Asuntosijoittaja 2017. Olemme kutsuneet hyvän vuokranantajuuden sinfonioita virittelemään filosofi Esa Saarisen, joka luvannut tulla debytoimaan aiheesta otsikolla ”Ihminen ja tunteet asuntosijoittamisessa”. Odotan lokakuuta suurella innolla.

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva, mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi, p. 050 303 1615.

LUE LISÄÄ

Ennätyksellinen luottohäiriöiden määrä heijastuu vuokranmaksuun

Hyvä vuokranantaja puuttuu heti maksuhäiriöihin

Luottohäiriöiden ennätyskorkea määrä näkyy myös vuokranmaksussa. Vuokranantaja voi joutua tilanteeseen, jossa vuokranmaksu takkuilee tai vuokra jää kokonaan maksamatta. Tällöin vuokranantajan kannattaa ripeästi puuttua asiaan. Suomen Vuokranantajien uusi opas antaa neuvoja perintään, vuokrasuhteen päättämiseen ja häätöön.

Suomen Asiakastiedon mukaan luottohäiriöiden määrä on ennätyksellisen korkea. Tämä heijastuu myös vuokramarkkinoihin.

”Vuokralaisen maksukyvyn ongelmista tulee nopeasti myös vuokranantajan ongelma. Jos vuokralainen ei maksa vuokraansa, joutuu vuokranantaja asumisen maksumieheksi”, kertoo Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Aleksi Sarasmaa.

Suomen Vuokranantajien uusi Perintä- ja häätöopas antaa vinkkejä tilanteisiin, joissa vuokranmaksu takkuaa.

”Hyvä vuokranantaja puuttuu vuokranmaksun viivästyksiin välittömästi. On niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin edun mukaista, että asiat saadaan selvitettyä mahdollisimman nopeasti. Vuokranantajalla on hyvä olla pelisilmää antaa tilanteesta riippuen hieman joustoa. Näin voidaan parhaimmillaan välttää vakavammat seuraukset, kuten vuokrarästien kasaantuminen ja sopimuksen päättyminen”, Sarasmaa tiivistää.

Keinot puuttua vuokranmaksun takkuamiseen

1. Yhteydenottokin voi riittää

Jos vuokranmaksussa huomataan viiveitä, on vuokralaiseen hyvä ottaa heti yhteyttä esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Usein jo tämä riittää ja vuokralainen korjaa unohduksensa maksaen rästissä olleen vuokran.

Mikäli vuokralainen ei korjaa toimintaansa, kannattaa vuokranantajan lähettää kirjallinen maksumuistutus. Maksumuistutuksesta voi periä myös maksun, joka saattaa konkretisoida myöhästymisen vuokralaisen paremmin ja innostaa häntä hoitamaan maksut jatkossa ajallaan. Jos vuokralaisella on maksuvaikeuksia, voi hänen kanssaan olla hyvä yhdessä laatia maksusuunnitelma.

2. Perintätoimisto apuun

Jos yhteydenotot tai maksumuistutukset eivät auta, kannattaa turvautua perintätoimistoon.

3. Sopimuksen päättäminen, irtisanominen tai purkaminen

Mikäli vuokralainen ei kuitenkaan suoriudu vuokranmaksusta, voi vuokranantaja joutua turvautumaan sopimuksen päättämiseen. Sopimus on aina mahdollista päättää sopimalla siitä yhdessä osapuolten kesken.

Kun kyseessä on lähinnä myöhästely vuokranmaksussa eikä niinkään kokonaan maksamatta olevat vuokrat, voidaan vuokrasopimus irtisanoa. Kuitenkaan määräaikaista vuokrasopimusta ei pääsääntöisesti voida irtisanoa kesken sopimuskauden.

Mikäli vuokralainen laiminlyö vuokranmaksun oleellisesti eli jättää vuokran kokonaan maksamatta vähintään  kahden kuukauden ajalta, voi vuokranantaja turvautua vuokrasopimuksen purkamiseen. Jos vuokrasopimus puretaan, se päättyy välittömästi ilman mitään irtisanomisaikaa. Purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja yksi näistä on vuokranmaksun laiminlyönti.

4. Häätö viimeisenä keinona

Viimeinen keino hoitaa asia on hakea häätöä tuomioistuimelta.

”Koska häätö on kuitenkin hidas ja järeä toimenpide, suosittelemme aina hakemaan ratkaisua neuvottelemalla”, sanoo Aleksi Sarasmaa.

