Olemassa olevan rakennuskannan energiankäytöllä on valtava merkitys hiilidioksidipäästöjen kannalta. Koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä kolme neljäsosaa – 13 miljoonaa tonnia – tulee käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Koko maan energiankäytöstä tämä vastaa 30 prosenttia.
Rakennusten energiatehokkuudella on todella merkitystä etenkin nyt, kun energian hinta on korkea. ”Vaikuttaa valtavasti kokonaiskuvaan, jos rakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Samalla se näkyy suoraan asumisen kuluissa”, ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen Rakennustuoteteollisuus RTT:stä sanoo. Lisäksi uusia rakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös siihen, miten rakennukset kestävät ilmastonmuutoksen takia muuttuvissa olosuhteissa.
”Jotta rakennukset säilyttäisivät arvonsa, on kiinnitettävä huomiota niiden pitkäaikaiseen kestävyyteen ja resilienssiin: energiankulutuksen lisäksi on esimerkiksi kiinnitettävä huomiota siihen, miten tilat säilyvät viileinä helteillä ilman jäähdytystä ja kuinka ne säilyttävät lämmön sisällä talvella. Nyt, jos koskaan, rakenteellisella energiatehokkuudella on iso merkitys.”
Vihreää rahoitusta
EU-tasolta on tulossa paljon vastuullisuustavoitteita ja -vaatimuksia. Näistäkin energiatehokkuus on kaikkein keskeisin. ”Energiatehokkuusdirektiiviin on tulossa kovia vaatimuksia, vaikka niiden sisältöä ei tarkkaan vielä tiedetäkään. Se kuitenkin tiedetään, että vaatimukset kohdistuvat myös korjausrakentamiseen. Uudisrakentamisessa sääntelyn mukaiset vaatimukset ovat toteutettavissa, mutta korjausrakentamisessa iso kysymys on, mistä rahat kalliisiin remontteihin saadaan. Strategioihin pitäisikin liittää aina myös rahoitus- ja investointiohjelma”, Vuorinen sanoo.
EU:n vihreän rahoituksen taksonomiaa valmistellaan parhaillaan, ja sitä kautta on mahdollisesti tulossa ainakin jonkinlainen ratkaisu. ”Vihreän rahoituksen taksonomia määrittelee kestäviä sijoituskohteita ja rakentaminen on laajasti mukana, etenkin energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen näkökulmasta. Se on hyvä asia, sillä se kanavoi rahaa energiaremontteihin, joissa toimenpiteistä tulee selkeitä päästövähennyksiä.”
Toisaalta keskustelua käydään siitä, millaista rakennuskantaa ylipäätään kannattaa korjata. ”Hiilijalanjäljen nojalla voidaan perustella korjaamista lähes loputtomiin, mutta toisaalta energiaremontti voi jäädä kosmeettiseksi, jos rakennuksen perusratkaisu on energiatehoton.” Ei esimerkiksi tarvitse mennä kauas pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun ongelmallisia alueita löytyy. 1960-, 1970- ja 1980-luvun kerrostalot eivät ole kovinkaan energiatehokkaita, ja niiden käyttökustannukset ovat korkeita. Muuttotappiopaikkakunnilla voi olla vaikea saada rahoitusta isoihin korjauksiin.
”Toisaalta vanhin rakennuskanta on yllättävänkin energiatehokasta, ja pelkillä talotekniikan ratkaisuilla päästään hyviin tuloksiin. Taloyhtiöt ovat saavuttaneet erinomaisia säästöjä esimerkiksi maalämpöön siirtymällä. Kaavoittajasta taas riippuu, sallitaanko vaikka aurinkopaneelit talojen katoilla.”
Sijoitusasunto energiaremonttikohteesta
Liina Länsiluoto osti puolitoista vuotta sitten miehensä kanssa Helsingin Myllypurossa sijaitsevan yksiön sijoitusasunnoksi. ”Kyseessä on tyypillinen itähelsinkiläinen 1960–1970-lukujen vaihteen elementtikerrostalo, sellainen mitä lähiöissä on todella paljon”, hän kertoo.
Taloyhtiössä oli ostohetkellä menossa mittava energiaremontti. Ikkuna- ja julkisivuremontti oli parhaillaan käynnissä, ja lisäksi siirryttiin maalämpöön sekä otettiin käyttöön maaviilennys. Sokerina pohjalla osakkaat saivat vielä käyttöoikeuden tontille rakennetun uudiskohteen yhteiskäyttöautoon.
”Taloyhtiön puheenjohtaja oli käynyt HSY:n Taloyhtiön energiaekspertti -kurssin, ja lisäksi taloyhtiö oli mukana Ilmastoviisaat taloyhtiöt -pilottihankkeessa, mitkä varmaan toimivat vauhdittajina. Remontit pystyttiin rahoittamaan myymällä osa tontista rakennusyhtiölle uudisrakennusta varten, ja lisäksi hyödynnettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energia-avustusta.”
