Asuntosijoittajien velkaantuminen ei ole karannut käsistä

Suomen Vuokranantajien Arvot & asenteet -kyselytutkimuksessa selvitettiin myös yksityisten vuokranantajien velkaantumista ja suhtautumista lainarahan käyttämiseen asuntosijoittamisessa. Vastaajista 87,5 prosentilla on alle 75 prosenttia vuokra-asuntoihin kohdistuvaa lainaa, taloyhtiölainat huomioiden, suhteessa omistettujen vuokra-asuntojen arvoon. Uhkakuvat täysin lainarahalla toimivien asuntosijoittajien suuresta määrästä ovat kyselyn perusteella liioiteltuja, mutta joitakin sellaisia markkinassa on. 100 prosentin velkavipua kertoi käyttävänsä 1,47 prosenttia vastaajista.

-Käytännössä 100 prosentin velkavipu tarkoittaa, että asuntosijoittajalla täytyy olla muita vakuuksia turvaamassa lainansaantia. Asunto itse kelpaa vakuudeksi yleensä vain noin 70 prosentin osalta arvostaan. Huomionarvoista oli myös se, että 100 prosentin lainaa käyttävät olivat pääsääntöisesti yhden asunnon omistajia ja he sijoittivat vanhaan asuntokantaan, ei uudiskohteisiin. Koska 100 prosentin velkavivussa on ilmeisiä riskejä, on ensiarvoisen tärkeää, että kyseiset henkilöt pyrkivät mahdollisimman reippaalla tahdilla lyhentämään velkojaan lähemmäs turvallisena pidettyä 50 prosenttia asunnon arvosta, tähdentää Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

-Tällaisessa tilanteessa yksityisellä vuokranantajalla pitää kuitenkin olla myös muita vakuuksia ja hyvät tulot, jotta pankki on noin suuren velkavivun myöntänyt. Kyselytutkimus vahvistaa myös sitä käsitystä, että uudiskohteisiin sijoittavilla on pääsääntöisesti hyvä puskuri sijoitustoiminnalleen. Kyselyn mukaan uudiskohteisiin sijoittavilla on tyypillisesti myös muuta sijoitusvarallisuutta yleisimmin 50 000-100 000 euroa. Taloyhtiömaailmassa piensijoittajat ovat pääsääntöisesti vakavaraisia osakkaita, mikä on taloyhtiön talouden kannalta erittäin hyvä ja riskiä pienentävä asia, näkee Koro-Kanerva.

Pankit ovat kiristäneet luotonantoaan

Reilulla 12 prosentilla on velkaa suhteessa asuntojen arvoon yli 75 prosenttia. Lähes 70 prosentilla yksityisistä vuokranantajista velka-aste on alle 50 prosenttia ja neljäsosalla ei ole velkaa ollenkaan. Yksityiset vuokranantajat ovat Suomessa pienvuokranantajia. Noin 75 prosentilla vastaajista on 3 asuntoa tai vähemmän. Yleisimmin yksityiset omistavat yhden vuokra-asunnon. Näin ilmoittaa vastaajista reilu kolmannes. Kyselytutkimuksen mukaan yksityisten vuokranantajien velka suhteessa asuntojen arvoon keskimäärin jää noin 42 prosenttiin.

-Pankit ovat kiristäneet luotonantoaan viime vuosina asuntosijoittamiseen ja toivomme, että pankkien asiantuntemus olisi jatkossakin sellaisella tasolla, että asuntosijoittamisen riskejä, tuottoja ja arvonkehitystä osataan lainanmyöntämisessä arvioida oikein. Jos kohde on järkevä ja asuntosijoittajan osaaminen ja talous kunnossa, lähtökohdat lainan myöntämiselle ovat hyvät. Kohde on järkevä, jos se on alueella, johon kohdistuu kysyntää, se ei ole ylihintainen, taloyhtiön talous on kunnossa, korjaukset suunnitelmallisia ja sekä vuokratuotto että asunnosta saatava kassavirta ovat riittävällä tasolla, alleviivaa Koro-Kanerva.

Yksityisiä vuokranantajia on entistä enemmän

Verottajan tilastojen mukaan vuokratuloja osakehuoneistoista sai vuonna 2016 noin 270 000 henkilöä. Luku sisältää myös esimerkiksi liikehuoneistojen, autotalliosakkeiden ja varastojen tuloja. Myös lyhytvuokrauksesta saatavat tulot ovat kasvaneet uusien alustojen myötä. Vuokratuloja saavien määrä on kasvanut viime vuosina noin 10 000 vuodessa. Mediaanivuokratulo eli keskimmäinen luku on hieman alle 3000 euroa vuodessa. Käytännössä tuo vuokratulo tulee keskisuuren kaupungin yksiöstä. Mediaani ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina eli vuokratuloa saavien joukko on edelleen piensijoittajia.

