Vain osalla ihmisistä on mahdollista ostaa oma asunto uudesta talosta, koska se vaatii kohtuulista varallisuutta ja mahdollisuutta asuntolainaan.
”Sijoittajat ostavat asunnon niille, joilla ei ole mahdollista ostaa sitä itse”, sanoo ekonomisti Roger Wessman.
Sijoittajan näkökulmasta hyvä asunto on sellainen, jollaisen vuokralaiset haluavat vuokrata. Vuokralaisen ääni kuuluu siis sijoittajien kautta, jos sijoittajat kuuntelevat.
”Sijoittajalla ei ole omia intressiä asunnon ominaisuuksiin, vaan vuokralaisten tarpeet määräävät, millaisia taloja kannattaa rakennuttaa. Sijoitusasunnon ostajan kannattaisi siis olla perillä siitä, millaisia asuntoja vuokralaiset haluavat.”
Taloudellinen tilanne ohjaa asunnon valintaa
Wessman uskoo, että jos raha ei rajoittaisi, ihmiset haluaisivat asua suuremmassa asunnossa. Keskeistä kuitenkin on se, mihin asukkaalla on varaa.
Harva haluaa muuttaa nimenomaan pieneen asuntoon vaan asuntoon, johon on varaa. Etenkin pienituloiselle yksin elävälle pieni asunto on ainoa vaihtoehto.
”Vuokra-asuntojen kysyntä kanavoituu luontevasti suhteellisen pieniin asuntoihin, koska vuokralla asuu enimmäkseen opiskelijoita tai työuransa alkuvaiheessa olevia pienituloisia nuoria aikuisia vailla perhettä”, Wessman toteaa.
Yleisessä keskustelussa on kritisoitu sitä, että nykyisin rakennettavista asunnoista merkittävä osa on pieniä. Kaupunkisuunnittelijat ovat huolissaan, koska asuntojen koko muokkaa koko alueen olemusta.
”Kaupunki kuitenkin määrittelee kaavoituksella, miten isoja asuntoja ja kuinka monta asuntoa tietylle tontille rakennetaan. Mitä vähemmän neliömetrejä kaavoitus sallii tietylle tontille, sitä suurempi on paine rakentaa pieniä asuntoja”, Wessman huomauttaa.
Etenkin pääkaupunkiseudulla rakennettavaksi on kaavoitettu hyvin rajoitettu neliömetrimäärä.
”Mitä suurempia asuntoja rakennetaan, sitä harvemmalle riittää asuntoja. Siinäkin mielessä on painetta pienempien asuntojen rakentamiselle.”
Sittenkin tarvetta isommille vuokra-asunnoille?
Wessman huomauttaa, että vaikka yleensä puhutaan ensimmäisen asukkaan tarpeista, niin harvoin asunto rakennetaan vain yhdelle ostajalle: asunnon elinikä on pidempi kuin asukkaiden.
”On vaikea tietää, millaisia asuntoja vuosien päästä tarvitaan, sillä tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa.”
Pandemian aikana ihmiset ovat selvästi alkaneet kaivata isompia asuntoja: etätyötä on tehty ja koulujakin käyty kotona. Pääkaupungissa yksiöitä on ollut vuokralle tarjolla ajoittain jopa runsaasti.
”Asumisväljyyttä selvästi kaivataan yhä enemmän. Pieniä asuntoja on kysytty vähemmän kuin ennen, koska esimerkiksi etäopetukseen joutuneilla opiskelijoilla on ollut vähemmän painetta muuttaa Helsinkiin”, Wessman pohtii.
”Vuokra-asuntojen kokonaistarjontaa tuskin vääristää se, että jotkut asuntosijoittajat haluavat laittaa vuokralle pieniä asuntoja. On aivan riittävästi sijoittajia, jotka ovat valmiita antamaan vuokralle myös suuria asuntoja, eli niitä on tarjolla, jos kysyntää on.”
Lue myös:
Opiskelijat haluavat oman asunnon solukämpän sijaan
Asuntosijoittaja etsii massasta erottuvia kohteita
Helsinki ohjaa rakentamista suuren maanomistajan oikeudella