Lisätietoa:

Perintä- ja häätöopas löytyy Suomen Vuokranantajien jäsensivuilta

Lisätietoa saa myös jäsenten neuvontapalveluista puhelimitse (09) 1667 6345 kesäaikana 11.8. saakka ma-pe klo 12-15
tai verkkoneuvontana

LUE LISÄÄ

Etsimme päälakimiestä

Hei sinä kiinteistöjuridiikasta ja asuntosijoittamisesta kiinnostunut asiantunteva tyyppi, joka tykkää nauraa.

Haluaisitko tulla meille päälakimieheksi vetämään energistä lakitiimiä ja sukeltaa vuokramarkkinoiden maailmaan?

Sinua odottaa hauska ja ammattitaitoinen työyhteisö, sekä mielenkiintoinen paikka kasvavassa vuokranantajien edunvalvontajärjestössä. Työsuhde on kokopäiväinen ja vakituinen.

Päälakimiehen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tiiminvetovastuun ja juridiikan hallinnan lisäksi edunvalvonnassa toimiminen vaikuttamistyön asiantuntijamme aisaparina. Juridiikan osalta työskentelemme pääasiassa asuin- ja liikehuoneistovuokrauksen, asunto-osakeyhtiölain, asunto- ja kiinteistönkaupan, verotuksen sekä prosessioikeuden parissa. Vaikuttamistyössä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja otamme kantaa laajemmin asuntopolitiikkaan ja asuntomarkkinoihin yksityisen vuokranantajan näkökulmasta.

Päälakimiehen työssä pääset myös yhdessä tiimin kanssa kirjoittamaan artikkeleita, suunnittelemaan ja tuottamaan jäsenille oppaita, koulutuksia ja neuvontaa. Päälakimiehen tehtävä on meillä uusi ja siksi pääset myös muokkaamaan siitä näköisesi reippaan ja iloisen kokonaisuuden.

Tehtävässä tarvitaan juridisen osaamisen lisäksi kiinnostusta vaikuttamistyöhön ja intoa kirjoittamiseen, mutta myös asiakaspalveluasennetta ja kykyä pukea vaikeitakin juridisia asioita ymmärrettävään kirjalliseen ja suulliseen muotoon. Esimies- tai tiimivetokokemus on plussaa. Paikkaa kannattaa kuitenkin hakea, vaikka ei olisikaan superkokenut – tärkeintä on innostus ja halu oppia. Kannustamme työyhteisössämme omatoimisuuteen ja olemme kovia kehittämään. Niinpä päälakimieheltä vaaditaan myös halua ideoida, kykyä suunnitella omaa työtään ja kantaa vastuu. Tarpeen vaatiessa perehdytämme sinut vuokrauksen ja asuntosijoittamisen erikoisosaamiseen, mutta olisi mahtavaa, jos se olisi sinulle tuttua jo entuudestaan.

Lähetä meille hakemuksesi palkkatoiveineen, CV ja linkki alle minuutin pituiseen videoesittelyyn. Videon voi kuvata vaikka kännykkäkameralla, eikä sitä tarvitse editoida. Kerrothan meille itsestäsi ja osaamisestasi mahdollisimman pian, viimeistään 18.8.2017. Hakemukset pyydämme lähettämään osoitteeseen: mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva: mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi, 050 303 1615

LUE LISÄÄ

Estä pommikämpät asunnon huolellisella alku- ja lopputarkastuksella

Vuokraussesongin ollessa kuumimmillaan julkisuudessa nousee välillä esiin vuokra-asuntoja, joihin vuokralainen on aiheuttanut suurta tuhoa. Vakuutusten ohella asunnon huolellinen alku- ja lopputarkastus ehkäisevät riitoja korvausasioista ja turvaavat sekä vuokralaisen että vuokranantajan asemaa.

”Suomen Vuokranantajien lakineuvonnassa törmäämme välillä kauhukuviin vuokralaisen aiheuttamista tuhoista. Olemme kuulleet muun muassa hajalle potkituista ovista ja asuntoon jätetyistä lemmikkieläinten jätöksistä. Vakuuden käyttämisen kannalta on tärkeää, että vahingon syntyajankohta pystytään näyttämään. Kun tarkastukset suoritetaan huolellisesti, huoneiston kuntoa voidaan verrata vuokrasuhteen päättyessä alkutarkastuksessa tehtyihin muistiinpanoihin ja valokuviin”, kertoo Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimies Kaisa Kangasniemi.