-Kotitalouksien velkaantuminen on puhuttanut kovasti. On myös puhuttu paljon asuntosijoituslainamäärien suuruudesta ja taloyhtiölainojen kasvusta. On hyvä muistaa, että myös yksityisiä vuokranantajia on tullut viimeisten vuosien aikana lisää. Pääsääntöisesti yksityiset ovat 1-2 asunnon omistajia, joten lainamäärät ja riskit ovat myös vuokranantajien määrän kasvaessa hajaantuneet. Siksi keskimääräinen velka suhteessa asunnon arvoon ei ole kasvanut hallitsemattomaksi, sanoo Koro-Kanerva.

Yksityisiä vuokranantajia asuu joka puolella Suomea ja heitä on kaikista ikäryhmistä. Kyselytutkimuksen vastaajista hieman yli puolet on naisia. Asuntosijoittaminen on suomalaisten sijoitusmuodoista tasa-arvoisin.

-Kansankapitalismin edistyminen ja asuntotuotannon vahvistuminen kannattaa ottaa ilolla vastaan. Riskeistä keskustelu ja tietoisuus on lisääntynyt ja se on erittäin hyvä asia. Velkaantumisen seuranta on erittäin tärkeää, mutta samalla on pidettävä huoli, että vuokramarkkinoiden tarjonta pysyy vahvana. Mitä enemmän asuntosijoittajia, sitä enemmän asuntoja ja sitä hillitympi vuokrien kehitys, toteaa Koro-Kanerva.

 

Arvot ja asenteet -kyselytutkimus tehtiin nyt ensimmäisen kerran. Suomen Vuokranantajat ry. tutki kyselyllä yksityisten vuokranantajien velkaantumista, arvoja ja asenteita. Kyselytutkimus pidettiin 14.6.-1.7.2018 ja siihen vastasi 1669 yksityistä vuokranantajaa. Yksityiset vuokranantajat omistavat Suomen vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista noin 60 prosenttia, mikä on yli 300 000 asuntoa. Asunnot ovat koteja noin 500 000 suomalaiselle.

LUE LISÄÄ

Vuokranantaja: näin kannattaa vuokrata kimppakämppä!

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa voi olla monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppää vuokratessa on kuitenkin syytä huomioida muutamia seikkoja.

Kimppakämpän vuokrasopimuksen tekemiseen on kolme perusvaihtoehtoa. Kaikille asukkaille voi tehdä yhden yhteisen sopimuksen, jolloin kaikki vastaavat vuokrasta ja vuokrasuhteen velvoitteista yhteisvastuullisesti. Tällainen sopimus on myös irtisanottavissa vain yhdessä. Toinen tapa on tehdä kaikille asukkaille omat erilliset sopimukset, jotka sovitaan ja ovat irtisanottavissa kukin itsenäisesti. Kolmas tapa on yleistynyt alivuokramalli.

Opiskelijoille yhden yhteisen vuokrasopimuksen tekeminen ei yleensä ole kannattavaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että opiskelijat siirtyivät viime vuonna yleisen asumistuen piiriin, kun opintotuen erillinen asumislisä lakkautettiin. Yhteisen sopimuksen tehneiden katsotaan kuuluvan samaan ruokakuntaan, jolloin kaikkien asukkaiden tulot lasketaan yhteen. Tämä johtaa yleensä asumistuen pienenemiseen.

”On ymmärrettävää, että opiskelijat haluavat tehdä erilliset vuokrasopimukset. Vuokranantajan kannalta kahden tai useamman sopimuksen tekeminen lisää kuitenkin työtä ja riskejä esimerkiksi vuokralaisten vaihtuessa. Sekä vuokranantajan että kimppakämpän vuokralaisten kannalta toistaiseksi paras malli on valita yksi päävuokralainen, joka ottaa koko vuokrasopimuksen vastattavakseen”, kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Mitä alivuokramallilla tarkoitetaan?

