Onnistumisen kokemuksia

Kolme vuokranantajaa kertoo parhaista vuokralaiskokemuksistaan ja siitä, miksi ryhtyivät asuntosijoittajiksi.

Julkaistu lehdessä 4/2021

Olen ollut vuokranantaja tammikuusta 2021 lähtien, jolloin ostin pienen rivitaloasunnon vuokrattuna. Yli 90-vuotias vuokralaiseni halusi ehostaa pientä pihaa lastensa avustuksella. Annoin luvan ja lupasin korvata materiaalikulut. Pihan valmistuttua sain kutsun tulla käymään.

Vuokralaiseni kutoo villasukkia, ja sain valita itselleni mieleiseni! Vuokralaiseni kertoi olevansa erittäin tyytyväinen asuntoonsa ja toivoi, ettei hänen enää tarvitse muuttaa.
Kerroin, etten ole aikeissa myydä asuntoa tai muuttaa siihen itse ja että hän saa minun puolestani asua siinä niin kauan kuin haluaa.

Vietin kymmenisen vuotta reppureissaajan elämää. Tuona aikana tein töitä sen verran, että sain taas matkarahaa kokoon, mikä vaikuttaa eläkkeeseeni. Sijoitusasunnon hankin nimenomaan tulevaa eläkettäni ajatellen.

Hanna Jäppinen
Tampere

Omistan kolme kerrostalokaksiota pääkaupunkiseudulla ja huolehdin alaikäisen poikani ja isäni sijoitusasuntojen vuokrauksesta. Minulla ei vuosien mittaan ole ollut ongelmia vuokralaisten kanssa. Arkiset murheet, kuten jääkaapin tai astianpesukoneen yllättävä rikkoutuminen, on saatu ratkottua hyvässä hengessä. Teen parhaani, että asiaan saadaan nopeasti ratkaisu ja vuokralaisen arki jatkuu ilman häiriötekijöitä.

Olen aina vuokrannut asunnot itse. Se on mahdollisuus luoda molemminpuolinen luottamus ja arvostus sekä antaa molemmille osapuolille kasvot. Kumpikaan ei ole enää toiselle pelkkä nimi tai rooli, vaan tavallinen ihminen. Vuokranantajana aloitin noin 15 vuotta sitten, kun sain pienen perinnön. Halusin saada rahan tuottamaan, ja tavoite on ollut hankkia toiminnan kautta molemmille pojilleni omat asunnot. Asuntovuokraus sijoituskohteena sopii minulle: ymmärrän sen lainalaisuudet ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Tomi Viding
Kirkkonummi

Noin 15 vuotta sitten aloin vuokrata suvussamme kulkenutta ja yhteisomistuksessa olevaa asuntoa. Muutamaa vuotta myöhemmin päädyimme mieheni kanssa hankkimaan ensimmäisen sijoitusasunnon yhdessä.

Erityisesti mieleeni ovat jääneet ensimmäiset yhteiset vuokralaisemme: asuimme itse samassa talossa ja ystävystyimme heidän kanssaan. Meidät pyydettiin pariskunnan lapsen kummiksikin ja vaikka asumme nykyään eri paikkakunnilla, tapaamme useita kertoja vuodessa. Tällä hetkellä meillä on kolme pienehköä asuntoa Tampereella, ja konseptimme voisi kuulua “Persoonallisia asuntoja persoonallisille ihmisille”.

Lisäksi yhteisomistuksessamme oleva kaksio on Airbnb-käytössä. Asunnot ovat työtä vaativa sijoituskohde, mutta toistaiseksi kokemukset ovat olleet positiivisia.

Paula Pokkinen
Tampere