Huoneiston tarkastukset selkeyttävät tilanteen sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle

Vuokralainen vastaa vuokrasuhteen aikana vuokrahuoneistolle aiheuttamistaan vahingoista. Lopputarkastus kannattaakin tehdä vasta, kun poismuuttava vuokralainen on suorittanut huoneistossa loppusiivouksen. Siivotun ja tyhjennetyn huoneiston osalta on helpompi varmistaa, että huoneisto on asianmukaisessa kunnossa.

”Suosittelemme, että vuokralainen ja vuokranantaja tekevät huoneiston tarkastukset yhdessä. Tällöin myös vuokralainen pääsee esittämään havaintojaan huoneiston kunnosta. Lisäksi tarkastuksesta on suositeltavaa laatia kirjalliset muistiinpanot”, Kangasniemi ohjeistaa.

Muistilista alku- ja lopputarkastusta varten

If tarjoaa Suomen Vuokranantajien jäsenille sijoitusasunnon vakuutuksen, joka on mahdollista laajentaa kattamaan myös vuokralaisen tahallaan aiheuttamat vahingot. Huoneiston tarkastusten huolellisuudesta ei kuitenkaan kannata tinkiä. Seuraava muistilista auttaa tarkastuksissa:

– Käy huoneiston kunto läpi huoneittain pistorasioita myöden
– Tarkasta myös kodinkoneiden kunto
– Kirjaa tiedot huoneistossa tehdyistä remonteista
– Kun huoneisto vuokrataan kalustettuna, laadi kalusteista yksityiskohtainen luettelo
– Kirjaa lopputarkastuksessa havaitut puutteellisuudet ja vertaa havaintoja alkutarkastuksen muistiinpanoihin
– Valokuvat ja videot huoneistosta toimivat käytännöllisenä muistiinpanojen liitteenä. Varmista kuitenkin, että havaitut puutteellisuudet näkyvät oikeassa mittasuhteessa

Jos vuokranantajalla on huomautettavaa huoneiston kunnosta, tulee vuokralaisen ja vuokranantajan neuvotella, miten huoneiston puutteellisuus hoidetaan kuntoon. Vuokralaisen vastuu aiheuttamistaan vahingoista ei rajoitu vakuuden määrään. Vastuu ei myöskään välttämättä pääty vakuuden palauttamiseen, vaikka vahinko huomataan vasta uuden vuokralaisen muuttaessa asuntoon.

Lisätietoa:

Suomen Vuokranantajien sopimus- ja asiakirjamalleista löydät myös alku- ja lopputarkastuslomakkeen mallin.

Lisätietoa Hyvästä vuokratavasta

Kuva: Shutterstock

LUE LISÄÄ

Vinkkejä sopivan vuokralaisen valintaan

Kesällä asuntomarkkinat ja vuokraussesonki ovat kuumimmillaan. Vuokralainen etsii sopivaa kotia, ja vuokranantaja luotettavaa vuokralaista omistamaansa asuntoon. Suomen Vuokranantajat kokosi vinkit vuokralaisten valintaan.

  1. Tarkista vuokralaisen maksukyky

Yksinkertaisin tapa varmistua vuokralaisehdokkaan maksukyvystä on tarkastaa hänen luottotietonsa ennen vuokrasopimuksen solmimista. Luottotietojen tarkistusta varten tarvitaan vuokralaisehdokkaan henkilötunnus, jonka oikeellisuus tulee varmistaa tarkastamalla ehdokkaan henkilöllisyys. Hyvä vuokranantaja todistaa myös oman henkilöllisyytensä vuokralaiselle ennen sopimuksen solmimista.

Vuokranantajan tulisi muistaa, että yksi maksuhäiriömerkintä ei automaattisesti tarkoita huonoa vuokralaista. Vuokranantajan hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida viimeistään silloin, kun velkojina on yksityishenkilöitä, perintätoimistoja tai vuokrataloyhtiöitä ja maksuhäiriömerkinnät ovat tuoreita. Luottotietojen tarkistamisen lisäksi vuokranantaja voi kysyä vuokralaiselta tämän opiskelu- ja työtilannetta saadakseen tietoa vuokralaisen maksukyvystä.