Alivuokramallissa vuokranantaja tekee sopimuksen yhden vuokralaisen kanssa. Tämä päävuokralainen tekee itse alivuokrasopimukset kavereidensa kanssa, ja kaverit maksavat vuokran päävuokralaiselle. Mikäli joku alivuokralaisista haluaa vaihtaa asuntoa, vastaa päävuokralainen uuden asukkaan hankinnasta. Jos taas päävuokralainen haluaa muuttaa, vapautuu asunto vuokranantajalle kokonaisuudessaan uudelleenvuokrattavaksi. Vuokralaisten sopimukset ovat kaikki erillisiä, jolloin Kela katsoo jokaisen asukkaan omaksi ruokakunnaksi.

”Avio- ja avopuolisot ovat yhteisvastuussa vain toisenkin osapuolen nimiin tehdystä vuokrasopimuksesta ja heidän katsotaan kuuluvan samaan ruokakuntaan. Tätä ei voida alivuokrausjärjestelyillä kiertää”, Ahsanullah jatkaa.

Onko kimppakämpän vuokraaminen riskipitoisempaa?

Asunnon vuokraaminen kimppakämpäksi saattaa herättää kysymyksiä osalle vuokranantajista. Entä jos alivuokralaiset aiheuttavat vahinkoa asunnolle? Tai jos kaverukset bilettävät jatkuvasti aamukuuteen? Entä jos joku asukkaista pitää huonettaan siivottomassa kunnossa?

”Ensinnäkin on hyvä muistaa, että vuokra-asunnosta saa aina alivuokrata enintään puolet ilman vuokranantajan lupaa, eikä tällaista voida edes sopimuksella kieltää. Lain mukaan päävuokralainen vastaa kuitenkin vuokranantajalle alivuokralaistensa velvollisuuksista sekä aiheutetuista vahingoista. Vuokranantajan asema on siten turvattu ja tällaisiin tilanteisiin voi aina puuttua tavanomaisin keinoin, vaikka aiheuttaja ei olisikaan itse päävuokralainen”, Ahsanullah muistuttaa.

 

Tarik Ahsanullah
Laki- ja edunvalvonta-asiantuntija,
Suomen Vuokranantajat ry
tarik.ahsanullah@vuokranantajat.fi
@TarikAhsanullah

LUE LISÄÄ

Asumisen hinta pysyy kohtuullisena vain tarjontaa kasvattamalla

Kun muu Suomi hiljenee ansaitulle kesätauolle, vuokra-asuntomarkkinoilla alkaa vuoden kuumin sesonki. Heinäkuussa erityisesti opiskelijat aloittavat ryntäyksensä suurimpien kaupunkien asuntomarkkinoille ja tuskailevat hintatason kanssa. Pienituloisille puolestaan Helsingissä asuminen on jo muutaman vuoden ollut suoraan sanottuna haasteellista. Kuitenkin juuri suurissa kaupungeissa on myös suurin tarve pienituloisille palveluammateille.  

On selvää, että erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen tarjonta ei ole ollut riittävää kysyntään nähden useisiin vuosiin. Seurauksena on ollut vuokratason nousu, jonka vaikutukset puolestaan näkyvät kansantaloudessa useilla eri tavoilla. Kun asumiseen kuluu koko ajan suurempi osuus tuloista, jää kuluttamiseen sekä sijoittamiseen vähemmän, joka hidastaa talouskasvua. Suorat asumistukimenot ovat puolestaan ylittäneet 2 miljardin rajapyykin ja lisäksi erilaisilla tarjontatuilla asumisen tukemiseen käytetään yhteensä miljarditolkulla verovaroja vuosittain. Syöttämällä aina vain enemmän ja enemmän yhteisiä verovarojamme asumisen tukemiseen ei yksinkertaisesti ikinä pystytä ratkaisemaan asumisen hintatasoon liittyviä haasteita.  

Tehokkain ratkaisu minkä tahansa hyödykkeen hintatasoon vaikuttamiseksi on kysyntä-tarjonta suhteen korjaaminen. Julkinen valta pystyy tähän parhaiten luomalla markkinatoimijoille sellaisen ympäristön, joka mahdollistaa entistä enemmän rakentamista. Se olisi kaikista tehokkainta asuntopolitiikkaa. 

