Kvartaaleittain julkaistava videomuotoinen Markkinakompassi osoittaa vuokra- ja asuntomarkkinoiden kiinnostavia suuntia ja tuo aiheesta kiinnostuneet asuntosijoittamisen kartalle.
Kolmannessa jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, ovatko asuntomarkkinat jo nousu-uralla, miltä eriytyvä Suomi näyttää, mitkä kaupungit ovat voittajia ja millä on edellytykset kääntää kelkkansa? Keskustelemassa ovat Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) vanhempi ekonomisti Veera Holappa, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa ja Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Jakson alussa keskustellaan kansaa puhuttavasta aiheesta eli ovatko asuntomarkkinat jo kääntyneet nousu-uralle. Viljamaa näkee pohjien olleen jo vuoden alussa ja toteaa meneillään olevan kvartaalin jo positiiviseksi. Holappa taas toteaa, että asuntomarkkinat ovat nyt pohjilla, vaikkakin pääkaupunkiseudulla on edelleen apea tunnelma. Karlsson puolestaan toteaa ostoaikeiden olevan edelleen alhaisella tasolla sekä asuntolainakannan vielä supistuneen, eikä siksi olisi yllättynyt, jos edelleen nähdään lisää hinnan laskuja.
Entä miten keskustelijat näkevät eriytyvän suomen – uskaltaako enää muualta kuin kasvukolmiosta ostaa omistus- tai sijoitusasuntoa? Holappa toteaa eriytyvän Suomen olevan merkittävä yhteiskunnallinen haaste, jossa asukkaat ajautuvat eriarvoiseen asemaan ja esimerkiksi työn perässä muuttaminen saattaa hankaloitua. Viljamaa huomauttaa viime vuosien korko- ja inflaatiokeskustelun peitonneen eriytymiskeskustelun, joka tulee nousemaan taas pinnalle. Hän myös pohtii, nouseeko alueille kuten Itä-Suomeen omat pääkaupunkinsa. Karlsson muistuttaa eriytymisen tuovan haasteiden ohella myös mahdollisuuksia yksityiselle asuntosijoittajille, kun isot toimijat keskittyvät kasvukolmioon. Hän nostaa esiin esimerkiksi Suomen useat korkeakoulualueet ja teollisuuskeskittymät.
Vaikka keskusteluissa muutoin syntyy eroavia näkemyksiä, voittavista kaupungeista ollaan yhtä mieltä. Väestökehitykseltään positiiviset kaupungit tulevat olemaan jatkossa vahvoilla. Karlsson nostaa haasteita kohtaavien kaupunkien osalta kaupunkirankingiin pohjautuen myös muutaman konkreettisen esimerkin kaupungeista. Keskustelussa Viljamaa painottaa lisäksi liitoskaupunkien ymmärtämistä – esimerkiksi Oulussa on hyvin eriävää kehitystä, koska kaupunki on hyvin laaja siihen liitettyjen kuntien myötä.
Viimeisenä keskustellaan tulevaisuudesta – mitkä kaupungit voisivat kääntää kelkkansa? Kaikki kolme kääntävät katseensa kohti pohjalaismaakuntia. Holappa ja Karlsson painottavat työllisyyttä ja Viljamaa nostaa esille ”pehmeät vetovoimatekijät”.