  1. Selvitä, kuinka pitkäaikaista kotia vuokralainen etsii

Vuokralaisen opiskelu- ja työtilanne kertoo myös siitä, kuinka pitkäaikaista kotia vuokralainen etsii. Vasta opiskelunsa paikkakunnalla aloittanut nuori etsii tyypillisesti kotia vähintään opintojensa ajaksi. Toiset vuokranantajat taas suosivat lapsiperheitä tai eläkeläispariskuntia pitkän vuokrasuhteen toivossa. Kuitenkin vuokrasuhteen pitkäaikaisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten vuokralainen viihtyy asunnossa ja miten vuokrasuhteen osapuolet tulevat keskenään toimeen.

  1. Tapaa vuokralaisehdokas

Vuokralaisen antama ensivaikutelma kertoo paljon. Avoimesti työ- tai opiskelutilanteestaan kertovan henkilön voidaan olettaa kertovan avoimemmin esimerkiksi vuokranmaksukykyyn vaikuttavista elämänmuutoksista ja huoneistoa koskevista toiveistaan. Edellisiä asumismuotojaan ja elämäntilannettaan salaileva vuokralaisehdokas voi vaikuttaa vuokranantajasta epäilyttävältä.

  1. Voit kysyä myös suosituksia

Osalla vuokralaisehdokkaista on esittää aiempien vuokranantajien suosituksia. Vuokralaisehdokkaalta voi myös tiedustella, miten hän suhtautuisi siihen, että aiempiin vuokranantajiin otetaan yhteyttä. Puolestaan vuokranantajan osalta maininta Suomen Vuokranantajiin kuulumisesta voi viestiä vuokralaiselle vuokranantajan asiantuntemuksesta ja innostuneisuudesta vuokranantajana toimimisesta.

 

LUE LISÄÄ

Kenelle vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus annetaan tiedoksi, kun vuokralaisia on useampi?

Pitääkö sinun irtisanoa kimppakämpän vuokralaiset? Neuvontalakimies Aleksi Sarasmaa kertoo, miten irtisanomisilmoitus annetaan tiedoksi, kun vuokralaisia on useampi.

”Kun vuokralaisia on useampi, on vuokranantajan annettava irtisanomisilmoitus tiedoksi jokaiselle vuokralaiselle erikseen. Ilmoitus on aina muistettava antaa tiedoksi todistettavasti. Tämä pätee niin kämppiksiin kuin avopuolisoihinkin. Sen sijaan, jos vuokralaisina on aviopari, on riittävää antaa irtisanominen tiedoksi jommallekummalle puolisoista.

Jos vuokralaisella on alivuokralaisia, vuokranantaja toimittaa irtisanomisilmoituksen ainoastaan päävuokralaiselle. Alivuokrasuhde päättyy ilman irtisanomista samana ajankohtana kuin päävuokralaisen vuokraoikeus. Päävuokralaisen vastuulla on ilmoittaa alivuokralaiselle viivytyksettä, milloin hänen oma vuokraoikeutensa ja siten myös alivuokrasuhde päättyvät.”

Aleksi Sarasmaa, neuvontalakimies
Teksti on julkaistu Kiinteistölehdessä 6/2017

Kysyttävää?
Suomen Vuokranantajien neuvonta vastaa jäsenille.

LUE LISÄÄ

Asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä ja kannattavaa sijoitustoimintaa – alueelliset erot kuitenkin suuria

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio ja Helsinki.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Sijoittajan ei kannata tuijottaa pelkästään vuokratuottoa tai asunnon arvonnousupotentiaalia, koska tutkimuksen mukaan myös kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus tuottoon. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti.

”Vuokratuotto on parempi matalan hintatason kaupungeissa. Kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat selvästi edullisempia kuin esimerkiksi Helsingissä, ei vuokrataso ole vastaavassa suhteessa edullisempi. Suuremmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kannattavuus nojaa enemmän arvonnousupotentiaaliin. Kasvukeskuksiin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän kannalta on kuitenkin tärkeää, että ne pysyvät asuntosijoittajia kiinnostavina alueina.”, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

”Kaupungin sisäisen mikrosijainnin merkitys kasvaa. Asunnon vuokrattavuus voi vaihdella huomattavasti. Hyviä kohteita on ilman muuta myös tutkimuksessa huonommin menestyneissä kaupungeissa. Huolellinen perehtyminen kaupunkiin ja alueisiin on asuntosijoittamisen a ja o”, Koro-Kanerva painottaa.

