Oman asuinalueen on kuvattava asukkaan identiteettiä, ja siksi lähiöiden tulee olla omaleimaisia. Esimerkiksi Vantaalta löytyy kaikkialta paljon luonnonläheisyyttä. Kivistö on moderni ja värikäs, kun taas Kartanonkoski on kotoisa ja liki sadunomainen. Meiltä löytyy sekä korkeaa rakentamista että suurimmat pientaloalueet.
Ihmisten on havaittu vaihtavan asuinkuntaa, lähiötä tai asumismuotoa aktiivisesti noin 35-vuotiaaksi. Sen jälkeen syntyy yleensä pysyvämpi ratkaisu paikalleen asettumisesta. Tässä Vantaa haluaa olla hyvä vaihtoehto tarjoamalla erikokoisia asuntoja eri elämänvaiheisiin. Vaikka viime vuosina on rakennettu paljon pieniä asuntoja, kaavamääräykset edellyttävät myös isojen perheasuntojen rakentamista uudiskohteisiin.
Vantaa on huikealla kasvu-uralla. Olemme Suomen nopeimmin kasvava ja kansainvälisin kaupunki, jonne viime vuonna muutti 5 600 uutta asukasta lisää ja jonne syntyi noin 5 000 uutta asuntoa. Tämä vastaa jo yhden pienen kaupungin asukaslukua. Kouluissamme puhutaan 147 eri kieltä, ja isolle osalle järjestämme myös omakielistä opetusta. Kasvu kasvattaa myös vastuita. Vaikka järvenrantaa ei voi tarjota kaikille, vihreää kaupunkiasumista voi. Siksi ilmastotavoitteemme ovat kovemmat kuin valtion. Tahdomme olla hiilineutraali jo vuonna 2030, ja Vantaan Energia luopuu hiilen käytöstä jo kahden vuoden päästä eli vuonna 2022.
Kilpailutuksissa vaadimme rakentajilta vähähiilistä ja energiatehokasta rakentamista ja rakennuksissa hyödynnetään viherkattoja sekä uusia energiamuotoja. Kasvussa on myös alikehityksen kierteen riski, jolloin tietyille alueille kertyy enemmän työttömyyttä ja sosiaalisia sekä toimentulon ongelmia. Sitä torppaamme varmistamalla, että kaikki seitsemän keskustamme kehittyvät ja tarjoavat hyviä palveluja. Viittä aluetta rahoitamme lisäksi myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla.
Onko pääkaupunkiseudun kasvu muilta pois? Suomi tarvitsee edes yhden metropolin, joka houkuttelee investointeja. Ei turhaan sanota, että pääkaupunkiseutu on talouden veturi, sillä Helsinki, Espoo ja Vantaa maksavat 87 prosenttia koko Suomen verotulon tasauksista. Pelkästään Vantaa lähettää verotuloistaan vuosittain 40 miljoonaa Suomen muille kaupungeille ja kunnille. Tämä ruokkii yhteistä hyvää. Me emme rakenna kasvua yksin. Uudet vantaalaiset tarvitsevat koteja, ja vuokranantajilla sekä asuntosijoittajilla on tärkeä rooli tarjota niitä. Vantaa tuo menestystä myös heille.
Ritva Viljanen
Kaupunginjohtaja, Vantaa