PTT:n tutkimuksen mukaan asuntoihin myös haluttaisiin sijoittaa enemmän pääomia kuin asuntoja on tällä hetkellä mahdollista rakentaa. Isona esteenä ovat hitaat ja epävarmat kaavoitusprosessit sekä rakentamista koskevat erilaiset kuntakohtaiset tiukat määräykset. Yksityiskohtainen sääntely ja kaavoittajan asettamat määräykset nostavat rakentamiskustannuksia ja sen lisäksi tekevät vaihtoehtoisten ja uusien innovatiivisten ratkaisujen toteuttamisen mahdottomaksi. 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyö on käynnissä ympäristöministeriössä. Uudistuksen yhdeksi kärkitavoitteeksi on otettava kaavoitusprosessien keventäminen. Lisäksi kuntalaisten valitusoikeutta kaava-asioissa tulisi rajata. On täysin kestämätöntä, että pahimmillaan yksittäinen kuntalainen voi merkittävästi viivyttää kunnan elinvoimalle kriittistä hanketta.  

Kauppojen aukioloaikoja ja alkoholin myyntiä on vapautettu, taksisääntelyä huomattavasti kevennetty ja apteekkien sääntelyn keventämiseksi on kova julkinen paine. On korkea aika alkaa luottamaan markkinoiden toimintaan enemmän myös asuntomarkkinoilla.

Tarik Ahsanullah

Laki- ja edunvalvonta-asiantuntija

Suomen Vuokranantajat ry.

LUE LISÄÄ

Miten Peab näkee taloyhtiölainat ja vuokra-asuntomarkkinat?

Uusien asuntojen markkinat ovat käyneet vahvana muutaman vuoden ajan ja asuntoaloituksien määrät ovat olleet suuria viime vuodet valtakunnallisesti. Kaupungistuminen jatkuu edelleen vahvana ja Suomi jakaantuu entisestään muuttovoitto- ja muuttotappioalueisiin. Omistusasuminen on edelleenkin suosittua, mutta monen ihmisen maailmankuvassa omistaminen ei ole enää tärkeää. Ihmiset nauttivat vapaudesta muuttaa nopeasti esimerkiksi töiden perässä toiseen kaupunkiin tai haluavat nauttia välivuoden kaukomailla ilman turhia rasitteita kotimaassa. Viimeaikaiset vuokra-asuntobarometrit osoittavat, että vuokra-asuminen tulee kasvamaan Suomessa tulevaisuudessa.

Melkein päivittäin uutisoidaan, että uusia asuntoja rakennetaan runsaasti kasvukeskuksiin, ja että monet asunnot päätyvät asuntosijoittajille. Asuntosijoittaminen on nykyään jopa trendikästä ja kasvattanut suosiota, kun korot ovat olleet pitkään matalalla ja osakkeiden markkinahinnat yleisesti korkealla. Suuret institutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet asuntokohteita salkussa ja myyneet paljon vanhoja kohteitaan taseesta uusien tieltä. Asuntorahastot ovat ostaneet paljon kohteita, ja sijoituksia rahastoihin on tullut ympäri maailmaa.

Me Peabilla katsomme tulevaisuuteen ja keskitymme Suomessa nyt kahdeksaan kasvukeskukseen. Toimialueenamme ovat pääkaupunkiseutu, Turun seutu, Tampereen seutu, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio ja Oulu. Jokainen asuntohankkeemme lähtee hyvästä suunnittelusta, jossa tontin sijainti on tärkeintä. Sen jälkeen suunnitellaan toimivat asunnot oikeaan kohderyhmään. Asuntojen keskineliökoot ovat viime vuosina pienentyneet huomattavasti, mutta pohjien toimivuus ja suunnittelu kehittyneet samalla. Yhden hengen taloudet ovat kasvaneet tasaisesti, mutta suurimmissa kasvukeskuksissa rakennetaan vieläkin liian vähän pieniä asuntoja. Sijoitusasunnoksi ostetaan vieläkin eniten yksiöitä tai pieniä kaksioita, mutta kolmiotkin kiinnostavat asiakkaita koko ajan enemmän. Sijoittajat arvostavat uusissa asunnoissa huolettomuutta, nykyajan talotekniikkaa ja yhtiölainaa.

Viime vuodesta alkaen mediassa on puhuttu paljon asuntosijoittajan veroparatiisista eri vertauksin. On nostettu esiin asuntosijoittajien verovapautta sekä suuria yhtiölainan tuomia etuja ja uhkakuvia. Uudiskohteissa Peabilla, kuten suurimmilla rakennusyhtiöillä, on yleisesti noin 70 prosenttia yhtiölainaa, joten myyntihinta on 30 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Yhtiölainan voi halutessaan maksaa pois. Nykyisten verotussääntöjen mukaisesti asuntosijoittaja voi vähentää kuukausittaisen rahoitusvastikkeen korkoineen vuokratulosta, kun pääomavastike on tuloutettu yhtiön kirjanpidossa. Uudet asunto-osakeyhtiöt ohjaavat pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksellä kuukausittaisen rahoitusvastikkeen tulouttamiseen, joka on myös kirjattu Peabin yhtiöjärjestyksissä, huomioiden aina kuitenkin taloyhtiön edun ja mahdollisuuden rahastoida rahoitusvastikkeet. Säästetyt verot tulevat vastaan sijoittajalle myyntivoiton verotuksessa, jos asunnon myy tulevaisuudessa. Jos asunnossa on asunut kaksi vuotta yhtäjaksoisesti omistusaikanaan, myyjä on myyntivoiton verosta vapaa.