”Asuntosijoittamisen kannattavuuteen kohdistuu lähitulevaisuudessa kuitenkin haasteita. Uusia asuntoja on viime vuosina rakennettu runsaasti, ja tarjonnan kasvu näkyy vuokrien kehityksessä. Samaan aikaan uumoillaan korkojen, ylläpito- ja korjauskulujen nousua. Jos yksityisten vuokranantajien kiinnostus sijoittaa asuntoihin laskee, asuntojen rakentaminen hidastuu ja tarjonta ei kasva. Pitäisikin miettiä keinoja, joilla yksityiset vuokranantajat saadaan pidettyä ostolaidalla, jotta asuntoja saadaan vuokramarkkinoille kasvavaa kysyntää vastaavasti.”

Sijoitusmuotojen tasavertaisuuteen pitää pyrkiä

Tutkimuksesta nähdään, että vuokratuotto on pitkällä aikavälillä pysynyt käytännössä samana noin 3,5 prosentissa. Kuitenkin esimerkiksi metsään sijoittaminen on viime vuosina noussut PTT:n mukaan jopa kannattavammaksi sijoitusmuodoksi kuin asuntosijoittaminen.

”Yhteiskunnan kannalta fiksumpaa olisi suunnata sijoittamista metsien sijaan asuntoihin. Veroratkaisuilla voidaan edistää yksityisten vuokranantajien halua jatkossakin sijoittaa asuntoihin. Kansankapitalismiin kannustamisen nimissä asuntosijoittamisen verotusta pitäisi keventää. Tällä hetkellä pienvuokranantaja näyttää olevan ainoa, joka maksaa pääomatuloveron kokonaisuudessaan. Muille sijoitusmuodoille ei luotu erilaisia verotusta loiventavia välineitä, kuten kevennetyt osingot ja metsälahjavähennys”, Koro-Kanerva analysoi.

”Yksityiset vuokranantajat ovat vuokramarkkinoiden joustavin toimijajoukko, joten heidän edellytystensä parantaminen olisi myös tästä näkökulmasta järkevää. Asuntoja tarvitaan erityisesti kasvukeskuksiin, koska kaupungistuminen ei hidastu”, sanoo Koro-Kanerva.

Asuntorahastojen rooli markkinassa

Asuntorahastojen vaikutuksesta ja merkityksestä asuntomarkkinoille on useita eriäviä näkemyksiä. Asuntorahastojen yleistymisen nähdään joidenkin tahojen mukaan pitävän yllä asuntotuotantoa sekä vuokra-asuntojen tarjontaa.

Asuntorahastojen tuottotavoite on noin 6–9 prosenttia, kun keskimäärin vuokratuotto on pari prosenttia. Suuri osa tuotosta on siis laskettu asuntojen arvonnousun varaan.

”Asuntorahastoihin sijoittavan pitää huolellisesti perehtyä rahaston ansaintalogiikkaan. Korkoriski on rahastoillekin ilmeinen. Jos rahaston tuotto perustuu vahvasti asuntojen arvonnousuun, kannattaa olla tarkkana. Riskit pitää tiedostaa. Rahastoilla on myös kuluja, jotka tulevat rahastosijoittajan maksettavaksi. Markkinoilla on asuntorahastoja, joiden ansaintalogiikka ei välttämättä ole kestävää, varsinkaan jos korot lähtevät nousuun”, Koro-Kanerva näkee.

Kaupunkiranking

Vuokratuoton ja arvonnousun lisäksi alueittaista kehitystä ennakoidaan seuraavien muuttujien avulla
1. Väestönkasvu (%)
2. Asuntokuntien lukumäärä, muutos (%)
3. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, muutos (%)
4. Yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden osuus 18-64-vuotiaista (%)
5. Asuntojen hintataso suhteessa Helsinki-1 (luku väliltä 0-1)
6. Hintojen vaihtelu (varianssi)
7. Tulotaso suhteessa Helsinkiin
8. Asumismenojen osuus nettotuloista (%)

Muutokset laskettu käyttäen kymmenen edellisen vuoden kehitystä.

2017
Vaasa
Jyväskylä
Kokkola
Kuopio
Helsinki
Pori
Espoo-Kauniainen
Mikkeli
Tampere
Turku
Seinäjoki
Lahti
Kehyskunnat
Rovaniemi
Vantaa
Kajaani
Oulu
Hämeenlinna
Rauma
Kotka
Joensuu
Lappeenranta
Kouvola
Porvoo

Kaupunkiranking on suuntaa-antava. Hyviä sijoituskohteita löytyy niin Kouvolasta kuin Vaasastakin. Sijoituspäätöstä tehdessä on erittäin tärkeää tunnistaa alueen ja kaupungin kehitysnäkymät sekä niihin vaikuttavat tekijät, riskit ja mahdollisuudet. Myös omalle strategialle kannattaa olla uskollinen ja sijoittaa ensisijaisesti sellaisille alueille, jotka tuntee hyvin.

