Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä tammi-maaliskuulta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien lasku jatkuu pääkaupunkiseudulla, mutta muualla Suomessa vuokrat kääntyivät takaisin nousuun. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,4 prosenttia vuoden takaisesta, ja muualla maassa nousua kertyi 0,4 prosenttia. Viime vuoden lopulla nähty koko Suomen laajuinen vuokrien lasku näyttää jäävän yksittäiseksi notkahdukseksi, kommentoi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

”Koko maan yhtäaikainen vuokrien lasku näyttää jääneen lyhytaikaiseksi. Nyt nähdään paluu alueellisesti eriytyneeseen kehitykseen, jossa pääkaupunkiseutu jää yhä vahvemmin muuta maata jälkeen. Suomen vuokramarkkina ei liiku yhtenä kokonaisuutena”, toteaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä (+1,7 %), Vaasassa (+1,4 %) sekä Joensuussa (+1,2 %). Suurimmat laskut nähtiin sen sijaan Porvoossa (-2,1 %), Keravalla (-1,8 %) ja Vantaalla (-1,3 %). Vuokrat laskivat suurista kaupungeista myös Helsingissä (-0,2 %), Oulussa (-0,2 %) sekä Espoossa (-0,1 %)

”Pääkaupunkiseudulla on yhä edelleen valtava tarjonta ja esimerkiksi Helsingissä tehdään edelleen uusia ennätyksiä vuokrattavissa olevien asuntojen määrässä. Vapaarahoitteiset vuokrat laskevat ja hoitovastikkeet nousevat. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino painaa edelleen vuokria pääkaupunkiseudulla, mikä painaa niin asuntomarkkinaa, rakentamista ja lopulta taloutta”, Karlsson tiivistää.

Hallituksen kehysriihi on juuri takanapäin ja hallituksen tuki kohdistui uudisrakentamisen sijaan korjausrakentamiseen.

”Uudisrakentamisen tukeminen tässä markkinatilanteessa olisi erittäin todennäköisesti pitkittänyt asuntomarkkinoiden sopeutumista, kuten runsaalla valtion tukemalla rakentamisella onkin tehty. Tälläkin hetkellä vuokramarkkinoiden sopeutuminen kestää useamman vuoden. Oli hyvä, että tuet kohdistuivat korjausrakentamiseen”, hän summaa.

Yksiöt palasivat kärkipaikalle

Huonetyyppien välisessä tarkastelussa yksiöt palasivat kärkipaikalle. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat laskivat 0,2 prosenttia, kaksioiden 0,4 prosenttia ja kolmioiden 0,6 prosenttia. Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat nousivat keskimäärin 0,6 prosenttia, kun taas kaksioiden ja kolmioiden vuokrat nousivat 0,2 prosenttia.

Yksiöiden vuokrat nousivat eniten Vaasassa (+2,1 %). Seuraavina tulivat Rovaniemi (+1,5 %) ja Joensuu (+1,4 %). Kaksioissa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä (+1,9 %), Vaasassa (+1,3 %) ja Joensuussa (+1 %). Kolmioissa nousu oli hyvin tasaista ja kärjessä sekä Rovaniemi että Joensuu (+1,5 %), ja heti perässä Tampere (+1,5 %).

”Korkeakouluvetoisuus näkyy selkeästi. Kaupunkien väkilukuun suhteutettuna Suomen suurimmat korkeakoulukaupungit Vaasa ja Joensuu ovat vuokrakehityksen kärjessä yhdessä Rovaniemen kanssa. Nämä kaupungit osoittavat hyvin, kuinka tärkeä rooli yksityisillä vuokra-antajilla on tarjonnan turvaamisessa tilanteessa, jossa suuret institutionaaliset toimijat keskittyvät yhä enemmän Helsinki-Turku-Tampere-akselille”, Karlsson toteaa.

Markkina jakautuu pääkaupunkiseudulla kahteen suuntaan

Valtion tukemissa asunnoissa nousu jatkuu edelleen selvästi vapaarahoitteisia vuokria nopeammin. Suurimmat korotukset mitattiin Joensuussa (+3,8 %), Vaasassa (+3,6 %) ja Mikkelissä (+3,4 %). Pääkaupunkiseudulla valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,0 prosenttia.

”Markkina jakautuu nyt erityisesti pääkaupunkiseudulla kahteen suuntaan: vapaarahoitteiset vuokrat laskevat, mutta ARA-vuokrat nousevat. Tämä kaventaa tällä hetkellä eroa ennennäkemättömällä tavalla. Samalla inflaatiopaineet ovat voimistuneet ja rahoituskustannukset nousseet, mikä tarkoittaa, että valtion tukemien asuntojen vuokriin on vaara kohdistua jälleen nousupaineita”, Karlsson muistuttaa.