Tällä hetkellä yhden hengen talouksia on peräti 44 prosenttia kotitalouksista, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla ihan toinen. Yhteisöllisyyden lisääntyminen heijastuu myös asumiseen. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen uumoilee, että yhteisöllisestä asumisesta tulee uusi normaali kaikissa ikäluokissa.
Asumisen ratkaisut tukevat erilaisten yhteisöjen syntyä. Uusista asunnoista tehdään muunneltavia eli niiden huonejakoa voidaan muuttaa tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. ”Parhaimmillaan yhteisöllisyys lisää ihmisten merkityksellisyyden tunnetta ja sosiaalisia turvaverkkoja”, Katainen sanoo.
Väestön ikääntyminen lisää tuetun asumisen tarvetta ja mahdollisesti myös ikäihmisten yhteisasumista. Tulevaisuuden asumiseen yhdistyy aiempaa enemmän palveluita, kuten ruokahuoltoa, siivousta, harrasteita ja hoivaa. Katainen uskoo tämän pätevän ikäihmisten lisäksi muihinkin erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin ja perheisiin.
Asumisen tulevaisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnan muiden sektoreiden kehitys, kuten työn muutos ja liikenneratkaisut. Kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja tehokas julkinen liikenne tarjoavat vaihtoehdon yksityisauton omistamiselle. Autojen vähetessä parkkipaikkoja muunnetaan esimerkiksi puistoiksi ja puutarhoiksi. Jatkossa ruokaa tuotetaan todennäköisesti enemmän paikallisesti. Sitä viljellään pihoilla ja katoilla mutta myös led-valaistuissa kasvihuoneissa. Tekoäly ja sen sovellukset helpottavat ihmisten arkea yhä enemmän. Usein älykotivisioissa vilisee robotteja, jotka hoitavat arjen askareita asukkaiden puolesta. ”Tulevaisuutta voi olla vaikka älykäs jääkaappi, joka ehdottaa reseptejä ja tilaa lähikaupasta puuttuvat ainekset illallista varten.”
Resurssiviisas taloyhtiö välttää päästöjä
Asumiseen liittyvillä valinnoilla on huomattavia ympäristövaikutuksia, sillä asumisen osuus suomalaisten keskimääräisestä hiilijalanjäljestä on noin kolmannes. Taloyhtiöt ovatkin asiassa paljon vartioina, sillä niin asumisen kuin muidenkin päästöjen pitää laskea viidennekseen tämän vuosikymmenen aikana. Sitrassa puhutaan resurssiviisaudesta. Tällä tarkoitetaan luonnonvarojen käytön ja päästöjen vähentämistä, mikä samalla kuitenkin lisää asukkaiden hyvinvointia. Resurssiviisas taloyhtiö välttää ilmastopäästöjä, jätettä sekä materiaalien ja energian ylikulutusta. Energiansäästöjä voidaan saavuttaa vaikka kimppa-autoilla ja vedenkulutusta vähentämällä.
Iso osa asumisen hiilijalanjäljestä muodostuu erityisesti sähkön käytöstä ja lämmityksestä. Taloyhtiöiden oma energiantuotanto yleistyy pientuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien kehittyessä. Aurinkopaneeleita näkyy talojen katoilla, ja niiden ylituotanto voidaan myydä jakeluverkkoon. ”Resurssiviisaat ratkaisut ovat samalla investointeja tulevaan. Ne mahdollistavat pidemmän aikavälin kustannussäästöjä, parantavat asumisviihtyvyyttä ja nostavat asuntojen arvoa.” Katainen uskoo, että 2050-luvulla kaikki uudisrakennukset toteutetaan siten, ettei hukkaa enää synny. Erilaiset resurssivirrat huomioidaan tarkasti jo suunnitteluvaiheessa niin rakentamisen kuin rakennuksen koko käyttöiän ajalta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa rakentamiseen
llmastonmuutoksen myötä rakennusten tulee kestää entistä paremmin sään ääri-ilmiöitä: myrskyjä, tulvia, rankkasateita, kuivuutta ja pitkiä hellejaksoja. Keinot, jotka auttavat varautumaan sään ääri-ilmiöihin, voivat samalla tukea luonnon monimuotoisuutta.
Esimerkkinä voidaan mainita viherkatot ja viheralueiden lisääminen. Katainen muistuttaa, että kestävämmillä elämäntavoilla ja ihmisten tyytyväisyydellä omaan elämään on vahva yhteys. Yli kolmannes suomalaisista haluaisi, että heidän kotinsa energia tuotettaisiin lähitulevaisuudessa uusiutuvalla energialla, kuten maalämmöllä, lämpöpumpuilla tai aurinkopaneeleilla.
Kataisen mielestä pitäisi varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja. ”Ilmastotavoitteita voidaan tukea veroratkaisuin ja samalla vahvistaa työllisyyttä ja taloutta. Asumisessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi verohelpotuksia siirryttäessä uusiutuvien energiamuotojen pariin tai tukea energiaremontteja tarjoaville yrityksille”, hän sanoo.
Jyrki Katainen
Vuoden 2020 alusta alkaen Sitran yliasiamies.
Euroopan unionin komissaari vuosina 2014–2019.
Suomen pääministeri vuosina 2011–2014.