Asuntopolitiikka näkyy nykyisessä hallitusohjelmassa niin kestävän kehityksen tukemisena, asuntotuotannon edellytysten sujuvoittamisena kuin vaikka tavoitteena puolittaa asunnottomuus. ”Koska hallitus haluaa vahvistaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä, valmistelemme sitä varten kahdeksan vuoden mittaista kehittämisohjelmaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Jo hyviksi havaittuja keinoja ei kuitenkaan heitetä romukoppaan. ”Jatkamme muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia eli MAL-sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Uusina kaupunkeina sopimuksen piiriin tulevat Jyväskylä, Kuopio ja Lahti.” ”MAL-sopimuksissa otetaan huomioon asuntotuotantotavoitteet. Niiden avulla voimme myös sekä torjua asumisen sosiaalista eriytymistä eli segregaatiota että edistää esimerkiksi puurakentamista”, Mikkola mainitsee.
Kaavoitusjärjestelmän solmuja selvitellään
Moni pitää nykyistä kolmiportaista kaavoitusjärjestelmää – joka koostuu asema-, yleis- ja maakuntakaavasta kankeana varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Järjestelmän uudistamista miettii maankäyttö- ja rakennuslain parlamentaarinen seurantaryhmä. ”Esillä on ollut ajatuksia, joiden mukaan kunnille riittäisi yksi kaava. Kuntarajat eivät silti saisi tulla sujuvan arjen esteiksi kaupunkiseuduilla. Etenkin liikenteen, asumisen ja viheralueiden osalta tarvitaan yhteistä suunnittelua.”
Pohdittavaa riittää: ”Missä menee kuntien itsehallinnon raja? Miten velvoittavaa rajat ylittävä suunnittelu voisi olla ja kuka siitä päättäisi? Entä mikä olisi maakuntakaavan asema jatkossa?” Mikkonen myöntää, ettei hänellä ole valmiita vastauksia. Solmukohdat on kuitenkin tunnistettu ja niiden aukaisemista selvitellään.
Vuokra-asumisen merkitys kasvaa
Yksityisten vuokranantajien aseman ja merkityksen ministeri arvioi kasvavan entuudestaan. ”Yksityiset vuokranantajat usein tuovat tarjolle toisenlaisia asuntoja kuin julkiset toimijat. Lisäksi heidän valikoimansa on varsin laaja etenkin kasvukeskuksissa.”Mikkonen uskoo vuokra-asumisen suosion lisääntymiseen. Nuoret aikuiset eivät enää arvosta omistusasumista yhtä yksimielisesti kuin aiemmat sukupolvet.
Valtiokin haluaa asumisen eri muodot entistä selvemmin samalle viivalle. Siksi omistusasuntojen lainojen verovähennysoikeutta pienennetään, ennen kuin se kokonaan loppuu. Asuntosijoittamisen verokohtelun muutostoiveisiin Mikkonen ei ota kantaa. Hän muistuttaa, että yksityiset vuokranantajat harjoittavat sijoitustoimintaa, johon aina sisältyy myös menoja ja riskejä.
Korjausvelan kimppuun
Mikkonen kertoo vasta ministerinä havahtuneensa siihen, ettei Suomessa ole vahvaa asuntojen korjauskulttuuria. ”Asuntojen huoltaminen ja korjaaminen tarpeen mukaan olisi järkevää niin kansantaloudellisesti kuin ilmastonkin kannalta. Siitä huolimatta korjausvelka kasvaa jatkuvasti.” Asuinrakennusten energiaremonttituen hallitus aikoo jatkossa laajentaa pientaloista asunto-osakeyhtiöihin.
Lisäksi parhaillaan pohditaan asuinrakennuksen koko elinkaaren aikaisten päästöjen selvittämistä ja lämmitystapamuutostukea öljylämmityskiinteistöille. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja asuntojen kunnossapidon vahvistamiseksi Mikkonen haastaa Suomen Vuokranantajat ry:n ja yksityiset vuokranantajat. ”Avainasioita ovat energiankulutuksen vähentäminen, älyn ja taloautomaation lisääminen sekä kulutukseen perustuvan laskutuksen lisääminen. Kaikkien kannalta järkevää on sekin, että vuokranantaja antaa vuokralaiselle asuntonsa ja siihen sisältyvien laitteiden kunnollisen käyttöopastuksen.”
Välivuokramallia voi vielä kehittää
Asunnottomuuden vähentämisessä yhtenä ratkaisuna on kokeiltu välivuokramallia. Siinä yksityinen vuokranantaja vuokraa asunnon kunnalle tai yleishyödylliselle yhteisölle vuokrattavaksi edelleen asunnottomalle tai asunnottomuusuhan alla olevalle. Mikkonen pitää välivuokramallia jatkokehittelyn arvoisena. ”Välivuokramalli voi vähentää segregaatiota. Asunnon lisäksi asunnottomat kuitenkin tarvitsevat tuekseen erilaisia palveluita. Niiden järjestäminen saattaa olla vaikeaa, mikäli välivuokramallin myötä tarjolle tulleet asunnot sijaitsevat kovin hajallaan.”