Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2025 viimeiseltä neljännekseltä loka-joulukuulta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat nyt sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 1,3 prosenttia vuoden takaisesta, ja muualla maassa laskua kertyi 0,5 prosenttia. ”Kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, jossa vuokrien lasku ei enää rajoitu yksittäisiin kaupunkeihin tai alueisiin”, kommentoi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
”Vuokrien lasku ei ole enää paikallinen ilmiö tai yksittäinen tilastopoikkeama, vaan kehitys on laajentunut ja syventynyt. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkina on erityisesti suurissa kaupungeissa selvästi ylitarjonnan puolella, mikä näkyy nyt entistä selvemmin myös tilastoissa. Tilanne on historiallinen”, selventää Karlsson.
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä (+0,8 %), Kotkassa (+0,6 %) sekä Kouvolassa (+0,2 %). Nämä olivat samalla ainoat kaupungit, jossa vuokrat olivat nousussa. Toisessa ääripäässä on Vaasa, joka oli edellisessä tilastojulkistuksessa kärkikolmikossa. Suurimmat laskut nähtiin Vaasassa (-2,4 %), Lappeenrannassa (-1,7 %) ja Vantaalla (-1,6 %). Yhteensä vuokrat kääntyivät laskuun peräti 23 kaupungissa.
”Vuokrien nousu on laajasti kääntynyt laskuksi, ja tällä on väistämättä vaikutuksia myös asuntorakentamiseen. Kun kustannukset nousevat, vuokrat laskevat ja uusia asuntoja ei saada rakennettua enää juurikaan halvemmalla, uusien hankkeiden taloudellinen yhtälö muuttuu erittäin haastavaksi”, Karlsson tiivistää.
”Yksityiset vuokranantajat eivät ole kiinnostuneita uudistuotannosta. Tämä näkyy siinä, että rakentamista ei saada käyntiin, ja uusia aloituksia syntyy selvästi aiempaa vähemmän. Vuokramarkkina ja asuntorakentaminen kulkevat käsi kädessä – mutta viipeellä. Tämä ei lupaa hyvää vuoden 2026 asuinrakentamiselle”, hän summaa.
Huonetyyppien välisessä tarkastelussa vuokrien lasku kohdistui erityisesti kaksioihin. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat laskivat 0,8 prosenttia, kaksioiden 1,9 prosenttia ja kolmioiden 1,0 prosenttia. Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat jäivät keskimäärin nollakasvuun, kun taas kaksioiden vuokrat laskivat 0,9 prosenttia ja kolmioiden 0,4 prosenttia.
Yksiöiden vuokrat nousivat toista kertaa peräkkäin eniten Kokkolassa (+0,8 %). Seuraavina tulivat Kotka (+0,8 %) ja Rovaniemi (+0,7 %). Kaksioissa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä (+1,1 %), Kouvolassa (+0,3 %) ja Kotkassa (+0,3 %). Kolmioissa Kotka erottui selkeimmin (+1,1 %), ja seuraavina tulivat Tampere ja Seinäjoki (+0,7 %).
ARA-vuokrat jatkoivat nousuaan selvästi vapaarahoitteisia vuokria nopeammin. Suurimmat korotukset mitattiin Joensuussa (+5,3 %), Mikkelissä (+4,5 %) ja Turussa (+4,3 %). Pääkaupunkiseudulla ARA-vuokrat nousivat keskimäärin 3,4 prosenttia ja muualla Suomessa 2,4 prosenttia.
”Kun pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat 1,3 prosenttia laskussa ja ARA-vuokrat 3,4 prosenttia nousussa, ARA-vuokrat kurovat vuokraeroa umpeen lähes viisi prosenttiyksikköä. Samankaltainen kehitys näkyy myös muualla Suomessa, joskin hieman maltillisempana. ARA-rakentaminen on lisännyt tarjontaa alueilla, joilla vuokra-asuntoja on jo ennestään runsaasti, mikä voimistaa vuokrien laskupainetta vapaarahoitteisessa segmentissä. ARA-vuokria ei kuitenkaan voida sopeuttaa markkinatilanteeseen, sillä ne määräytyvät kustannusten perusteella. Tämä kehitys korostaa valtion tukeman tuotannon aiheuttamia rakenteellisia haasteita”, Karlsson muistuttaa.
