Nykyelämässä asutaan lähekkäin. Yhtä paljon kuin on ihmisiä, on myös erilaisia tapoja asua ja elää. Lapsiperheissä kiukutellaan ajoittain ja leikit saattavat olla kovaäänisiä. Yötyöläinen tarvitsee unensa päiväsaikaan. Tuore muuttaja remontoi asuntoaan ja pianonsoittaja harjoittelee etydejä. Eksoottiset ruokalajit saattavat tuoksua rappukäytävässä ja jonkun oven takaa kuuluu koiran haukuntaa.
Monenlaiset elämän äänet ja elämisen tavat kuuluvat kerrostaloasumisen arkeen. Joskus niistä aiheutuu erimielisyyksiä, jotka on syytä selvittää heti, ennen kuin niistä paisuu liian suuria ongelmia. Konfliktit naapurustossa vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämänlaatuun. Jos asuinympäristössä on ristiriitoja, pelkoa, ahdistusta tai ikäviä tunteita, se vaikuttaa merkittävästi asukkaiden hyvinvointiin. Toisinaan tarvitaan ulkopuolista apua.
Naapuruussovittelukeskuksen toiminta alkoi vuonna 2006 Kotilo-projektilla. Toiminta on vakiintunut hankkeeksi, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Sovittelun lähtökohtana on avoin vuoropuhelu. Meidän sovittelijamme tekevät muutaman naapurin välistä sovittelua, mutta olemme auttaneet myös isommissa tapauksissa. Joskus sovittelemassa on ollut kokonaisen kerrostalon väki.
Sovittelija lähtee aina ensimmäiseksi kartoittamaan tarpeita, toiveita ja tunnetiloja erillistapaamisissa, ja vasta sen jälkeen asioita käydään läpi isommalla kokoonpanolla. Sovittelija vie keskustelua rakentavasti eteenpäin ja auttaa löytämään osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Lopputulemasta tehdään aina kirjallinen sopimus, ja yhdessä sovitaan, millä aikavälillä tilannetta seurataan.
On hyvä muistaa, että sovittelu on vapaaehtoista: ketään ei pakoteta osallistumaan. Kuitenkin lopputuloksen kannalta on hedelmällisempää, kun asia puidaan avoimesti osallistujien kesken. Tavoitteena on saada kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Jos toimintamallia verrataan siihen, että valitettu asia viedään oikeuteen, käy helposti niin, että tuomioistuin määrää jollekin rangaistuksen ja tilanne jää siihen. Tällöin yleensä lopputulokseen eivät ole kaikki tyytyväisiä, eikä ole mitään takuuta, että tilanne oikeasti muuttuu.
Meidän päämäärämme on levittää sovittelijaosaamistamme kouluttamalla ja mentoroimalla asumisen toimijoita, kuten esimerkiksi isännöitsijöitä, asumisneuvojia ja vuokranantajia. Avoin ja sovitteleva ote sopii erinomaisesti myös vuokranantajan kommunikointitavaksi. Useimmat ihmiset arvostavat asuinympäristöä, joka on miellyttävä ja rauhallinen – ja jossa on yhteisöllisyyttä. Asunto on helpompi saada vuokrattua, ja myös vuokrasopimukset ovat pitkiä, kun ympäristö on viihtyisä ja kivaksi koettu.