Rakentamisen noususuhdanne Suomessa käynnistyi vuoden 2015 tienoilla, jonka jälkeen asuntoja valmistui kiihtyvään tahtiin isoihin kasvukeskuksiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen pitääkin rakennusalaa erinomaisena esimerkkinä markkinatalouden toimimisesta. ”Voimakkaasti kasvanut tarjonta on pitänyt asuntojen hintakehityksen maltillisena. Voi vain miettiä, miten paljon asuntojen hinnat olisivat nousseet ilman lisääntynyttä tarjontaa.” Pakarisen mielestä rakennusala myös pystyy hyvin vastaamaan kuluttajien mielenmuutoksiin. ”Kun kuluttajat haluavat lisää tilaa tai pienempiä asuntoja, rakennusyhtiöt tekevät niitä. Joustavuus onnistuu ilman sen suurempaa sääntelyä, kunhan vain kaavoitus sallii sen.”
Paluu tavalliselle tasolle
Asuntotuotanto tasaantui hieman vuosina 2018–2019, mutta nollakorot ja koronan aiheuttama vahva elvytys saivat sen uudelleen nousuun. Keväällä 2022 havahduttiin rakennusmateriaalien pulan ja hinnannousun aiheuttamaan huoleen. Nyt näyttää siltä, että materiaalihaasteet on selätetty, mutta kysynnän kustannuksella. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan esimerkiksi elokuussa uusien asuntojen myynti sukelsi lähes 55 prosenttia alle 5 vuoden keskiarvon. Myynti sakkaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kiinnostuksen hiipumisen ja rakentamisen kallistumisen vuoksi rakennuttajat saattavat siirtää rakentamisen aloituksia. Pakarinen arvioi asuntotuotannon hiljalleen laskevan tavalliselle tasolleen. ”Huippuvuosina uusia asuntoja valmistui noin 45 000. Jatkossa määrä vähenee neljänneksen verran.” Pakarisen myös uskoo, että yleinen talouden suunta menee vielä jonkin aikaa alaspäin.
”Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi korkojen nousu tarkoittaa vain palaamista normaaliin 2–3 prosentin korkotasoon.”
Ikääntyminen näkyy asuntomarkkinoilla
Talouden kehityskulkujen lisäksi asuinrakentamiseen ja asuntokauppaan Suomessa vaikuttavat monet rakenteelliset tekijät. Esimerkiksi väestön ikääntyminen näkyy ensimmäiseksi asuntomarkkinoilla. Pakarinen puhuu suuriin ikäluokkiin ja heidän jälkeläisiinsä vaikuttavasta 10 vuoden kehityskulusta, joka jakaantuu kolmen vuoden sykleihin. ”Ensimmäisten kolmen vuoden aikana korostuvat ikääntyneiden ihmisten asumisen ratkaisut. Pientalot ja isot asunnot vaihtuvat kompaktinkokoisiin keskusten ja taajamien kerrostaloasuntoihin.” Seuraavan kolmivuotisjakson aikana ratkaistaan hoivaamisen ja hoitamisen kysymyksiä. ”Löytyykö vanhuksille hoivapaikkoja vai turvaudutaanko kotihoitoon? Viimeinen kolmannes kuluu sitten perunkirjoitusten parissa ja jäljelle jääneiden asuntojen myynnissä”, Pakarinen selittää.
Kaupungistuminen jatkuu, asuntokaupoissa aaltoliikettä
Pakarinen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä kaupungistuminen jatkuu ja kiihtyy. Vaikka isoimmat kaupunkiseudut houkuttelevat väkeä, asuntokaupoissa näkyy aaltoliikettä. ”Taloudellisella nousukaudella ostetaan lisää tilaa, mikä aikoinaan näkyi Nurmijärvi-ilmiönä. Myös korona vahvisti muuttoliikettä kaupunkikeskusten kehyskuntiin.” Taloustilanteen heikkeneminen ja korkojen nousu puolestaan perinteisesti vahvistavat ydinkeskustojen suosiota. Tätä ilmiötä vielä vahvistavat ilmastonmuutoksen asettamat energiatehokkuusvaatimukset sekä energian ja liikennepolttoaineiden hinta. ”On entistä taloudellisempaa asua pienemmissä neliömäärissä. Etätyön vakiintuminen osaksi arkea voi näkyä esikaupunkialueiden suosiossa, mutta kokonaiskuvassa uskon muuttoliikkeen suuntautuvan kohti ytimiä”, Pakarinen mainitsee. Nähtäväksi jää, kuinka mahdollinen työttömyyden kasvu vaikuttaa kansalaisten asumisen ratkaisuihin.
Korjausrakentaminen ja vuokra-asuminen vahvoilla
Varmaa on, että taloudellinen epävarmuus heijastuu enemmän uudis- kuin korjausrakentamiseen. ”Rakennusten ikääntyminen ei pysähdy. Rakennuskannan jatkuva kasvu lisää korjaustarpeitakin”, Pakarinen toteaa. Myös vuokra-asumisen suosio lisääntyy aina, kun horisonttiin kertyy talouden tummia pilviä. Kasvanut kysyntä kohdistuu erityisesti yksiöihin ja kaksioihin, jotka jälleen alkavat kiinnostaa niin nuoria ensiasuntoina kuin senioreita viimeisinä asuntoina. ”Yksityisten vuokranantajien tarjonnalla on jatkossakin suuri merkitys asuntomarkkinoiden toimivuuden ja muun muassa työvoiman liikkuvuuden varmistamisessa”, Pakarinen huomauttaa. Vuokranantajia Pakarinen kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota sekä alueellisiin erityispiirteisiin että oman taloutensa turvaamiseen.