Muutoksia asenteissa
Saara Lilja-Rothsten näkee, että vastuullinen ajattelu on jalkautumassa osaksi yhteiskuntaa. Sen johdosta hän uskoo, että esimerkiksi puurakenteisista taloista tulee jatkossa haluttuja.
”Sataprosenttisella varmuudella ja nopeammin kuin arvataankaan. Puurakennukset sitovat ilmakehän hiilidioksidia pitkäaikaisesti, ja meillä on osaamista puurakentamisesta. Ympäristövaikutusten lisäksi meillä on jo muutaman vuoden päästä paljon enemmän tietoa puurakennusten terveysvaikutuksista.
Asukkaat alkavat miettiä yhä enemmän omaa hiilijalan- ja kädenjälkeään, ja silloin myös asumista aletaan tarkastella eri tavalla.”
Lilja-Rothsten näkee vuokraamisen ja vuokralla asumisen kahden osapuolen kimppana, jossa on yhteinen pyrkimys vähentää ilmasto-vaikutuksia.
”Tietoisuus kasvaa hurjaa vauhtia. Jatkossa vuokralaiset voivat vaikka haluta asua asunnossa, jonka energiaratkaisut perustuvat uusiutuvaan energiaan. Asukkaat alkavat vaatia kestäviä ratkaisuja.”
Helteisiin on varauduttava
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Päivi Meriläinen painottaa, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan suomalaisten terveyteen monin tavoin. Koska työikäiset ihmiset viettävät noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja pienet lapset sekä vanhukset jopa enemmän, sisätiloilla ja asumisoloilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin.
Meriläinen ei maalaile uhkakuvia vaan korostaa, että meillä on hyvät lähtökohdat sopeutua muutoksiin korkean elintason, hyvän terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehittyneen rakenteen johdosta. Asumisen haasteet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Kun aiemmin rakentamisessa on keskitytty erityisesti kylmän pitämiseen loitolla, jatkossa pitkittyneet hellejaksot voivat tehdä asunnoista terveydelle haitallisen kuumia. Tilanne voi olla erityisen vaikea pienissä asunnoissa, joissa ei ole viilennysmahdollisuuksia.
Asumisterveysasetuksessa pidetään 32 asteen lämpötilaa rajana, jonka ylittyessä pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Voimakkaat helteet voivat olla terveysriski kenelle tahansa, mutta erityisen herkkiä vaikutuksille ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja pienet lapset. Meriläinen muistuttaa, että vähävaraisilla asukkailla ei puolestaan välttämättä ole varaa hankkia asuntoonsa ilmastointia.
Helteitä, sateita ja liukkaita kelejä
Terveyshaittoja lisää se, jos asunnon lämpötila pysyy korkeana myös yöaikaan. Silloin ihmisten elimistö ei pääse missään vaiheessa viileään lepovaiheeseen. Meriläinen muistuttaa, että kyse ei kuitenkaan ole pelkästään asunnosta vaan myös siitä, miten asukas toimii.
”Tuuletetaan öisin ja pidetään ikkuna kiinni päivällä. Auringon puoleiset ikkunat kannattaa varjostaa vaaleilla sälekaihtimilla tai verhoilla ja sammuttaa lämpöä tuottavat sähkölaitteet. Jos mahdollista, käytetään jäähdyttäviä ilmastointilaitteita ja vietetään aikaa mahdollisuuksien mukaan asunnon viileimmissä osissa. Tarvittaessa voi hakeutua kodin ulkopuolelle viileämpiin paikkoihin kuten kirjastoihin tai kauppoihin.”
Helteiden lisäksi haasteita riittää ympäri vuoden. Koska ilmastonmuutos lisää sateisuutta ja erityisesti viistosateita sekä aiheuttaa lämpötilojen nousua, ennusteen mukaan rakennusten kosteusvauriot lisääntyvät.
”Kosteusvaurioiden yleistyessä sisäilmaongelmista aiheutuvien oireilun ja astman syntymisen riskit kasvavat.”
Jatkossa myös liukkaan kelin ajat tulevat yleistymään suuressa osassa maata, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Sen johdosta liukastumistapaturmat yleistyvät, millä voi olla liukastumisvamman saaneiden henkilökohtaisen haitan lisäksi iso vaikutus myös kansantaloudellisesti esimerkiksi työpoissaolojen vuoksi.
”Liukkauden torjunta asettaa lisävaatimuksia taloyhtiöille”, Meriläinen muistuttaa.
Juttu on kokonaisuudessaan julkaistu Vuokranantaja-lehdessä 1/2020. Lue lehti kirjautumalla jäsensivuille.
Lue myös: Ilmastonmuutos vaikuttaa asumiseen, osa 1