Uutiskuvat ilmastonmuutoksesta näyttävät meille sulavia jäätiköitä, trooppisia rajuilmoja ja tuhoisia tulvia. Ilmastonmuutos on kuitenkin tosiasia jo Suomessakin, ja se vaikuttaa konkreettisesti ihmisten arkielämään, asumiseen ja terveyteen.
Ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan globaalisti 1,5 asteeseen. Jos ajatellaan vain keskimääräistä vaikutusta, muutos voi tuntua mitättömältä. Suomessa vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti suurempia. ”Marras–helmikuussa lämpötilat ovat lämmenneet keskimäärin jo noin kolme astetta. Talven tuleminen on viivästynyt ja kevät aikaistunut. Pysyvän lumipeitteen aika on lyhentynyt 20 päivää”, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Hilppa Gregow konkretisoi.
Kehitys jatkuu samansuuntaisena, vaikka hiilidioksidipäästöjä onnistuttaisiinkin merkittävästi rajoittamaan globaalisti. Vuoteen 2050 mennessä lämpötilan ennustetaan Suomessa kohoavan nykyisestä talvisin kolme astetta ja kesäisin kaksi astetta. Sademäärän odotetaan kasvavan talvisin kymmenellä ja kesäisinkin muutamalla prosentilla. Myös hellekaudet ovat aiempaa todennäköisempiä. Myrskyjen esiintymisissä on suurta vaihtelua vuosien välillä, mutta talvimyrskyt voivat olla aiempaa tuhoisampia, kun maa ei ole roudassa.
Varautuminen on ajankohtaista
Vuosi 2050 voi tuntua kaukaiselta, mutta 30 vuotta on etenkin rakennuksen mittakaavassa lyhyt aika. Hilppa Gregow korostaakin, että rakennuksia ja rakennettavia alueita olisi syytä tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne kestävät muuttuvia oloja.”Esimerkiksi sillä on vaikutusta, että lämpötila pysyy syksyisin pidempään plussan puolella. Tällöin sateet aiheuttavat maaperän vettymistä.”
”Rakennuksissa olisi hyvä huomioida, että ilmasto muuttuu talvioloissa kosteammaksi ja kohtelee rakennuksia eri tavalla kuin aikaisemmin. Jatkossa viistosateet yleistyvät ja jäätymistä ja sulamista tapahtuu useammin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin”, Gregow sanoo.
Tietoisuus muutoksista on vielä vaillinaista. Gregow hämmästelee esimerkiksi sitä, että edelleenkin rakennetaan hyvin tummia rakennuksia. Etenkin auringon puolella pitäisi suosia vaaleita sävyjä. ”Kesähelteet ovat uhka myös meille, ja niihin pitäisi ehdottomasti varautua. Ei ole järkevää kuumentaa asuntoja ja asuinalueita väärillä värivalinnoilla, vaan varjoa ja suojaa tulisi olla tarjolla. Me emme kykene olemaan 35 asteen helteessä samalla tapaa kuin vaikkapa eteläeurooppalaiset. Tällaisia helteitä meillekin kuitenkin tulee.”
Sopeutumista ja ilmastovaikutusten pienentämistä
Ilmastoasiantuntija Saara Lilja-Rothsten muistuttaa, että ilmastokysymyksessä on kaksi puolta: miten tulisi valmistautua lämpenevään ilmastoon ja se, miten asumisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää. ”Ilmastokysymykset ovat keskeinen osa meidän hyvinvointiamme ja kytkös talouteen on ilmeinen. Riskien ennakointi tulee taloudellisesti halvemmaksi”, Lilja-Rothsten painottaa.
Asumisen ja rakentamisen ilmastovaikutukset ovatkin merkittävät, sillä suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat juuri asumisesta. Esimerkiksi paljon huomiota saavat yksityisajoneuvojen päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä. Kun katse käännetään globaaleihin vaikutuksiin, rakentamisessa tarvittavan sementin valmistus aiheuttaa jopa viisi prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä.
Lilja-Rothsten on koordinoinut kolme vuotta valtioneuvostotasolla ministeriöiden ja eri sektoreiden toimijoiden kanssa sitä, miten Suomi on valmistautunut ilmastonmuutokseen. Kansalaisjärjestöjen kanssa on valmistettu #ilmastonmuutoshaltuun-kampanja, jossa korostetaan ennakointia, varautumista ja sopeutumista. Myös Suomen Vuokranantajat on kampanjassa mukana.
Kampanjassa pyritään antamaan työkaluja esimerkiksi taloyhtiöiden vastuuhenkilöille. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa talojen lämmitys ja viilentäminen, hulevesien hallinta ja varautuminen häiriötilanteisiin. Lilja-Rothsten korostaa ratkaisunäkökulmaa ja painottaa yhteistä vastuuta. ”Meidän on pakko ryhtyä toimenpiteisiin ja ajatella rohkeasti, että me muutamme asioita. Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, että uskallamme vaatia myös asumisessa kestäviä ratkaisuja.”
Juttu on kokonaisuudessaan julkaistu Vuokranantaja-lehdessä 1/2020. Lue lehti kirjautumalla jäsensivuille.
Lue myös ”Ilmastonmuutos vaikuttaa asumiseen”, osa 2.