Vuokralaisvalinta ei saa tapahtua syrjivin perustein
Yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto kattaa sekä välillisen että välittömän syrjinnän muodot. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilöä kohdellaan eri tavalla kuin muita hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa perusteella. Välillistä syrjintää taas on se, että näennäisesti neutraalilla säännöllä tai käytännöllä saatetaan joku muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi se, että vuokralaiselta vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka vuokranantaja pystyisi kommunikoimaan täysin myös englanniksi.
Vuokralaisehdokasta ei saa jättää valitsematta esimerkiksi hänen etniseen taustaansa, uskontoonsa, seksuaaliseen suuntautumiseensa tai vammaisuuteensa liittyvän syyn vuoksi. Vuokralaisehdokasta ei voi jättää vuokralaisvalinnan ja näyttöjen ulkopuolelle yksinomaan sillä perusteella, että hän on esimerkiksi ulkomaalaistaustainen.
Oikeuskäytännössä on katsottu vuokranantajan syyllistyneen syrjintään esimerkiksi silloin, kun hän on kieltäytynyt asunnon vuokraamisesta vuokralaisehdokkaalle perustuen tämän romanitaustaan.
Oikeutetut arviointiperusteet vuokralaisvalinnassa
Vuokralaisvalinnan tulee perustua sellaisiin seikkoihin, jotka liittyvät vuokrasuhteeseen ja siihen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokralaisen maksukyky sekä huoneiston huolelliseen hoitamiseen liittyvät seikat, kuten vuokralaisen lemmikit tai tupakointi.
Maksuhäiriömerkintä ei automaattisesti ole esteenä hyvälle vuokrasuhteelle, mutta vuokranantajalla on halutessaan oikeus edellyttää, että vuokralaisen luottotiedot ovat kunnossa. Tämä johtuu siitä, että vuokralaisen maksukyky ja muut vuokrasuhteen velvoitteiden täyttämiseen liittyvät seikat ovat hyväksyttäviä arviointiperusteita vuokralaisvalinnassa.
Potentiaalisilta vuokralaisehdokkailta saa siten tiedustella esimerkiksi opiskelu- ja työtilanteesta sekä huoneistoon hänen kanssaan muuttavista henkilöistä, koska vuokrauspäätös voidaan perustaa näihin tietoihin. Tietoja voi kerätä esimerkiksi vuokralaisehdokkaan yhteystietolomakkeella.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys syrjintään syyllistyneeltä. Lisäksi syrjityllä on oikeus vahingonkorvaukseen. Elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuva syrjintä on säädetty rangaistavaksi myös rikoslaissa, ja siitä voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Suomessa yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjintään puuttuva viranomainen on yhdenvertaisuusvaltuutettu. Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä osapuolten välillä ja kouluttamista. Valtuutettu voi myös viedä yksittäisen syrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tai tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Lisätietoa yhdenvertaisuusvaltuutetun työstä sekä syrjinnästä ja siihen puuttumisesta löydät yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilta syrjinta.fi.