Vuonna 2021 suomalaisille asuntosijoittajille kertyi vuokratuloja kaikkiaan kaksi miljardia euroa. Valtaosa tätä potista tuli nimenomaan osakehuoneiden vuokraamisesta. Verotuloja suomalaisten asuntosijoittajien toiminta vuonna 2021 tuotti puoli miljardia euroa. Muhkea summa koostui kuitenkin pääasiassa pienistä puroista. ”Osakehuoneistoista saatu verotettava tulo oli keskimäärin noin 5 200 euroa vuokranantajaa kohti ja mediaani reilut 3 100 euroa”, kertoo tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnon tuotehallintayksiköstä. ”Suomessa vuokranantajien suurituloisimpaan kymmenykseen pääsee, jos osakehuoneistoista saadut vuokratulot yltävät noin 10 000 euroon. Toisessa päässä puhutaan muutamien satasten vuokratuloista.”
Vuokratuloja tarkasteltaessa tulee muistaa, että mikäli puolisot yhdessä omistavat asunnon, vuokratulokin jaetaan molemmille. Verohallinnon ilmoittamista vuokratuloista on myös jo vähennetty esimerkiksi vastikkeiden osuus.
Tasaista ja pitkäjänteistä toimintaa
Tyypillistä vuokratuloille on niiden tasainen kehitys vuodesta toiseen, kun taas esimerkiksi luovutusvoitot voivat vuosittain vaihdella suuresti. Tasaisuus helpottaa osaltaan esimerkiksi valtion budjettien laatimista. Vuokratulot ovat pääomatuloa. Jos sitä on alle 30 000 vuodessa, veroa pidätetään 30 prosenttia. Mikäli pääomatulojen määrä nousee suuremmaksi, veroprosentti on 34. ”Koska asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, pääomaverokannan pieni progressiivinen nousu ei näytä siihen paljon vaikuttavan”, Savolainen arvioi.
Neljänneksen kasvu alle 10 vuodessa
Keväällä 2022 noin 420 000 suomalaista ilmoitti verotuksessaan vuokratuloja tai -tappioita. Heidän määränsä on noussut vuosittain; kaikkiaan runsaan neljänneksen verran viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Edes korona ei pystynyt pysäyttämään vuokratulojen ja niiden saajien kasvutrendiä. ”Kuolinpesät mukaan lukien veronalaisia vuokratuloja osakehuoneistoista ja kiinteistöistä on saanut runsaat kuusi prosenttia suomalaisista verovelvollisista. Pääomatulojen saajista heidän osuutensa on jo 15 prosenttia”, Savolainen sanoo. Yhdeksi trendiksi hän paljastaa vuokratappioiden yleistymisen.
”Viimeisimmissä verotuksissa tappiota ilmoittaneiden määrä on kasvanut enemmän kuin mitä on tuloja ilmoittaneiden määrä. Tavallista enemmän tappiollisesta toiminnasta ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa”, Savolainen summaa. Verohallinto erottelee henkilö- ja yritysverotuksen, mutta ei vuokraustoimintaa harjoittavia yrityksiä. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan vuonna 2021 asuntojen vuokraustoimintaa harjoitti vajaat 2 300 yritystä.
Puolet palkansaajia, enimmäkseen keskituloisia
Verohallinnon tietojen pohjalta piirtyy kuva tyypillisestä yksityisestä suomalaisesta vuokranantajasta. Pääasiallisen tulolähteen mukaan luokiteltuna puolet asuntojen vuokratulojen saajista on palkansaajia ja kolmasosa eläkeläisiä. ”Verrattaessa vuosien 2014 ja 2021 tilastoja nähdään, että 35–59-vuotiaiden ryhmässä vuokraustoiminta on yleistynyt. Vuokratuloja saavat ovat myös koulutetumpia kuin kaikki veronalaisia tuloja saavat”, Savolainen selvittää.
Tuloluokittainen tarkastelu paljastaa vuokratulojen saajat enimmäkseen keskituloisiksi. Yli kolmannes heistä ansaitsee bruttona alle 35 000 euroa vuodessa ja 59 prosenttia puolestaan alle 50 000 euroa. Vuokranantajat jakaantuvat melko tasaisesti miehiin ja naisiin. Vaikka vuokratuloissakin vaaka hieman kallistuu miesten puolelle, epäsuhta jää paljon pienemmäksi kuin muissa pääomatuloissa. Syyksi Savolainen arvelee vuokra-asuntojen yhteisomistamisen puolisoiden kesken.
Tietoa ennätyksellisen nopeasti
Vuoden 2021 vuokratulotilastot valmistuivat Verohallinnossa ennätyksellisen nopeasti, jo joulukuussa 2022. ”Olemme nopeuttaneet tilastointia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämän parempaan emme enää pysty, sillä verotuskausikin loppuu vasta lokakuussa”, Savolainen muistuttaa. ”Ylipäätään Verohallinnon tuottamat tilastot ovat kansainvälisesti ainutlaatuisen korkealla tasolla tarkkuudessaan, laajuudessaan ja nopeudessaan. Tietojen digitalisointi mahdollistaa tämän. Toisaalta Suomen tunnetusti kova verotus vaatii tietoja ja läpinäkyvyyttä keskustelujen ja päätösten tueksi.”
Aki Savolainen
Tuoteomistaja,
Verohallinnon tuotehallintayksikkö