Asunnon vuokrauksen kannalta ajankohta ei ollut ihanteellinen, sillä ikkunat olivat huputettuina. Remontti jatkui kesän yli, ja asunto olikin kaksi kuukautta tyhjillään. ”Taisimme lopulta antaa vuokralaiselle alennusta vielä lokakuussakin. Minua energiaremontti kuitenkin innosti ja ajattelin, että se lisää talon houkuttelevuutta. Taloyhtiössä on tehty päätös tehdä talosta niin energiatehokas ja ympäristöystävällinen kuin tuon ikäisessä talossa on mahdollista, ja se tuo pitkällä aikavälillä kestävyyttä ja kustannussäästöä. Tällaisia investointeja on viisasta tehdä.”
Energiaremontteja tehdäänkin tällä hetkellä paljon, sillä käynnissä oleva energiakriisi kannustaa siihen. Isännöintiliiton barometrin mukaan 45 prosenttia isännöitsijöistä kertoo, että taloyhtiössä harkitaan maalämpöä, kun tulee lämpölaitteistojen uusimisen aika. ”Energiatehokkuuden parantamista tai lämmityksen hiilineutraaliutta kohentaviin investointeihin saatavat valtion tuet ovat nyt historiallisen korkealla tasolla. Myös taloyhtiössä, jossa asun itse, tehtiin julkisivu- ja ikkunaremontti vuonna 2021 ja maalämpöremontti alkaa ensi vuonna. Näin saamme ARAn energia-avustuksen täysimääräisenä”, Länsiluoto kertoo.
Rahoitusvastikkeessa puhutaan kymmenen tai 15 vuoden maksuajoista, mutta toisaalta maalämpö tuo heti säästöjä yhtiövastikkeeseen. ”Laskelmien mukaan kokonaisvastikkeen ei pitäisi nousta, vaikkei sitä kukaan pystykään varmasti lupaamaan.” Energiaremonttien avulla hoitovastikkeet on mahdollista pitää kohtuullisina myös tulevaisuudessa. Lisäksi ne vaikuttavat suoraan taloyhtiön arvoon, mikä näkyy asuntoa myytäessä. ”Myös vuokrattavuus paranee. Tiedostavia vuokralaisia, joille ympäristöasiat ovat merkityksellisiä, on toki vielä melko vähän, mutta esimerkiksi viilennys on konkreettinen mukavuustekijä”, Länsiluoto muistuttaa.
”Itselleni on puolestaan motivoivaa, että omat arvoni yhdistyvät kustannuslaskelmiltaan kannattaviin investointeihin: remonteilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja samalla ne ovat taloudellisesti kannattavia.”
Hiilineutraali vuokra-asuminen kiinnostaa
Kiinteistökehitysyhtiö NREP:in vuokra-asuntobrändi Juli Living keskittyy vahvasti ympäristövastuuseen osana brändilupaustaan. Tavoitteena on saavuttaa täysin hiilineutraalit vuokra-asunnot vuoteen 2028 mennessä ilman päästökompensaatiota.
Jo nyt vuokra-asuntojen hiilipäästöt kompensoidaan metsänsuojeluhankkeiden avulla sataprosenttisesti. ”Teknologia ja materiaalitekniikka kehittyvät koko ajan, ja tarjolla on entistä ekologisempia materiaaleja sekä ratkaisuja. Meille esimerkiksi valmistuu juuri Espooseen puumoduuliluhtitalo, ja asiakkailta on tullut siitä hyvää palautetta”, tuotekehityksestä ja vastuullisuusasioista Juli Livingillä vastaava Janine Fager-Jokisalo kertoo.
”Sisäänmuuttokyselyissämme 23 prosenttia asukkaista on maininnut hiilineutraaliuden yhtenä kodin valintaan vaikuttaneena tekijänä, eli aika hyvin meille on löytänyt ihmisiä, joille tämä on merkittävä asia”, Juli Livingin Suomen maajohtaja Milla Kettunen sanoo. ”Juuri nyt asiakkaiden kysymykset kohteidemme energiatehokkuudesta ovat lisääntyneet, ja aihe selkeästi kiinnostaa”, Fager-Jokisalo täydentää.
Useissa Juli Livingin kohteissa on maalämpö tai aurinkopaneeleita. Kaikkien asuntojen lämpötilaa optimoidaan tekoälyn avulla. Kiinteistön sähkö on aina vihreää, ja myös asukkaille tarjotaan yhteistyökumppanin uusiutuvaa sähköä sopimushintaan. ”Lisäksi kaikissa asunnoissa on energiatehokkaat ja hiljaiset kodinkoneet sekä vettä säästävät vesikalusteet.” Kestävään elämäntapaan kannustavat myös yhteistilat sekä kohteiden sijainti hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Yhteiskäyttöautojakin löytyy.
”Keskitymme myös jätteidenlajittelumahdollisuuksiin sekä asunnoissa että kiinteistöissä, ja teemme jätteiden lajittelun mahdollisimman helpoksi ja kannustavaksi. Olemme muutamissa kohteissa pilotoineet Jubilon biojäteastioita ja -pusseja, jotka tarjotaan asiakkaille veloituksetta”, Fager-Jokisalo kertoo. ”Helsingissä ja Vantaalla olemme lisäksi pilotoineet mehiläispesiä, jotka ovat saaneet asukkailta innostuneen vastaanoton. Mehiläiset asustavat viherkatoilla, ja olemme jo korjanneet ensimmäisen hunajasadon. Hunaja jaetaan syksyn aikana”, Kettunen sanoo.