Hyvä vuokratapa

Hyvän vuokratavan tarkoituksena on edesauttaa ongelmattoman ja toimivan huoneenvuokrasuhteen luomista, sen jatkuvassa hoitamisessa sekä asianmukaisessa päättämisessä. Hyvä vuokratapa on laadittu toimialan järjestöjen yhteistyönä ja sitä on päivitetty viimeksi vuonna 2018. Hyvää vuokratapaa suositellaan noudatettavaksi asuinhuoneistojen vuokrasuhteissa erityisesti silloin, kun osapuolet eivät ole sopineet mitään esiin tulevista tilanteista eikä laissa ole asiasta määräyksiä. Jos osapuolet ovat kuitenkin määrittäneet vuokrasuhteelle toimintatapoja, noudatetaan niitä sopimuksen mukaisesti. 

Huoneenvuokrasopimuksissa korostuu sopimuskumppaneiden luottamus toisiaan kohtaan. Vuokranantaja luovuttaa huoneistonsa toisen käyttöön ja vuokralainen perustaa kotinsa vuokrattuun huoneistoon. Sopimussuhteen pitkäaikaisuus mahdollisine odottamattomine muutoksineen korostaa sopimuskumppaneiden lojaliteetti- ja avoimuusvelvollisuutta toisiaan kohtaan. Alla on tiivistelmä Hyvän vuokratavan sisältämistä suosituksista. Kokonaisuudessaan Hyvä vuokratapa on luettavissa sivun alareunasta löytyvän linkin takaa. 

Avoimuus ja vuorovaikutus 

Vuokrauksessa toimitaan reilujen pelisääntöjen mukaan ja menettelyissä otetaan huomioon molempien sopijaosapuolten näkemykset. Mahdolliset erityisehdot (esim. tupakointikielto ja kunnossapitovastuu) on tuotava selkeästi esiin jo vuokrausilmoituksessa. Sopimussuhteen hoitamisessa tärkeää on yhteydenpito sopimuskumppaneiden välillä. Vuorovaikutuksen turvaamiseksi osapuolet huolehtivat siitä, että yhteystiedot ovat ajan tasalla koko vuokrasuhteen ajan.  

Vuokralaisen päävelvoite on maksaa sovittua vuokraa täysimääräisenä viimeistään eräpäivänä. Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokralainen ilmoittaa vuokranantajalleen vuokranmaksuvaikeuksista heti niiden ilmaantuessa. 

Sopimuksen tekeminen 

Vuokrasopimus on vuokrasuhteen tärkein asiakirja. Vuokrasopimus kannattaa laatia huolellisesti ja varmistaa, että molemmat osapuolet ymmärtävät, mitä on sovittu.  

Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti. Myös sähköinen vuokrasopimus on kirjallinen sopimus, jos sitä ei voi yksipuolisesti muuttaa ja se säilyy molempien osapuolten saatavilla. Jos vuokrasuhteen ehtoja on tarpeen yhdessä sopimalla myöhemmin muuttaa, myös muutokset tehdään kirjallisesti ja selvästi esimerkiksi erillisellä liitteellä. 

Sopimusta tehtäessä kummankin osapuolen on osoitettava luotettavalla tavalla henkilöllisyytensä. Vuokranantajan tulee ilmoittaa, mihin hänen oikeutensa vuokrata huoneistoa perustuu. Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokralaisen luottotiedot. 

Vakuus 

Vuokralaisen toimittama vakuus turvaa niin vuokranmaksua, huoneiston huolellista hoitamista kuin muitakin vuokrasuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Selkeyden vuoksi vuokrasopimukseen on hyvä kirjata, että vakuus annetaan kaikkien sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi. 

Jos vuokralainen on laiminlyönyt vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteensa, vakuudesta voidaan vuokrasuhteen päättyessä pidättää kohtuulliset kulut, jotka vuokralaisen laiminlyöntien johdosta ovat vuokranantajalle tosiasiallisesti aiheutuneet. Jos vuokranantaja joutuu pidättämään vakuutta, on vakuuden pidättämisestä ja sen syistä on ilmoitettava vuokralaiselle kirjallisesti. Vuokralaiselle tulee myös lähettää kirjallinen erittely syntyneistä kustannuksista. Mikäli perusteita vakuuden käyttämiseen ei ole, on vakuus palautettava täysimääräisenä viivytyksettä, kun vuokrasuhde on päättynyt. 

Vuokran korottaminen 

Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Lain mukaan vuokraa voidaan korottaa sopimuksen perusteella vain, jos tätä koskeva ehto on kirjattu vuokrasopimukseen.  

Jotta vuokraa voi korottaa vuokranantajan yksipuolisella ilmoituksella, sopimuksesta pitää käydä ilmi selkeästi määritelty peruste ja korottamisen ajankohta. Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantajan on suositeltavaa ilmoittaa korotuksesta vuokralaiselle hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa, vaikka korotuksen ajankohta olisikin kirjattu myös sopimukseen. 

Vuokran korottaminen muulla kuin sopimukseen kirjatulla perusteella edellyttää sopimista vuokralaisen kanssa. Hyvään vuokratapaan on kirjattu menettely ns. tasokorotusta varten tilanteisiin, joissa vuokrankorotuksesta ei ole sovittu tai vuokra on jäänyt jälkeen käyvästä tasosta. 

Vakuutus 

Vuokralaisen kannattaa ottaa kotivakuutus aina, edellytti vuokranantaja sitä sopimusehdoissa tai ei. Vuokralaisen ottama kotivakuutus, jossa on osana oikeusturva- ja vastuuvakuutus, on viisasta mieltää osaksi asumiskustannuksia. 

