Asunto-osakeyhtiö Helsingin Ruoholahdenkatu 10:n autohallin latausasemien näytöt hohtavat sinistä valoa. Niistä yhdestä asukkaan täyssähköauto on kerännyt yön aikana itseensä voimaa: nyt se on valmis kaartamaan pääkaupungin kaduille. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Esko Niemi on näkemäänsä tyytyväinen. Pitkä, puolitoista vuotta kestänyt matka on tullut päätökseen. ”Aloitimme projektimme loppuvuonna 2020 ja tämän vuoden kesäkuussa latauspaikat olivat valmiina”, hän kertoo. Jokaisella 22 autopaikalla on nyt latausvalmius ja yhtä vaille kaikissa myös latausasema.
Autohallissa on perinteisten bensiini- ja dieselautojen lisäksi kaksi hybridiä ja yksi täyssähköauto. ”Useampi henkilö on kuitenkin jo ostamassa sähköautoa. Minäkin vaihdan seuraavaksi sellaiseen.” Sähköautot ovat tulevaisuutta Niemi kertoo, että idea latausinfran hankkimisesta syntyi alun perin taloyhtiön hallituksessa. ”Aloimme pohtia, että sähköautot ovat tulevaisuutta. Keskeisenä innoittajana oli myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tarjoama tuki, joka oli silloin 50 prosenttia kustannuksista. Nythän se on laskenut 35 prosenttiin. Arvelimme, etteivät noin suuret avustukset voi jatkua maailman tappiin.”
Taloyhtiössä tehtiin kartoitus, jossa selvisi, että asiaan oli kiinnostusta. Hanketta ryhdyttiinkin edistämään. Hallitusta kiinnosti malli, missä koko latausinfra olisi taloyhtiön omaisuutta, mutta autopaikat osakkaiden hallinnassa. ”Tilasimme alkuvuonna 2021 Heleniltä kartoituksen kiinteistön valmiuksista sähköautojen lataukseen. Pyysimme samasta paikasta myös tarjouksen latausjärjestelmän toteuttamisesta.”
Kaikkien asuntojen arvo nousee
Seuraavaksi hallitus ryhtyi valmistelemaan taloyhtiön päätöstä asiasta. Se pestasi tehtävään avukseen kiinteistölakimiehen. ”Yhtiökokouksessa tarvittiin kaikkien osakkaiden äänistä enemmistö, jotta hanke ylipäätään voitiin toteuttaa. Lisäksi vaadittiin autopaikan omistajien enemmistön päätös siitä, että se toteutettaisiin hallituksen toivomalla, yhtiöjärjestyksen muutosta vaativalla mallilla.” Hallitus esitti mallia, jossa taloyhtiö maksaa suunnittelu-, laitehankinta- ja asennuskustannukset, ja perii nämä autopaikan haltijoilta. Myös latausasemat ovat taloyhtiön omaisuutta, mutta osakkailla on vastuu niiden kunnossapidosta.
Taloyhtiön kokouksessa kumpikin päätös hyväksyttiin yksimielisesti. ”Niidenkin, joilla ei ollut itsellään autopaikkaa, oli helppo hyväksyä päätös, koska siitä ei aiheutunut heille mitään kuluja. Latausinfra nostaa kuitenkin myös heidän asuntojensa arvoa.” Päätöksessä todettiin myös, että hanke toteutetaan vain, jos siihen saadaan ARAn tuki. Tätä jäätiin odottamaan. Taloyhtiön asiaa käsittelevä kokous pidettiin koronapandemian takia hybridimallilla, eli osittain Teamsin välityksellä. Nyttemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut koko Eurooppaan energiakriisin, mikä osaltaan vauhdittaa irtautumista fossiilista polttoaineista.
Tonnin verran kultakin osakkaalta
Kun ARAn päätös tuli muutaman kuukauden kuluttua, hankkeessa päästiin loppusuoralle. Taloyhtiön hallitus päätti pestata sähköalan konsultin lopullista tarjouskilpailua varten. ”Ymmärsimme, että olemme kaikki ihan tavallisia turakaisia ja tarvitsisimme rinnallemme alan ammattilaisen laatimaan tarjouspyyntöä sekä vertailemaan erilaisia teknisiä ratkaisuja.” Tarjouspyynnöt lähetettiin neljälle tunnetulle toimijalle. Osa näistä tarjosi katossa kulkevia virtakiskoja ja osa niin kutsuttua tähtiverkkoa lataustolppineen.