Media on luonut mielikuvaa, että asuntosijoittajaksi pääsee helposti mukaan pienellä rahalla. Peabilla myyntihinta on kuitenkin minimissään noin 30 000 euroa ja lyhennysvapaita vuosia yhtiölainoissa on kaksi tai kolme ensimmäistä asumisvuotta, lisäksi rakennusaika. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti valveutuneita ja katsovat tarkkaan velatonta hintaa sekä osaavat laskea asuntosijoituksen tuottavuutta ja kassavirtaa. Asunnon rahoitusvastikkeet ennen ja jälkeen lyhennysvapaan näkyvät selkeästi Peabin hinnastoissa sekä asunnon hoito- ja rahoitusvastikkeet käydään vielä läpi asiakkaan kanssa kaupanteossa. Lisäksi harva pankki Suomessa antaa myyntihintaan lainaa ilman lisävakuuksia, joten minusta huoli suurista yhtiölainoista on nostettu mediassa jopa turhan suurelle jalustalle.

Olemme Peabilla avanneet asuntosijoittaja-asiakkaillemme suunnatun avainasiakaspalvelun, jossa asiakas saa tiedon meidän uusista kohteistamme Suomessa aina ensimmäisten joukossa ja pääsee varaamaan asunnon ennen ennakkomarkkinoinnin alkua. Viestimme vain uusista kohteistamme ja mielenkiintoisista aiheista liittyen asuntosijoittamiseen. Asuntojen vuokrauspalvelu tulee myös onnistumaan jatkossa vaivattomasti yhteistyökumppanimme välityksellä. Avainasiakkaaksi liittyminen käy helposti https://peabkoti.fi/asuntosijoittaminen/avainasiakas.

Yksityiset vuokranantajat ovat tärkeitä vuokranantajia sekä veronmaksajia Suomessa, ja uskon heidän määränsä kasvavan jatkossa merkittävästi. Yksi asia on varmaa: ihmisten on asuttava edelleenkin ja asuntoja tarvitaan tulevaisuudessakin. Kuka nämä asunnot tulevaisuudessa omistaa ja minkälainen on omistusasumisen suhde vuokra-asumiseen, nähdään myöhemmin.

 

Simo Saarinen

Avainasiakasvastaava, sijoitusasunnot

Peab Oy

 

Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 15 000 henkeä, joista Suomessa noin 750 henkilöä. Peab-konsernin liikevaihto on 5.2 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä

LUE LISÄÄ

Oletko Utelias Ummikko vai Kiitetty Kiinteistöguru? Testaa tietosi uudessa Vuokranantajavisassa

VuokranantajavisaVuokranantajavisassa pääset testaamaan tietosi ja kehittämään taitojasi hyvänä vuokranantajana.

Visa koostuu tavallisimmista kysymyksistä, joihin Suomen Vuokranantajien neuvontapalvelussa päivittäin vastataan. Pelin tavoitteena ei ole nopeus, maine tai kunnia, vaan oppimisen ilo ja oman osaamisen päivitys. Visaa voit pelata niin monta kertaa kuin haluat – ja tuloksen voit jakaa sosiaalisessa mediassa.

Vinkkaa visasta myös kaverillesi – etenkin sille, joka ei vielä ole Suomen Vuokranantajien jäsen tai joka vasta harkitsee vuokranantajaksi ryhtymistä.

Pelaa!

LUE LISÄÄ

Vuokralaiset eivät ole huonompia asukkaita

Taloyhtiölainakeskustelun sivujuonteena on tullut vaatimuksia, joiden mukaan pitäisi olla vain omistusasunto-osakeyhtiöitä ja vuokra-asunto-osakeyhtiöitä. Vaatimus on pöyristyttävä ja vahingollinen, kun sitä tarkastelee hiemankin lähemmin.

