Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vuoden 2023 vuokrakehitys vauhdittui. Edellisten kahden vuoden ajan sekä vapaarahoitteisten että ARA-vuokrien kehitys on ollut hyvin maltillista. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat pääsääntöisesti nousseet ARA-vuokria nopeammin, mutta vuosi 2023 käänsi kehityskulun. Pandemian päättyminen, runsas rakentaminen ja hoito- sekä korkokulujen nousu näkyivät vuoden 2023 vuokramarkkinoilla.
Aloitetaan tarkastelu hyvin yleiseltä tasolta eli koko maan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrakehityksestä vuonna 2023, jossa vuokrat nousivat yhteensä 1,4 %. Eniten nousivat perheasuntojen vuokrat (1,7 %), kun kaksiot nousivat 1,4 % ja yksiöt puolestaan 1,2 %. Sama vuokrakehitys huonelukujen välillä koskettaa suurinta osaa kaupunkeja.
Tilastovälillä 2016–2023 ARA-vuokrat nousivat eniten juuri vuonna 2023, eivätkä uutisoidut suuret vuokrankorotukset tulleet edes vielä voimaan, vaan ne koskevat vuotta 2024. Kokonaisuudessaan ARA-vuokrat nousivat koko maassa 2,9 %. Huonelukujen välinen vuokrakehitys oli päinvastainen mitä vapaarahoitteisilla ja eniten nousivat yksiöt (3,2 %), jonka jälkeen kaksiot (3,0 %) ja perheasunnot (2,9 %). ARA-vuokrat nousivat eniten Kouvolassa (7,3 %), Mikkelissä (4,5 %) ja Lahdessa (4,3 %), kun taas Porissa (-0,4 %) ja Hyvinkäällä (-0,1 %) nähtiin jopa laskua.
Huomautettakoon, että Lahdessa ARA-vuokrat ovat jo n. 92 prosenttia vapaarahoitteisten tasosta. Suurista kaupungeista vähintään 80 prosentin tasoon yltää myös Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Tampere. Helsingissä on ainakin toistaiseksi suurin ero, sillä ARA-vuokrat vastaavat keskiarvollisesti 62 prosenttia vapaarahoitteisista vuokrista.
Jatketaan vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen tarkastelulla. Kun erotellaan pääkaupunkiseutu ja muu suomi, saadaan havainnollistettua kenties vuokramarkkinoiden suurin ero. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat vaivaisen 0,5 prosenttia, kun taas muualla Suomessa nousu oli huomattavasti vauhdikkaampaa, yltäen 2 prosentin kasvuun. Muun Suomen nousu oli ARA-vuokrien tavoin kaikkein vilkkainta vuonna 2023 tilastoajanjaksolla 2016–2023.
Vuokrakehityksen vuoden voittajat ja häviäjät
Pääkaupunkiseudun vaisuin kehitys nähtiin Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa (0,4 %), kun taas Oulussa (2,7 %) ja Hämeenlinnassa (2,6 %) vuokrat nousivat eniten. Vaikka Oulussa kohdemäärät ovatkin lisääntyneet, vuokramarkkina on pirteä ja markkinointiajat lyhyet. Lisäksi työpaikkakehitys on positiivinen ja kaupunki vetää erityisesti informaatio- ja viestintäalan työpaikkojen osalta. Hämeenlinnassa on tarjolla huomattavasti vähemmän vuokra-asuntoja mitä ennen pandemiaa, kun samalla väkiluku on kasvava. Väkilukua on nettomaahanmuuton ohella kasvattanut kuntien välinen muuttoliike Hämeenlinnaan.
Ylitarjonta näkyy vuokrakehityksessä hidastaen, tai jopa laskien, pääkaupunkiseudun vuokria. Samaan kastiin pääsee Rauma (vuosikasvu 0,5 %), johon vaikuttaa läheisen Olkiluodon valmistuminen, minkä myötä merkittävä määrä työntekijöitä poistui vapauttanen vuokra-asuntoja. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa vuokrakehitykseen eikä suoraan katso vuokranantajien hoito- tai korkokulujen nousun perään. Ylitarjonnan vaikutus on vuokranantajalle armoton.
Viime vuosien vuokramarkkinoiden turbulenssi jatkui
Vuoden 2023 vuokrakehitys jatkoi viime vuosien kehitystä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja ARA-vuokrien osalta. Hoito- ja korkokulut on vietävä omakustannevuokriin ja täten ARA-vuokrat nousivat merkittävästi. Erityisesti hoitokulujen nousu koskee myös yksityistä vuokramarkkinaa, mutta yksityiset vuokranantajat eivät ole tehneet vastaavanlaisia korotuksia, eikä enemmistö ei ole korottanut vuokriaan lainkaan. Yksi syy on ollut tarjonnan runsaus, joka tosin on alkanut jo sulaa osassa maata. Tällä hetkellä ylitarjonta koskee enimmäkseen pääkaupunkiseutua. Toisekseen yksityiset vuokranantajat haluavat pitää nykyisestä vuokralaisesta kiinni.
Yleensä niin tasainen vuokramarkkina on näyttänyt luonteenpiirteitään. Todennäköisesti myös kuluvana vuonna 2024 näemme yhtä lailla 2010-luvusta poikkeavan vuokramarkkinavuoden.
