Ajankohtaista

Asunto pariksi kuukaudeksi – majoitus- vai vuokraustoimintaa?

Kansainväliset osaajat, kausityöntekijät ja työharjoittelijat tarvitsevat lyhytaikaisia vuokra-asuntoja. Joissakin kaupungeissa esimerkiksi kolmen kuukauden vuokra-asuminen halutaan rinnastaa sääntelyssä hotelliasumiseen, mutta onko se reilua?

Kroatiasta kotoisin oleva Marko Pomahac sai Oulusta IT-alan työn, jonka aloittamista edelsi perehdyttämisprosessi pikaisella aikataululla. Hänelle tuli kiire hankkia asunto uudelta paikkakunnalta kuukauden ajaksi ennen vakituisemman kodin löytymistä. ”Minulla oli vain noin kaksi viikkoa aikaa muuttaa, joten aloin heti etsiä väliaikaista asuinpaikkaa”, Pomahac kertoo.

Hän löysi mieleisensä lyhytaikaisen Airbnb-asunnon, ja kaikki sujui erittäin vaivattomasti.

”Otin yhteyttä vuokranantajaani muutamassa tunnissa sen jälkeen, kun olin valinnut itselleni sopivan asunnon hyvällä sijainnilla ja kohtuullisella hinnalla.”

Vaihtoehtona Airbnb-asunnolle oli hotelli tai hostelli, mutta kumpikaan ei houkuttanut.

”Kuukauden asuminen hotellissa olisi tullut aivan liian kalliiksi. Edullisemman hostellin huono puoli taas on yksityisyyden puute ja jaetut sosiaalitilat, mikä ei etenkään näin pandemian aikana houkuttanut”, Pomahac perustelee.

Kuukauden tilapäisasuminen kalustetussa yksiössä sujui kaikin puolin hyvin ja iso etu oli myös, että asunnon vuokraaja auttoi monessa asiassa.

”Suosittelen tätä ratkaisua kaikille, jotka tarvitsevat lyhytaikaisen asunnon pikaisella aikataululla. Hinta-laatu-suhde on täydellinen ja tarjolla on kaikki, mitä voi tarvita normaaliin elämiseen.”

Koteja monenlaisiin lyhytaikaisiin tarpeisiin

Marko Pomahacin tarina on esimerkki tyypillisestä tilanteesta, jossa ihminen kaipaa lyhytaikaista kalustettua vuokra-asuntoa; kansainvälisillä työmarkkinoilla vikkelästi liikkuvat ammattilaiset tarvitsevat yleensä lyhytaikaisia koteja komennuksen ajaksi tai ennen vakinaisemman asuinpaikan löytymistä.

”Nykyään yritysten tarjouskilpailuissa on mukana koko EU:n alue, mikä tarkoittaa, että työporukka vaikka sillan rakentamiseen voi tulla mistä vain Euroopasta tai muualtakin maailmasta – ja kaikille työntekijöille tarvitaan lyhytaikainen asunto”, kertoo Johannes Kangas Forenomilta, joka vuokraa kalustettuja asuntoja lyhytaikaiseen käyttöön.

Myös suomalaiset tarvitsevat muutamaksi kuukaudeksi asuntoja työskennellessään projekteissa eri paikkakunnilla. Niitä etsivät myös esimerkiksi vaihto-opiskeijat, työharjoittelijat, kesätyöntekijät, projektityöntekijät ja keikkatyöläiset, joiden ykköskoti on toisessa kaupungissa.

Tällä hetkellä monen kaupungin rakennusvalvonnassa mietitään rajanvetoa lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen vuokraustoiminnan välillä: pitäisikö esimerkiksi yhden tai kolmen kuukauden asunnonvuokraus rinnastaa hotellimajoitukseen?

Se toisi lisävaatimuksia vuokranantajalle, koska majoitustoimintaa varten rakennusluvan käyttötarkoituksen tulee olla majoitusrakennus, eikä asuinrakennus. Samalla tulisi vaatimuksia maankäyttö- ja rakennuslaista, majoitus- ja ravitsemistoiminnan laista sekä terveydensuojelulaista ja verolaeista.