Suomi on vuokra-asumisen yleisyydessä verrattavissa lähinnä Itä-Euroopan maihin. Omistusasuminen on Suomessa edelleen selkeästi yleisin asumismuoto. Vain reilu neljäsosa suomalaisista asuu vuokralla. Varsinkin läntisessä Euroopassa vuokra-asuminen on selvästi yleisempää. Myös muissa Pohjoismaissa vuokra-asuminen on yleisempää kuin Suomessa. Keskeinen selittävä syy tälle on se, että verotus ohjaa omistusasumiseen. Vuokratuloista maksetaan pääomatuloveroa, joka on 30 prosenttia tai 30 000 euroa ylittäviltä pääomatuloilta 34 prosenttia. Omistusasumiseen liittyy myös mahdollisuus vähentää osa asuntolainojen koroista. Nuo elementit vahvistavat sitä, että omistusasuminen on pitkällä tähtäimellä edullisempaa. Näin ollen varsinkin parempituloiset suosivat omistusasumista.

Kun vaaditaan omistusasukkaiden ja vuokra-asukkaiden erittelemistä omiin yhtiöihin eli käytännössä omiin taloihinsa, segregoituminen eli alueiden eriytyminen voimistuisi varmuudella, koska omistusasukkaat ovat tyypillisesti varakkaampia. Emme varmasti halua eritellä ihmisiä ”meihin ja noihin” asumismuodon perusteella. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasapainoiset asuinalueet pitää jatkossakin laittaa etusijalle.

Olemme vasta viime vuosina päässeet kohti sellaista kehitystä, että taloyhtiömaailmassa myös vuokralaiset otetaan mukaan tasavertaisina asukkaina. Tuota kehitystä pitää vahvistaa. Kun omistusasukkaat ja vuokralaiset asuvat tasaisesti ympäri asuntokantaa ja myös samoissa taloissa, varmistetaan, että kehitys jatkuu tasapainoisena. Vastakkainasetteluja ei pidä tehdä, vaan rakentaa sellaisia asuinalueita, joissa on monipuolisesti erilaisia asumismuotoja, myös saman rakennuksen sisällä.

Vuokra-asuminen yleistyy Suomessa, erityisesti suurissa kaupungeissa. Vuokralainen on samalla lailla ihminen kuin kuka tahansa muukin. Vastakkainasettelulla ei saada viihtyisiä, tasapainoisia ja vetovoimaisia asuinalueita. Alueiden eriytymistä vastaan pitää toimia kaikin keinoin. Se on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu.

Tuomas Viljamaa
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Vuokranantajat ry
040 723 5821
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
@TuomasViljamaa

LUE LISÄÄ

Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta voidaan sopia

Määräaikaiseksi tehty vuokrasopimus sitoo molempia osapuolia, eikä sitä ole tarkoitus irtisanoa kesken sopimuskauden. Elämäntilanteet voivat kuitenkin muuttua yllättäen ja aiheuttaa tarpeen sopimuksen ennenaikaiselle päättämiselle. Mitä tehdä, jos lusikat menevät jakoon tai uusi työpaikka löytyykin toiselta paikkakunnalta?

Vuokrasopimusta tehtäessä sopimuksen määräaikaisuus voi vaikuttaa järkevältä ratkaisulta sekä vuokranantajan että vuokralaisen kannalta. Sopimus päättyy silloin sovitun määräajan päättyessä ilman erillistä irtisanomista. Elämäntilanteen muuttuessa saattaa kuitenkin tulla tarve päästä eroon vuokrasopimuksesta jo ennen sovitun määräajan päättymistä.

Hyvään viestintään vuokrasuhteessa kuuluu avoimuus, ja siksi elämäntilanteen muutoksesta kannattaa kertoa sopimuskumppanille rehellisesti. ”Vuokranantaja ja vuokralainen pääsevät pitkälle jo pelkästään keskustelemalla asiasta keskenään. Vuokranantajalle on usein tärkeintä varmistaa vuokranmaksun jatkuvuus. Jos asuntoon löytyy helposti uusi vuokralainen, sopimuksen ennenaikaiselle päättämiselle ei ole välttämättä mitään estettä”, toteaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Olga Lehtonen.

Lain mukaan joissain tilanteissa sopimusosapuolet voivat saada tuomioistuimelta luvan määräaikaisen sopimuksen irtisanomiselle. Vuokralainen voi saada luvan sopimuksen irtisanomiselle esimerkiksi sairauden vuoksi tai jos hän oman tai puolison työn vuoksi joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Vuokranantaja puolestaan voidaan oikeuttaa irtisanomiseen, jos hän tarvitsee huoneiston oman tai perheenjäsenen käyttöön ennalta-arvaamattomasta syystä.

