Jaakko Blomberg on yksi niistä, jotka pelastivat Itä-Pasilan. Näin voi sanoa miehestä, joka yhdessä perustamansa Helsinki Urban Art -väen ja ulkomaisten katutaiteilijoiden kanssa maalasi Pasilan seiniin, portaikkoihin, siltoihin ja kaiteisiin värikkäitä teoksia Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Unohdettu, ankea ja luotaantyöntävä betonilähiö heräsi uuteen loistoonsa. Tällä hetkellä teoksia on jo yli 80, ja alueen arvostus on noussut. Onpa Pasilaan muutettukin taiteen ansiosta. Muraaleja ja muuta katutaidetta näkyy kaupunkimiljöissä jo jonkin verran ja tulevaisuudessa vielä enemmän, uskoo elävän kaupunkikulttuurin puolestapuhuja ja kaupunkiaktivisti Blomberg.
Teokset antavat syyn pysähtyä, ja kaduille tulee niiden ansiosta uudenlaista elämää. Pasilaan järjestetään myös katutaidekierroksia. ”Katutaiteella voidaan parantaa aika kustannustehokkaasti alueen viihtyvyyttä, korostaa sen identiteettiä ja lisätä vetovoimaa. Katutaide lisää myös turvallisuuden tunnetta viestittämällä, että alueella on elämää. Taiteen ansiosta huonosti valaistut portaikot eivät näytä yhtä pelottavilta kuin ennen.” Blomberg ennustaa myös osallistavuuden lisääntyvän taiteessa. Kun ennen näpit oli pidettävä tiukasti irti taideteoksista, nyt ne jopa kutsuvat koskettamaan. Taidetta ei tehdä vain katsottavaksi vaan myös käytettäväksi. ”Asukkaat tulevat kenties mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan taidetta, jolloin henkilökohtainen suhde taiteeseen vahvistuu.”
Katutaidetta muunneltaviin koteihin
Katutaide leviää ulkotiloista ravintoloihin ja koteihin. Jo nyt joidenkin ravintoloiden seinien pintoja koristavat katutaideteokset, ja niitä on tilattu koteihinkin. Seinämaalaus, jos mikä, tekee kodista uniikin, yksilöllisen ja tuo hauskalla tavalla tarinallisuutta tuttuun ympäristöön. Kotien muunneltavuus kasvaa, mikä otetaan huomioon jo asuntoja suunniteltaessa. ”Oma koti ja sen seinät voivat muuttua elintilanteen mukaan, jolloin asuntoa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Se mahdollistaa myös erilaiset yhteisöllisemmän asumisen ratkaisut. Koteihin voidaan teknologian kehityksen myötä tarjota myös paljon enemmän palveluja. Kaikki tämä tulee entistä tarpeellisemmaksi väestön vanhetessa.”
Sauna on yhteisöllisyyttä
Blomberg on ollut mukana useissa elämää kaupunkeihin lisäävissä hankkeissa, kuten esimerkiksi perustamassa Siivouspäivää, Illallinen taivaan alla -tapahtumaa ja Helsinki Sauna Daytä. Sauna kelpaakin hyväksi esimerkiksi yhteisöllisyydestä. Joka kerrostalokotiin rakennettiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa omat saunansa.
Nyt julkisten saunojen suosio on kasvanut, ja uusissa kerrostaloissa on pääsääntöisesti yhteinen sauna. Lenkkisaunat houkuttelevat saunomaan yhdessä. Taloyhtiöiden saunat sijaitsevat kellarien sijaan ylimmässä kerroksessa mitä hulppeimmissa maisemissa. Blomberg uskoo myös yhteiskäyttötilojen lisääntyvän tulevaisuudessa, ja kerhohuoneisiin satsataan ihan eri tavalla kuin ennen.
Yhteiskäyttötilojen lisäksi hän arvelee myös tavaroiden yhteiskäytön lisääntyvän. Porakoneita ja muita työkaluja voi lainata ostamisen sijaan. Kenties myös tulee enemmän nikkarointiin tiloja, josta löytyvät suuremmat ja kalliimmat työvälineet. Tilojen varaaminen onnistuu näppärästi sovelluksen kautta. Koronapandemian myötä etätyö on lisääntynyt, ja tämä on potkaissut lisävauhtia kodin ja työpaikan rajojen hälvenemiselle.
Jatkossa entistä monikäyttöisemmät hybriditilat kenties korvaavat suuria toimistotiloja. ”Tilojen käyttötarkoitukset sekoittuvat, eikä niitä suunnitella vain yhtä käyttöä varten. Ehkä alakerrassa on liiketiloja, yläkerroksissa asuntoja ja välimuotona molempiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tiloja.”
Enemmän elämyksiä
Tavaralla ei enää ole samanlaista statusarvoa kuin ennen, ja siksi materian sijaan ihmiset arvostavat yhä enemmän elämyksiä. Tämä merkitsee kaikenlaisten niihin liittyvien palvelujen lisääntymistä. Blomberg kertoo, miten esimerkiksi Kalliossa voi rentoutua suolavedessä kellumalla. On tapahtumia, joissa kokoonnutaan juomaan viiniä ja piirtämään yhdessä. ”Ehkä kauppakeskuksista tulee enemmän yhteisöllisiä keskuksia, joihin tullaan pelkän ostamisen sijaan tekemään asioita yhdessä.”
Jaakko Blomberg on kaupunkiaktivisti ja Helsinki Urban Artin toiminnanjohtaja. Ollut perustamassa Yhteismaa ry:tä, Lisää katutaidetta Helsinkiin -hanketta, Vegaaninen lippakioski Jänöä, Konepajaliikettä, Siivouspäivää, Helsinki Sauna Daytä sekä monia muita kaupunkitapahtumia ja projekteja.