Inflaatio kiihtyy – onko vuokranantajalla syytä huoleen?

Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen pureskelee vuokra- ja asuntomarkkinoiden ajankohtaisia ilmiöitä.

Teksti Sakari Rokkanen

Julkaistu lehdessä 4/2021

Talous on lähtenyt nopeasti elpymään rokotusten edetessä. Samalla kun koronapandemia on monissa maissa hiipunut, on inflaatio puolestaan kiihtynyt. Inflaatio laukkasi elokuussa Yhdysvalloissa yli viidessä prosentissa ja Norjassa keskuspankki lopetti elvytyksen sekä nosti ohjauskorkoa syyskuussa.

Mitä suomalaisen vuokranantajan pitäisi ajatella maailmalta kantautuvista uutisista? Euroalueella sekä kasvu- että inflaatioprosentit jäävät Yhdysvaltojen lukemista. Inflaatio oli elokuussa koko euroalueella 3 prosenttia ja Suomessa 2,2 prosenttia. Kuluttajahintoja on nostanut erityisesti energiapolttoaineiden sekä rakentamisen raaka-aineiden kallistuminen. Asuntoremontin aloittaminen juuri nyt voikin tarkoittaa kalliimpia kustannuksia ja pidempiä toimitusaikoja.

Talouden toipuminen koronakriisistä on alkanut nopeasti ja samanaikaisesti ympäri maailman, eikä tarjonta ole pysynyt kaikissa tuotteissa kysynnän mukana. Kiihtynyt inflaatio onkin ennen kaikkea seurausta talouden palautumisesta. Euroopan keskuspankki arvioi inflaation hidastuvan euroalueella jo ensi vuonna alle kahteen prosenttiin. EKP päivitti kesällä uudeksi keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteeksi tasan kaksi prosenttia. Päivitetty tavoite sallii elvyttävämmän rahapolitiikan jatkamisen aiempaa pidempään. EKP arvioinee ensi vuonna arvopaperiostojen supistamista, mutta ohjauskorko pysynee lähivuodet koskemattomana työkalupakissa.

Talouden vakaan kehityksen kannalta sekä liian matalaan että korkeaan inflaatioon liittyy ongelmia. Maltillinen inflaatio luo otolliset edellytykset talouden kehitykselle, mutta syö myös tasaisen varmasti pankkitilille talletetun rahan ostovoimaa. Asuntosijoittaminen onkin järkevää suojautumista inflaatiolta.

Vaikka korkojen nousu ei näytä akuutisti olevan kulman takana, on asuntosijoittamisen aikahorisontti pitkä. Siksi kannattaakin laskea auki korkotason nousun vaikutukset omaan kassavirtaan. Jos jo pienikin korkojen nousu kääntäisi kassavirran rajusti negatiiviseksi, on jonkinlaista korkosuojausta hyvä harkita.

Sakari Rokkanen

Sakari Rokkanen
Ekonomisti
Suomen Vuokranantajat
p. 040 762 5340
sakari.rokkanen@vuokranantajat.fi

Katso Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen puhe talouden ja asuntopolitiikan tulevaisuudesta.