Jos erityinen peruste vuokrasopimuksen irtisanomiselle löytyy, kannattaa vuokralaisen ja vuokranantajan sopia tilanteen ratkaisemisesta. Asian vieminen tuomioistuimeen on tarpeen vain, jos yhteisymmärrystä ei muuten löydy. Samalla kun sovitaan sopimuksen päättämisen ehdoista, on hyvä sopia myös, miten ennenaikainen päättyminen korvataan. Korvattavaksi voivat tulla sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuvat todelliset vahingot. Vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen tällaisia kuluja voivat olla uuden vuokralaisen etsimisestä aiheutuvat kulut ja vuokranmenetys siltä ajalta, kun asunto on tyhjillään. ”Vuokralainen voi omalta osaltaan pienentää aiheutuvia vahinkoja esimerkiksi tiedustelemalla omalta tuttavapiiriltään, löytyisikö joukosta potentiaalisia uusia vuokralaisehdokkaita ”, Lehtonen vinkkaa.

Lehtosen mukaan ”Vuokranantajan ei kannata lähteä vaatimaan, että vuokralainen maksaisi vuokran koko vuokrasopimuksen loppuun asti, jos sopimusaikaa olisi jäljellä vielä monta kuukautta. Vastaavasti vuokralainen ei voi olettaa vapautuvansa velvoitteista kokonaan ilman korvauksia.”

 

 

 

 

Olga Lehtonen
Neuvontalakimies
Suomen Vuokranantajat
p. 09 1677 6345

LUE LISÄÄ

Aukiolot kesän aikana

Toimistomme palvelee myös kesällä!
Neuvonta- ja jäsenpalvelut ovat avoinna heinäkuussa ma-pe klo 12-15.

Juhannuksen poikkeusaukiolot:
to 21.6. neuvonta palvelee klo 9-14 ja jäsenpalvelut klo 12-14.
pe 22.6. toimisto on suljettu.

Rentouttavaa kesää!

LUE LISÄÄ

Näin onnistut hyvän vuokrausilmoituksen tekemisessä

Hyvä viestintä vuokrasuhteessa alkaa jo vuokrausilmoituksen laatimisesta. Onnistunut ilmoitus tekee asunnosta houkuttelevamman ja herättää kiinnostusta vuokralaisehdokkaissa.

”Hyvään vuokratapaan kuuluu selkeä ilmoitus, jossa kerrotaan asunnon ominaisuuksista ja vuokrasuhteen keskeisistä ehdoista. Onnistunut vuokrasuhde alkaa hyvästä ilmoituksesta”, alleviivaa Suomen Vuokranantajien päälakimies Sanna Hughes.

Hyvässä vuokrausilmoituksessa on otettu huomioon ainakin seuraavat asiat:

1. Tiedot vuokrattavasta asunnosta

Kerro olennaiset tiedot asunnon sijainnista, pinta-alasta, huoneluvusta ja asunnon kunnosta. Ilmoituksessa kannattaa tuoda ilmi myös asunnon houkuttelevuutta parantavat seikat kuten parveke, sauna, autopaikka ja mahdolliset varastotilat. Vuokralaisehdokkaita kiinnostavat myös perustiedot taloyhtiöstä ja lähialueen palveluista. Jos taloyhtiöön on tulossa remontteja lähiaikoina, niistäkin kannattaa kertoa.

2. Hyvät kuvat ja pohjapiirros

Hyvälaatuiset valokuvat lisäävät vuokrausilmoituksen houkuttelevuutta ja antavat käsityksen asunnon yleisilmeestä ja pintamateriaaleista. Valokuvia olisi hyvä olla asuintalosta sen ulkopuolelta sekä jokaisesta asuinhuoneesta ja kylpyhuoneesta. Vuokrausilmoituksessa kannattaa olla myös asunnon pohjapiirros, joka auttaa hahmottamaan tilojen sijoittumista ja kokoa.

3. Vuokran ja erilliskorvauksien määrä

Kerro ilmoituksessa selkeästi vuokran ja sen lisäksi perittävien erilliskorvauksien määrä. Erilliskorvauksia ovat mm. vesi- ja autopaikkamaksu. Hyvässä ilmoituksessa on mainittu myös vuokrasuhteessa vaadittavan vakuuden määrä.