Vuokratun tilan hoito 

Lain mukaan vuokralaisen on hoidettava vuokrattua tilaa ja tilassa olevia laitteita ja kalusteita huolellisesti. Mikäli vuokralainen havaitsee huoneistossaan sellaisen vian, joka voi aiheuttaa vahingon, on hänen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Tämä voi tarkoittaa suojaustoimia tai ilmoitusta viranomaiselle, yhtiön edustajalle tai vuokranantajalle. 

Vuokralaisella on oikeus saada alennusta vuokrasta siltä ajalta, kun asunto on ollut puutteellisessa kunnossa, paitsi jos vuokralainen on itse vahingoittanut asuntoa. Jos asunto on kokonaan asuinkelvoton, on myös vuokralainen vapautettava vuokranmaksusta kokonaan. Jos asuntoa tai siihen liittyviä tiloja käytetään irtaimiston säilyttämiseen, voi vuokralaiselta periä ns. varastovuokran suuruisen korvauksen tavaroiden säilyttämisestä. 

Vuokralaisen suorittamat remontit 

Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutos- tai korjaustöitä vuokratussa tilassa ilman vuokranantajan lupaa. Tällaisina luvanvaraisina töinä pidetään muun muassa maalausta, tapetointia ja kiinteiden kalusteiden vaihtamista. Jos vuokralainen saa luvan tehdä huoneistossa muutos- tai korjaustöitä, on tätä ennen sovittava kirjallisesti työn ja materiaalien korvaamisesta. 

Vuokralaisen tulee sovittuna ajankohtana antaa vuokranantajalle mahdollisuus tulla tarkastamaan tehtyjä muutos- tai korjaustöitä. Samoin on sovittava korvaamisen ajankohdasta sekä erityisen tarkasti siitä, miten muutos- tai korjaustyö tullaan suorittamaan (aikataulu, materiaalit, tekijät, valvojat, laatutaso). 

Huoneistossa käynnit 

Lain mukaan huoneistossa käynneistä tulee aina sopia vuokralaisen kanssa. Sopimusesityksenä voidaan pitää käynti-ilmoitusta, jossa on pyydetty ottamaan yhteyttä esitetyn ajan ollessa sopimaton. Tällaisessa käynti-ilmoituksessa on aina oltava käynnin tekijän yhteystiedot, tieto käynnin perusteesta sekä arvio käynnin kestosta. Huomioitavaa on, että ilmoitus remontista ei korvaa ilmoitusta huoneistoon pääsystä. 

Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa mahdollisimman täsmälliseksi, jotta vuokralaiselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa esimerkiksi työn ja lemmikkien hoidon järjestämisestä. Sovittuna käyntiajankohtana vuokralaisten on jätettävä turvalukko avoimeksi, jotta huoneistoon pääsee yleisavaimella. Vuokralaisen tulee pitää huoli siitä, että sovittuna aikana kävijällä on turvallinen pääsy huoneistoon. 

Vuokrasuhteen päättyminen 

Yleisin tapa vuokrasuhteen päättymiselle on vuokrasopimuksen irtisanominen, jolloin vuokrasuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Lain mukaan irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu, ellei toisin ole sovittu. 

Määräaikainen vuokrasopimus on sitova sovitun määräajan, eikä sitä pääsääntöisesti voi irtisanoa. Tuomioistuin voi kuitenkin oikeuttaa vuokralaisen tai vuokranantajan irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen erityisellä perusteella. Mikäli tällainen peruste on olemassa, suositellaan vuokralaista ja vuokranantajaa ensisijaisesti sopimaan tilanteen ratkaisemisesta. 

Irtisanomisen lisäksi vuokrasopimus voi päättyä jommankumman osapuolen purettua vuokrasopimuksen. Purkaminen on mahdollista tilanteessa, jossa toinen osapuoli on tehnyt merkittävän sopimusrikkomuksen. Sopimuksen purkaminen on mahdollista vain laissa säädetyillä perusteilla. 

Loppusiivous 

Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina. Huoneiston, kaappien, lattioiden ja pintojen on oltava pyyhittyinä ja roskat vietyinä. Ikkunoiden tai kattojen pesu ei kuulu automaattisesti normaaliin loppusiivoukseen. Loppusiivouksen tasosta olisi hyvä sopia vuokrasuhteen alussa ja samalla on muistettava antaa vuokralaiselle kirjalliset ohjeet siivouksen tasosta. 

Muuttopäivä 

Lain mukaan muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä. Jos siis sopimuksen päättymispäivä on perjantai, on muuttopäivä maanantai. Jos maanantai on pyhäpäivä, muuttopäivä on tiistai. Muuttopäivänä vuokralaisen on jätettävä puolet huoneistosta vuokranantajan käytettäväksi. Muuttopäivää seuraavana päivänä vuokralaisen on jätettävä huoneisto tyhjänä ja siivottuna kokonaan vuokranantajan hallintaan. Myös muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat on tyhjennettävä. 

Muuttopäivästä voidaan kuitenkin sopia vuokrasopimuksessa toisin. Muuttopäiväksi voidaan sopia esimerkiksi sopimuksen päättymispäivä, jolloin huoneisto on luovutettava tyhjennettynä ja siivottuna vuokranantajan hallintaan. 

Hyvä vuokratapa -ohjeistus kokonaisuudessaan: