Yksityinen kulutus ja sen kehittyminen suuntaan tai toiseen vaikuttavat laajasti ja moninaisesti Suomen talouteen. Muodostaahan yksityinen kulutus yli puolet maamme bruttokansantuotteesta eli lopputuotteiden kokonaiskysynnästä. ”Yksityinen kulutus on selkeästi tärkein kasvun ajuri Suomessa”, kiteyttää Danske Bankin senioriekonomisti Ozan Yanar.
”Yksityisen kulutuksen merkitys Suomen talouskasvulle on 2000-luvulla ollut selvästi suurempi kuin investointien ja nettoviennin. Sen merkitys korostuu nykytilanteessa, jossa julkisen sektorin menoja pyritään supistamaan.” Viime vuosina yksityinen kulutus Suomessa on laskenut – eivätkä vienti ja investoinnit ole sitä pystyneet paikkaamaan. Paremmat taloudelliset ajat ovat kuitenkin jo alkamassa.
Työttömyyden pelko pahin peikko
Yksityisen kulutuksen laskun rinnalla säästämisaste on Suomessa noussut korkeaksi. Yanar luonnehtii kehityskulkuja toistensa peilikuviksi ja sanoo niiden suurimmaksi syyksi heikon työllisyystilanteen. ”Kulutus seuraa pitkälti suhdanteiden vaihteluita. Erityisesti työttömyys tai sen uhka omalla kohdalla tai lähipiirissä heikentää ihmisten luottamusta talouteen ja halua kuluttamiseen. Kuluttajien luottamusindeksit näyttävät tämän selkeästi.”
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lukuisine vaikutuksineen Suomeen ja maailmaan muuttivat tilanteen ja romahduttivat kuluttajien luottamuksen. Työmarkkinat sen sijaan reagoivat talouden suhdanteisiin aina viiveellä. Vaikka kuluttajien tilanne on jo helpottanut inflaation ja korkojen osalta, etenkin lisääntyvä työttömyys on parin viime vuoden ajan pitänyt kuluttajaluottamusta painuksissa.
Ihmiset toimivat rationaalisesti
Poliitikkojen puheet ja medioiden vyörytys klikkiotsikoineen heijastuvat yleiseen mielialaan ja monen taloudellisiin päätöksiin. ”Yleinen ilmapiiri vaikuttaa varmasti ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen. He toimivat rationaalisesti ja haluavat valita omasta näkökulmastaan oikein.”
”On selvää, että työttömyyden pelko tai vaikkapa etuuksista leikkaaminen ohjaavat säästämään ja miettimään isojen hankintojen tarpeellisuutta”, Yanar muistuttaa. Toisaalta taas työllisyyden koheneminen ja käytettävissä olevien tulojen kasvu rohkaisevat tekemään kauan lykättyjä hankintoja. Silloin patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua.
Käänne kohti parempaa
Monenlaisista melskeistä huolimatta osalla suomalaisista on koko ajan mennyt taloudellisesti hyvin. Nyt heillä menee entistä paremmin, kun 12 kuukauden euriborkorot ovat laskeneet huippulukemistaan parin prosentin paikkeille ja palkankorotukset sekä ansiotuloverotuksen keveneminen kasvattavat käyttövaroja. Voisiko varovaisuus vaikkapa asuntokaupoissa vihdoin vähentyä?
”Kuluttajien luottamus näyttää vähitellen vahvistuvan. Se on silti vielä hyvin alhaisella tasolla. Työllisyyden ennustetaan kuitenkin kasvavan nykyisestä. Myös teollisuuden uudet tilaukset ovat nousussa”, Yanar sanoo. ”Samalla pitkään kertyneitä säästöjä uskalletaan hiljalleen laittaa muihin kuin pakollisimpiin hankintoihin.”
Varallisuusefektiä tulisi tutkia
Yksi kuluttajien käyttäytymistä muovaava tekijä on niin sanottu varallisuusefekti. Se tarkoittaa tilannetta, jossa varallisuuden muutokset vaikuttavat kuluttajien kulutus- ja sijoituskäyttäytymiseen. Kun ihmiset tuntevat olevansa varakkaita, he todennäköisesti ovat valmiita myös kuluttamaan ja jopa sijoittamaan enemmän. Esimerkiksi asunnon arvon nousu saattaa siis rohkaista hankkimaan uuden auton tai osakkeita.
Vaikka Suomessa suuri osa kansalaisten omaisuudesta on kiinni asunnoissa, Yanar toppuuttelee tekemästä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä niihin liittyvän varallisuusefektin merkittävyydestä. ”On mahdollista, että asunnon arvon lasku tai nousu vaikuttaa jonkin verran kulutuskäyttäytymiseen. Asiasta kuitenkin tarvittaisiin lisää tutkimustuloksia.”
”Joka tapauksessa työttömyys ja sen pelko vaikuttavat merkittävästi kulutukseen. Myös ihmisten käsitys hintojen kovasta noususta – vaikka se ei täysin pitäisikään paikkaansa todellisten inflaatiolukujen valossa – voi vaikuttaa taustalla yllättävän paljon.”
Asuntomarkkinoiden kasvu käsillä
Asuntomarkkinoillakin kauan kaivattu kasvu on nyt Yanarin mukaan käsillä. ”Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, asuntokauppojen ja uusien asuntolainojen määrät painuivat pohjaan ja korot lähtivät nousuun. Nyt kauppojen määrä ja uusien asuntolainojen määrät ovat elpyneet kohti pitkän aikavälin keskiarvoja. Kauppahinnoissa tämä kehitys ei vielä näy.”
Lähitulevaisuudessa asuinrakentamisen niukat viime vuodet konkretisoituvat monin tavoin. Uusien asuntojen tarjonta pienenee ja yksiöiden ja kaksioiden ylitarjonta pääkaupunkiseudulla poistuu. Kasvukeskuksissa väestönkasvu puolestaan lisää kysyntää. Kaikki nämä tekijät luovat nousupaineita asuntojen hinnoille. ”Aikanaan asuntorakentaminenkin taas elpyy, mikä osaltaan kasvattaa Suomen investointeja ja bruttokansantuotetta.”