4. Mahdolliset erityisehdot

Hyvän vuokratavan mukaan vuokrasuhdetta koskevat erityisehdot tuodaan esille jo vuokrausilmoituksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimuksen määräaikaisuus, mahdollinen tupakointikielto ja asunnon vapautumisajankohta. Syrjivät tai hyvän vuokratavan vastaiset ehdot eivät kuulu vuokrausilmoitukseen tai vuokrasuhteisiin ylipäätään.

5. Yhteystiedot

Hyvässä vuokrausilmoituksessa on vuokranantajan yhteystiedot ja maininta siitä, millä tavalla häneen voi olla yhteydessä. Vuokranantajan kannattaa myös pitää huoli siitä, että hän on ilmoituksen julkaisemisen jälkeen tavoitettavissa. Suomen Vuokranantajien jäsenet voivat käyttää Oikotiellä ja Vuokraovessa julkaisemissaan ilmoituksissa ”Suomen Vuokranantajien jäsen”-logoa.

”Hyvä vuokranantaja löytää hyvän vuokralaisen, ja ilmoitus on ensimmäinen kontakti vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Siksi hyvin laadittu vuokrausilmoitus on tie toimivaan vuokrasuhteeseen”, Hughes painottaa.

Sanna Hughes
päälakimies
Suomen Vuokranantajat ry
0400 440 903
sanna.hughes@vuokranantajat.fi

LUE LISÄÄ

Taloyhtiölainakeskustelu kuohuu – ”Kunhan nyt ei menisi lapsi pesuveden mukana”

Taloyhtiölainoihin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana. Erityisesti pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainakattoa taloyhtiölainoille. Kaikkia ostajia koskeva matalampi lainakatto voi olla järkevä muutos, mutta jos taloyhtiölainoja aletaan väärin perustein muokata tai vuokranantajien verokohtelua kiristää, kipeästi markkinoille kaivattu asuntotuotanto tulee dramaattisesti hidastumaan.

– Tällä hetkellä Suomen asuntomarkkinoiden suurin ajuri on voimakas kaupungistuminen. Asuntoja ei ole riittävästi. Jos asuntotuotanto ei pysy korkealla tasolla, hinnat ja vuokrat nousevat ja työn perässä muuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Se olisi katastrofaalista työllisyyskehityksen ja tulevien asukkaiden kannalta. Kysyntä on edelleen voimakkaassa kasvussa. Nyt ei saisi mennä lapsi pesuveden mukana, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Asuntosijoittajien tulonhankkimisvähennyksiä on kritisoitu. Tulonhankkimisvähennykset koskevat kuitenkin kaikkia sijoitusmuotoja.

– Ennen kuin veroa peritään, pitää olla tuloja. Tuloista tehdään lainmukaiset tulonhankkimisvähennykset, jonka jälkeen yksityinen vuokranantaja maksaa täyden 30 tai 34 prosentin pääomatuloveron vuokratuloistaan. Käytännössä kaikilla muilla pääomatuloilla on joku väline, jolla loivennetaan verokantaa, kuten listattujen yritysten ja listaamattomien yritysten osinkojen verovapaa osuus, vakuutuskuoret tai metsätalouden harjoittajilla metsävähennys, metsän verovapaa myynti lapselle sekä metsälahjavähennys, luettelee Koro-Kanerva.

Keskustelussa on pidetty epäoikeudenmukaisena sitä, että omistusasujat eivät voi vähentää tuloutettuja pääomavastikkeita, kun vuokranantajat taas voivat. Koro-Kanervan mielestä vertailu on absurdia: jos ei ole verotettavaa tuloa, ei voi tehdä vähennyksiä verotuksessa.

– Suomessa verotus ohjaa omistusasumiseen. Yksinkertaisena esimerkkinä kaksi ihmistä, jotka ostavat asunnot ja muuttavat toistensa asuntoihin vuokralle. Tällöin he kumpikin maksaisivat vuokratuloistaan pääomatuloveroa valtiolle. Jos he asuisivat vain omissa asunnoissaan, ei mitään veroa maksettaisi. Lisäksi he saisivat myös asuntolainojen korkovähennyksen, mikä itsessään vielä kannustaa omistusasumiseen, Koro-Kanerva huomauttaa.

Mia Koro-Kanerva
toiminnanjohtaja
Suomen Vuokranantajat ry
mia.koro-kanerva@vuokranantajat.fi
p. +358 50 303 1615
Twitter: @korokanerva

LUE LISÄÄ