Asuntomarkkinan eriytyminen Suomessa jatkuu. Kokonaiskuva on, että kasvukeskuksiin virtaa ihmisiä ja asumisen hinta houkuttelevimmissa kaupungeissa nousee. Tarkemmin tarkasteltuna löytyy eroavuuksiakin. ”Esimerkiksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella asuntojen hinnat ja hintakehitys vaihtelevat. Pidän tätä hyvin merkittävänä, sillä se tukee ihmisten kykyä ja halua muuttaa työn perässä”, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Asuntopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi Spolander nostaa oikeanlaiset asunnot oikeissa paikoissa erilaisten ihmisten muuttuvia tarpeita varten. Siksi Suomessa tarvitaan myös monenlaisia asumismuotoja ja asumisen hallinnoinnin malleja.
Vyyhtiä ei voi karsinoida
Asuntopolitiikka linkittyy laajasti yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. Se on sidoksissa muun muassa työmarkkinoihin, verotukseen, sosiaaliturvajärjestelmään, investointeihin ja tuotantoon. ”Politiikan eri lohkoilla tehdyt päätökset vaikuttavat asumiseen. Onnistuminen esimerkiksi elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa vähentää asuntomarkkinoiden ongelmia ja pullonkauloja. Toisaalta taas asuntopoliittiset ratkaisut voivat edistää kasvua, korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta sekä osaamista ja resurssien liikkumista”, Spolander selittää.
Kyse on vyyhdistä, jota ei voi karsinoida. ”Valitettavasti useat toimijat tarkastelevat asuntopolitiikkaa vain omasta ikkunastaan kiinnittämättä huomiota kokonaisuuteen.” Spolanderin mukaan suomalaisten asumisen ratkaisut pohjautuvat elämisen edellytyksiin. ”Ihmiset asuvat siellä, missä on työpaikkoja. Yritykset puolestaan sijoittuvat sinne, missä on osaavia työntekijöitä. Tämä tulisi pitää mielessä, kun mietitään asuntopolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja.”
Valintojen vaihtoehdot esille
Asumisen hinta määräytyy kysynnän, tarjonnan ja arvostusten mukaan. Kaavoitusmonopolinsa ansiosta kunnat voivat korjata alueensa asuntomarkkinalla vallitsevaa kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa.
Taloustieteilijänä Spolander kuitenkin muistuttaa valintojen moninaisista vaikutuksista. ”Jokaisella valinnalla on vaihtoehto ja jokaisella valitulla resurssilla muita mahdollisia käyttöjä. Kun kunta valitsee maankäytössä ja rakentamisessa olevalle resurssilleen yhden käytön, valitsee se samalla tämän resurssin käyttämättömyyden muuhun.
”Spolanderin mukaan toteutuvien kustannusten lisäksi kuntalaisten pitäisi tietää vaihtoehtoiset kustannukset. ”Esimerkiksi keskeisellä paikalla sijaitsevan tontin jääminen rakentamattomaksi merkitsee kaupungille tulojen menettämistä. Mitä hankkeita näillä tuloilla olisi voitu edistää?”
Spolander sanoo tutkimustulosten tukevan kaavoittamista kaikkein kalleimmille alueille, sillä sen hintoja alentava vaikutus valuu alaspäin asuinalueiden ketjussa. Tämä tukisi uusien kuntalaisten muuttoa myös edullisimmille asuinalueille.
Vuokramarkkina kestää heilahtelut
Asuntosijoittamisen asemaa Suomessa Spolander tarkastelee kahtaalta. ”Sijoituskohteena asunto on instrumentti ja hyvä vaihtoehto muulle sijoittamiselle. Se sopii sekä yksityishenkilöille että institutionaalisille toimijoille. Ammattimaisuus tuo toimintaan standardeja ja hyviä käytäntöjä.”
”Asuntosijoittamisen seurauksena syntyy sitten vuokramarkkina, jonka tarjontaan vuokranantajien lukuisuus tuo syvyyttä ja määrää. Niiden ansiosta vuokramarkkina kestää hyvin heilahtelut.” Spolander ei halua ottaa kantaa asuntosijoittamisen verokohteluun. Valtiovarainministeriön edustajana hän korostaa kaikkea verotusta koskevia yleisiä hyviä periaatteita. ”Matalat verokannat ja laajat veropohjat vähentävät valintojen vääristymisiä.”
Syvästä syöksystä nopeaan elpymiseen
Elvyttävästä raha- ja finanssipolitiikasta huolimatta koronakriisin pelätään sumentavan talouden näkymät pitkäksi aikaa. Spolander rauhoittelee ja muistuttaa, että talouden tulevaisuuden ennustamiseen sisältyy aina epävarmuutta ja sumeutta. ”Vaikka emme osaa tarkasti arvioida kaikkien akuuttien tekijöiden vaikutusta talouteen, kauaskantoisissa päätöksissä ei voi jäädä odottelemaan varmaa hetkeä. Sellaista ei koskaan tule.”
”Koronapandemia ei ole muuttanut tämän vuosikymmenen loppuun ja vielä sitäkin pidemmälle tarkasteltavan taloutemme näkymiä.” Suomen talouden Spolander sanoo seuraavan maailmantalouden ja euroalueen kehitystä. Vientimarkkinoiden perusuraksi on piirtymässä syvä syöksy ja nopea elpyminen, jota laaja elvytys ja nollarajalle laskettu korkotaso tukevat. ”Kulutus on jo alkanut elpyä. Myöhemmin teollisuuden tilauskirjat täyttyvät ja investoinnit yleistyvät. Jonkinlainen takapotku voi vielä kohdistua vientiin loppuvuonna ja rakentamiseen ensi vuonna.”