Helsingin nostettava asuntotuotantotavoite 10 000 asuntoon vuodessa

17.9.2020

Suomen Vuokranantajat rohkaisevat lausunnossaan Helsinkiä nostamaan asumisen ja maankäytön ohjelmaluonnoksen asuntotuotantotavoitteen 7000 asunnosta vähintään 10 000 uuteen asuntoon vuodessa. Asuntotarjonnan kasvattaminen on ainoa kestävä tie hillitä asumiskustannusten nousua. Helsingin tulisi antaa enemmän tilaa markkinaehtoiselle asuntotuotannolle keventämällä asuntotyyppien sekä hallinta- ja rahoitusmuotojen sääntelyä.

Helsinki päivittää tänä syksynä asumisen ja maankäytön ohjelmansa. Ohjelmaluonnoksen keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu kaupungin vuosittaisen asuntotuotannon nostaminen vähintään 7000 asuntoon. 

”Suunta on oikea, mutta tavoite on edelleen riittämätön suhteessa kysyntään. Helsingin tulisi tähdätä vähintään 10 000 uuden asunnon vuositavoitteeseen ja päivittää asuntopolitiikan työkalupakkia, jotta nykyisten ja tulevien helsinkiläisten asumiskustannusten nousua onnistuttaisiin hillitsemään”, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes

Hughesin mukaan Helsingin on arvioitava asuntopolitiikkansa keinoja uudestaan. Helsinki on 2010-luvulla saavuttanut asuntotuotantotavoitteensa vain niukasti yhtenä vuotena. Helsinki on myös ainut pääkaupunkiseudun kaupunki, joka ei päässyt edellisellä vuosien 2016–2019 MAL-sopimuskaudella asuntotuotantotavoitteeseensa. 

Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että asuntosijoitustoiminnan laajeneminen on Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa osaltaan vauhdittanut asuntorakentamista. Tämä on lisännyt myös vuokra-asuntojen tarjontaa, joka on puolestaan hillinnyt vuokratason nousua. Markkinoilla on vahvat kannustimet vastata kysyntään ja rakentaa Helsinkiin lisää asuntoja, kun niiden annetaan vain toimia. 

Suomen Vuokranantajien lausunnossa Helsingin asuntotuotannon keskeisimmiksi pullonkauloiksi nimetään hallinta- ja rahoitusmuotojen sekä huoneistotyyppien tiukka sääntely. Vuokranantajat esittävät, että sääntelemättömien omistus- ja vuokra-asuntojen osuus tulisi nostaa ehdotetusta 45 prosentista Helsingin seudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen tavoitteiden mukaisesti 70 prosenttiin kokonaistuotannosta. 

”Mitä tiukemmin kaupunki sääntelee asuntomarkkinoita, sitä vähemmän kaupunkiin syntyy uusia asuntoja ja sitä korkeammiksi helsinkiläisten ja helsinkiläisiksi haluavien asumiskustannukset muodostuvat. Rohkaisemme Helsinkiä hakemaan sääntelyn ja markkinoiden toiminnan välille nykyistä parempaa tasapainoa. Helsinki ei ole maailman toimivin kaupunki ilman toimivia asuntomarkkinoita”, Hughes sanoo.