Tutkimuksen sisältö

Suomen Vuokranantajat on yhteistyössä Pellervon Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (PTT) kanssa tehnyt jälleen vuokratuottotutkimuksen, jossa käsitellään eri kaupunkien näkymiä yksityisen vuokranantajan näkökulmasta. Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 alkaen.

Tutkimuksessa käsitellään alueellisia kehitystekijöitä, jotka vaikuttavat asuntosijoittamiseen.

Vuokratuoton laskemiseksi on tehty keskimääräiset alueelliset hinta- ja vuokraennusteet vuosille 2017-2021.

Lisää tutkimuksesta

LUE LISÄÄ

SuomiAreenan asuntokeskustelu avaa ”Asumisen hyvät ja huonot uutiset” keskiviikkona Antinkatu 5:ssä

Kuva: SuomiAreena

Asumisen eri puolet jakavat kansalaiset vahvasti eri leireihin

Asumiseen ja remontteihin sekä muuttamiseen liittyy niin paljon tunnetta, ettei ristiriidoilta voi välttyä. Tämä selviää Firan, Hypon, Kiinteistömaailman ja Vuokranantajien tekemästä nettikyselystä, jossa selvitettiin mitä asumiseen liittyviä uutisia suomalaiset pitävät hyvinä ja mitä huonoina. Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenassa keskiviikkona.

Etenkin asumisen rahoitukseen ja kustannuksiin liittyvät aiheet jakavat kyselyyn vastanneiden mielipiteitä tasaisesti. Puolet vastanneista (52%) pitää hyvänä uutisena sitä, että jotkin pankit ovat tuoneet markkinoille koepalloina hyvin pitkiä, jopa 45 vuoden asuntolainoja, lähes puolet (48%) pitää sitä kuitenkin huonona uutisena.

Enemmistön (83 %) mielestä on huono uutinen, että asuntojen hinnat kallistuvat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa mutta jopa laskevat muualla. Toisaalta vastaajat suhtautuvat kaupungistumiseen ja kasvukeskuksiin muuttamiseen kuitenkin myönteisesti, sillä 58 prosenttia piti hyvänä uutisena sitä, että ihmiset muuttavat parempien yhteyksien ja palveluiden perässä kasvukeskuksiin.

Asumiseen liittyvissä asioissa uutisten hyvyys riippuu paljon ihmisen omista intresseistä tunteilla höystettynä. Jopa kalliilla hintatasolla on puolustajansa, koska kukaan ei halua oman asuntonsa hinnan laskevan. Koti on rakas ja konkreettisestikin kallis paikka, siksi asioihin on vaikea suhtautua pelkästään rationaalisesti. Ajatellaan, että kasvukeskuksiin muuttaminen on ihmisille hyvä juttu, mutta toisaalta ei välttämättä haluttaisi, että kysynnän kasvu johtaa myös hintojen nousuun, puhumattakaan siitä, että se muualla johtaa hintojen laskuun.

Samanlainen ristiriitainen suhtautuminen liittyi siihen, että 77 prosenttia vastanneista sitä mieltä, että nuorten ensiasunnon ostajien määrän väheneminen on huono uutinen – toisaalta jopa 41 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että omarahoitusosuuden kasvaminen on hyvä uutinen.

Nettikyselyyn vastasi alkukesällä 103 henkeä.

Asumisen hyvistä ja huonoista uutisista keskustellaan lisää SuomiAreenassa Porissa keskiviikkona 12.7.2017 klo 10 -11.15 Antinkatu 5:ssä. Keskustelun juontaa Mikko Kuustonen ja mukana keskustelemassa ovat:

Juhana Brotherus
pääekonomisti
Suomen Hypoteekkiyhdistys
050 384 9479
juhana.brotherus@hypo.fi

Erkki Heikkinen
toimitusjohtaja
Kiinteistömaailma Oy
050 433 2080
erkki.heikkinen@kiinteistomaailma.fi

Mia Koro-Kanerva
toiminnanjohtaja
Suomen Vuokranantajat ry
050 303 1615
mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi

Tero Vanhanen
ilmiörakentaja
Fira Oy
050 360 2276
tero.vanhanen@fira.fi

LUE LISÄÄ