Lyhytaikaisen vuokraustoiminnan muuttaminen majoitustoiminnaksi toisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia vuokralaisille, työvoimaa tarvitsevalle yritykselle ja jopa koko kaupungin elinvoimalle. Esimerkiksi ulkomaalaiselle sähkösopimuksen tekeminen olisi hidasta ja työlästä, sillä sitä varten tarvitaan pysyvä osoite ja suomalainen sosiaaliturvatunnus.

”Jos vaikka viiden kuukauden vuokra-aika muuttuisi hotelliasumiseksi, se tarkoittaisi, että asukas ei voisi muuttaa asuntoon kirjoille ja siten saada postiosoitetta, bussikorttia ja esimerkiksi päivähoitopaikkaa lapselle”, Kangas kuvailee.

”Voisi olla, että ilman sopivaa lyhytaikaista asuntoa hän ei valitsisi työpaikkaa Suomesta vaan muuttaisi Helsingin sijaan mieluummin Tukholmaan tai jonnekin muualle.”

Ymmärrystä lyhytaikaisen asumisen tarpeelle, muttei häiriöille

Kipinä lyhytaikaisen asunnonvuokrauksen sääntelyhaluun lienee syttynyt yhä yleistyvästä Airbnb-toiminnasta, joka on joillakin alueilla ja joissakin taloyhtiössä koettu häiritseväksi.

Esimerkiksi jatkuva ihmisvirta, matkalaukkujen vetäminen pitkin käytäviä ja melu asunnoissa on haitannut vakituisia asukkaita. Puhutaan jopa salahotelleista, joissa majoitustoiminta on täysin hotellimaista vastaanottoineen ja siivoojineen, mutta silti majoitustoiminnan lupia ei ole hankittu.

”Asuntojen lyhytaikaisessa vuokrauksessa on kyse ihan eri asiasta kuin esimerkiksi matkailuun liittyvästä nopeasti vaihtuvasta ihmisvirrasta, sillä se on ihmisten asumista kodinkaltaisesti, vaikkakin lyhytaikaisemmalla sopimuksella. Huippuosaaja esimerkiksi Brasiliasta tulee ihan varmasti Suomeen tekemään töitä eikä bailaamaan”, Kangas huomauttaa.

Hän on käynyt keskusteluja eri kaupunkien rakennusvalvontojen kanssa, eikä ole saanut yksiselitteisiä vastauksia. Eri kaupungeissa annetaan keskenään erilaisia ohjeita ja linjauksia esimerkiksi siitä, mihin raja vedetään. Ymmärrystä löytyy myös lyhytaikaisen vuokrauksen tarpeelle.

”Minulle on sanottu niinkin, että ´Emme me siihen halua tietenkään puuttua, jos ulkomailta tullut huippuammattilainen haluaa asua kalustetussa vuokra-asunnossa muutaman kuukauden´”, Kangas kertoo.

Jos vuokralaisia on monenlaisia, niin myös lyhytaikaista vuokra-asuntoa tarjoavien kirjo on valtava: yksi vuokraa omaa kotiaan, toinen pelkkää huonetta ja kolmas osan vuodessa tyhjillään olevaa kakkosasuntoaan. On asuntosijoittaja, jolla voi olla esimerkiksi 2 tai 20 asuntoa, ja sitten suurempia vuokraukseen keskittyneitä yrityksiä.

Lyhytaikaisen vuokrauksen monimuotoisuus haastaakin viranomaisen tietämyksen ja osaamisen.

”Tapaukset rakennusvalvonnassa eivät ole yhteismitallisia. Salahotellit on melko helppo tunnistaa, mutta vertaismajoitus on oikeudellisesti haastava kokonaisuus”, sanoo jakamistalousjuristi ja tutkija Jenna Päläs Lapin yliopistosta.

Mikä olisi lyhytaikaisen vuokrasuhteen pituus?

Päläs on perehtynyt matkailututkija Salla Jutilan kanssa lyhytaikaiseen vuokraukseen ja sen sääntelyyn etenkin Rovaniemellä, jossa Airbnb-toiminta on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti Lapin-matkailun vanavedessä.