Ratkaisut olivat teknisesti toimivia, eikä hinnoissakaan ollut merkittäviä eroja. ”Päädyimme lopulta Heleniin ja tähtiverkkoon. Vaakakupissa painoi sekin, että tuntui turvalliselta valita toimija, joka ei todennäköisesti häviä tulevaisuudessakaan mihinkään.” Taloyhtiön sähköautojen latausjärjestelmän asennustyöt alkoivat maaliskuussa ja valmista tuli kesäkuussa. Arvioidusta kolmen viikon työajasta viivästyttiin poikkeusaikojen aiheuttaman komponenttipulan takia. ”Kun ARA oli maksanut oman osuutensa, infrasta kertyi kustannuksia jokaiselle autopaikan haltijalle noin tuhat euroa”, Niemi laskeskelee.
Hän vilkaisee autohallin katossa kaapelihyllyllä kulkevia kaapeleita. Ne on johdettu kiinteistön pääkeskuksesta hallissa sijaitsevaan latauskeskukseen ja edelleen autopaikoille. Pariin seinään on jouduttu tekemään reikä timanttiporalla. ”Halvemmallakin olisi voitu päästä. Sinä aikana, jolloin odottelimme yhtiökokousta ja ARAn tukipäätöstä, kaapeleissa tarvittavan kuparin maailmanmarkkinahinta nousi rajusti.”
Järjestelmän valmiusteho on 22 kilowattituntia, eli enemmän, kuin mitä ARA vaatii tukensa ehtona. ”Kaapeleihin on mennyt paljon kuparia, mutta ehkäpä järjestelmä antaa mukavasti pelivaraa tulevaisuudessa”, Niemi pohtii ja esittelee vielä yksittäistä latausasemaa. Laite näyttää ulkoa päin yksinkertaiselta, mutta se kätkee sisälleen muun muassa pienen tietokoneen ja GSM-modeemin. ”Kaikki paitsi yksi osakas halusivat jo tässä vaiheessa myös latausaseman, koska ARA-tuen saaminen sille myöhemmin oli epävarmaa. Se kasvatti tietenkin osaltaan myös kustannuksia.”
Akkuja kannattaa ladata yöllä
Esko Niemi tutkii työpöytänsä ääressä taloyhtiön saamaa sähkölaskua. Nyttemmin, kun sähkön hinta on noussut, sähköauton lataaminen ei ole yhtä halpaa lystiä kuin mitä se olisi ollut hankkeen alkaessa.
”Auton lataaminen on kuitenkin yöllä edelleen halpaa. Olemme ohjeistaneet autopaikan omistajia lataamaan menopelejään nimenomaan aamuyöllä kello 01:n ja 05.30:n välillä.” Niemi mainitsee, että taloyhtiön isännöitsijä teki lataamisesta pörssisähkösopimuksen, mutta järjestelmässä ei ole kyvykkyyttä käsitellä juuri kulloisenkin latausajankohdan pörssihintaa. ”Osakkaat maksavat latauksesta vakiohintaa, minkä olemme itse määritelleet. Tavoitteena on, että laskutamme heitä tietenkin juuri todellisten kulujen mukaan.”
Niemi antaa vinkkejä muille latauspistettä miettiville taloyhtiölle: ”Sähköautot ovat tulevaisuutta. Kun kerran ARA maksaa edelleen latausinfratukia, niitä kannattaa hyödyntää.” Hyvä suunnittelu auttaa lyhentämään hankkeiden kestoa ja on omiaan pienentämään kustannuksia. ”Ainakin tällä hetkellä tuntuu myös, että malli, jossa taloyhtiö omistaa latausinfran ja latauslaitteet, mutta osakkailla on vastuu latauslaitteiden kunnossapidosta, on selkeä ja toimiva.” Niemi suosittelee myös konsultin hyödyntämistä.
”Harvasta taloyhtiöstä löytyy tällaisiin hankkeisiin tarvittavaa asiantuntemusta”, hän korostaa.