Jan Vapaavuori on luotsannut pormestarina Helsingin kehitystä vuodesta 2017. Sinä aikana kaupungin asukasluku on kasvanut noin 25 000:lla; vuoden vaihteessa helsinkiläisiä oli 657 000. Vapaavuori muistuttaa, että kasvu ei vain tapahdu. ”Se vaatii kaupungilta paljon. On investoitava uusiin palveluihin, kaupunkirakenteeseen, joukkoliikenneyhteyksiin ja asumiseen, jotta voimme kasvaa kestävästi ja tarjota hyvää kaupunkiarkea kasvavalle joukolle helsinkiläisiä”, Vapaavuori sanoo. Samalla hän esittää huolensa siitä, että Suomen hallituksen kaavailema sote-uudistus tekisi ison loven kaupunkien kykyyn tehdä kasvun edellyttämiä investointeja.
Isoja ratkaisuja ydinkeskustassa
Kasvu muuttaa kaupunkia, ja muutos herättää aina monenlaisia ajatuksia. Vapaavuori sanoo, että erityisesti pääkaupungin ydinkeskustan muutokset ovat herkkä kokonaisuus, johon liittyy valtavasti intohimoja. ”Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa esittelystäni isosta kokonaisuudesta, joka vie keskustaa aimo harppauksen eteenpäin. Satamatoimintoja keskitetään Katajanokalle ja Länsisatamaan raskaan satamaliikenteen tunneliratkaisun avulla, jolloin Eteläsataman alueelle vapautuu tilaa aivan uudenlaiselle vetovoimaiselle, käveltävämmälle keskusta-alueelle paraatipaikalla meren äärellä”, Vapaavuori sanoo.
Hän luonnehtii, että kaupunkien keskustojen sielunelämään vaikuttaa moni samanaikainen ilmiö, megatrendi ja muutos. Niiden yhdistäminen ei ole aivan yksinkertaista. ”Olen ylpeä siitä, että tässä päätöksessä on aidosti pyritty yhdistämään monta tulokulmaa; perustamaan päätöksiä tutkittuun tietoon ja tulevaisuusanalyysiin sekä mahdollistettu näin paremman kaupunkikeskustan rakentaminen tulevaisuuden Helsingille.” Suuri, jopa valtakunnallinen huomio kiinnittyy ydinkeskustaan, mutta kaupunkikehitystä tapahtuu laajasti koko kaupungin alueella, ja kaupunkirakennetta sidotaan yhteen uusilla raideyhteyksillä. ”Helsinkiin on syntymässä lähivuosina ja vuosikymmenen sisällä vetovoimaisia merellisiä asuinalueita, kuten Kalasatama, Länsisatama ja Kruunuvuorenranta sekä kaupunkirakennetta täydentäviä merkittäviä kokonaisuuksia niin Pasilaan, Raide-Jokerin vyöhykkeelle kuin Malmin lentokentälle.” Lisäksi kaupunki panostaa vanhojen asuinalueiden kehitykseen erityisesti Kannelmäki-Malminkartanossa, Malmilla ja Mellunkylässä.
Puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla
Voimakkaan rakentamisen myötä Helsingin asuntopula on väistynyt. Vapaavuoren mukaan suurin haaste Helsingin asuntomarkkinoilla ovat entisestään kasvavat hintaerot. Hän kuitenkin huomauttaa, että asumisen kalleudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti kantakaupungin vapaarahoitteisten asuntojen hintoihin. Ei nähdä, että Helsingissä on myös kohtuuhintaisia asuinalueita. Lisäksi Vapaavuori muistuttaa, että maailmalla metropolien, kaupunkien ja maaseudun väliset erot ovat paljon suurempia.
Jo puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla, ja kaupunki omistaa lähes 64 000 asuntoa. Näistä merkittävä osa on pienituloisille tarkoitettuja kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan omistamia ARA-vuokra-asuntoja. Joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin omistamassa asunnossa, mutta Vapaavuori näkee yksityisten vuokranantajien olevan merkityksellisiä vapaarahoitteisten asuntojen omistajina ja vuokraajina. ”He monipuolistavat asuntotarjontaa ja tuovat vuokra-asumisen mahdolliseksi sellaisilla alueilla, joissa asuntokanta muutoin on pitkälti omistusasuntokäytössä.”
Vapaavuoren omat ajatukset hyvästä kaupunkielämästä asumisen osalta lähtevät arjen toimivuudesta ja asumisen mutkattomuudesta. ”Minulle tärkeää on, että erilaiset asujat kokevat Helsingin parhaaksi mahdolliseksi kodiksi itselleen, tulivatpa he sitten muualta Suomesta tai ulkomailta, olivatpa he sitten yksineläjiä tai suurperheitä. Helsingin on tarjottava toimivia asumisen ratkaisuja kaikille tulijoille. Tähän konseptiin yhdistyy kotia ympäröivä kaupunki – eli se, millaista mutkatonta, mutta elämyksellistä arkea Helsinki asukkailleen tarjoaa.”
Mitä korona muuttaa?
Korona on muuttanut ihmisten käyttäytymistä, mutta muutosten pysyvyyttä on vaikea ennustaa. Vapaavuori muistuttaa, että kautta historian ihmisiä on houkutellut kaupunkeihin hyvän elämän rakennusaineet, kuten työ, toimeentulo, rakkaus, kulttuuri, harrastusmahdollisuudet ja ihmisten väliset kohtaamiset. ”Helsingin ominaispiirteet ja vetovoimatekijät toimivuudesta avoimuuteen ja turvallisuudesta luonnonläheisyyteen ovat osoittautuneet vieläkin arvokkaimmiksi kuin mitä ennen pandemiaa ymmärsimme niiden olevan.” Tiettyjen houkutustekijöiden pysyvyys ei tarkoita pysähtyneisyyttä. Vapaavuori korostaa, kuinka moni megatrendi vaikuttaa siihen, miten kaupunkeja nyt ja tulevaisuudessa käytetään. Juuri näitä ilmiöitä on hänen mukaansa otettava huomioon tulevaisuuden Helsinkiä suunniteltaessa. ”Kaupunkisuunnittelu on todellinen taitolaji, jossa on hyvä olla monenlaisia kykyjä aina insinööristä ennustajaan.”