Vuonna 2016 Rovaniemellä oli 136 Airbnb-kohdetta ja vuonna 2019 jo lähes 900. Tällä hetkellä Airbnb-asuntoja on Rovaniemellä tarjolla 565 pandemiasta, maailmantilanteesta ja matkailusesongin päättymisestä huolimatta.

”Joissakin kerrostaloyhtiössä on koettu, että Airbnb-toiminta on erittäin häiritsevää, ja toisissa taas ei lainkaan. Pitkäaikaisia asukkaita lyhytaikaisten vuokra-asuntojen vaihtuvuus saattaa häiritä. Jos taas talossa asuu enimmäkseen esimerkiksi opiskelijoita ja vaihtuvuuteen on totuttu, lyhytaikaista vuokraustoimintaa ei koeta ongelmaksi”, Jutila sanoo.

Jos lyhytaikaisvuokrausta halutaan sääntelyssä erikseen rajoittaa, pitäisi tunnistaa tarkalleen se haitta, jota halutaan estää.

”Ongelmat lyhytaikaisessa vuokraustoiminnassa ovat korostuneen tilannesidonnaisia ja tapauskohtaisia. Tarvitsemme paljon lisää kykyä tunnistaa ja tiedostaa asumisen eri ilmiöitä sekä kunnollista ja asiantuntevaa keskustelua toimijoiden kesken”, Jutila lisää.

Epätietoutta aiheuttaa myös, mikä määritellään lyhytaikaiseksi ja mikä pitkäaikaiseksi asunnon vuokraukseksi. Olisiko sopiva raja kolme tai vaikka kuusi kuukautta?

”Jos esimerkiksi kaikki alle kolmen kuukauden vuokrasopimukset edellyttävät rakennuslupaa ja käyttötarkoituksen muutosta, niin mitkä ovat vaikutukset esimerkiksi opiskelijalle, joka tarvitsee asuntoa vaikkapa kahden kuukauden harjoittelujakson ajaksi. Vaikeutuuko asunnon löytyminen”, Päläs miettii.

Ratkaisuksi avointa keskustelua ja vastuullisuutta

Kalustettuja vuokra-asuntoja välittävä Forenom on ehdottanut lyhytaikaisten vuokrakohteiden tiukan sääntelyn vaihtoehdoksi ympäristövalvontaviranomaisen ylläpitämää lisenssijärjestelmää, jonne pitäisi ilmoittaa määräajoin kalustetun asunnon sijainnit. Jos ilmenisi ongelmia, kuten häiriötä taloyhtiön vakituisille asukkaille, lisenssi voitaisiin evätä.

Tämä järjestely olisi Kankaan mielestä riittävä, koska asuntojen palo- ja terveysturvallisuus on Suomessa lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Ehdotus ei ole vielä saanut viranomaisilta vastakaikua.

”Jos meidän vuokraamistamme asunnoista aiheutuu häiriötä jollekin, otamme siitä täyden vastuun”, Kangas lupaa.

Monet ongelmat taloyhtiössä pystyttäisiin Päläksen ja Jutilan mukaan ehkäisemään avoimella viestinnällä. He korostavat vuokranantajan toiminnan merkitystä sekä vastuuta ja sitä, että vuokralaisia tulee ohjeistaa myös talon ja lähiympäristön käytännöistä.

”Kannattaa omalla toiminnallaan varmistaa, että asunnon lyhytaikaisesta vuokrauksesta ei koidu häiriötä taloyhtiössä. Voi esimerkiksi kertoa naapureille Airbnb-toiminnasta avoimesti, jättää heille yhteystiedot ja pyytää välittömästä ilmoittamaan mahdollisista häiriöstä”, Jutila neuvoo.

”Ei myöskään ole reilua, että lyhytaikaisvuokrauksen kustannuksia, kuten yhteisen pyykkituvan käytöstä taloyhtiölle koituvia kuluja, ulkoistetaan muille osakkeenomistajille”, Päläs lisää.