Sementti on yksittäisenä tekijänä suurin päästölähde, josta pitää päästä eroon”, Betolar Oyj:n kaupallinen johtaja Ville Voipio toteaa. Sementin korvaaminen ei toki ole aivan yksinkertaista. Kyseessä on maailman käytetyin rakennusmateriaali, jota kuluu maailmanlaajuisesti yli neljä miljardia tonnia vuodessa. Sementillä on myös hyviä puolia: siitä valmistettava betoni on vahva ja kestävä materiaali, jota voidaan käyttää monipuolisesti niin rakennuksiin kuin infrarakentamiseenkin. Louhitusta kalkkikivestä korkeassa lämpötilassa polttamalla ja murskaamalla aikaansaatu sementtijauhe on pitkään ollut yksi betonin olennaisimmista ainesosista. On yleisesti ajateltu, että ilman sementtiä betonia ei synny.
Jo muinaiset roomalaiset
Voipion visioissa edes täysin sementitön betoni ei kuitenkaan tunnu kovin kaukaiselta. ”Sementin korvaaminen on mielenkiintoinen haaste, johon löytyy apua geopolymeriasta.” Geopolymeeritieteen vanhimpia tutkittuja geopolymeeri-ilmiötä hyödyntäviä rakennuksia ovat pyramidit. Samoja luonnon polymeerejä on käytetty muun muassa Roomassa – kauan ennen modernia sementtiä. ”Aikanaan geopolymeerit tunnettiin laadukkaimpana betonin raaka-aineena. Kun sementtiä alettiin tehdä teollisesti betonin sideaineeksi kalkkikivestä, geopolymeerit jäivät taka-alalle”, Voipio kertoo. ”Nyt kuitenkin on herätty siihen, että vaihtoehtoja on löydyttävä. On ruvettu tutkimaan rakennushistoriaa: miten voisimme palata siihen, mikä toimi jo vuosituhansia ennen teollista, niin kutsuttua portlandsementtiä.”
Sivuvirrat samaan suuntaan
Teollisuuden eri aloilta syntyy sivuvirtoja monenlaisten raaka-aineiden tekemisestä. Tällä hetkellä ne usein kasaantuvat takapihoille, käytetään maantäytteeksi tai kuljetetaan kaatopaikalle. ”Me tutkimme, mitkä niiden kemialliset ominaisuudet ovat ja miten niistä voisi aktivoida moderneja sideaineita.” Idea on kaunis. Ei käytetä luonnonvaroja, vaan jätteitä ja sivuvirtoja, joita hyödynnetään rakentamisen materiaaleiksi. Kuitenkin, kun puhutaan globaalista neljän miljardin tonnin sementtimäärästä, ei yksittäisestä sivuvirrasta saatava materiaalimäärä riitä. ”Ihmisillä on valtava halu nähdä, että yksi asia ratkaisee ongelman. Käytännössä näin ei tapahdu. Sivuvirtojen volyymeista saadaan vähän sieltä ja vähän tuolta. Pitää valjastaa monta eri massiivista sivuvirtaa, kuten vaikka masuunikuormaa, savea ja tuhkaa. Kokonaisuudesta syntyy sitten se vihreä siirtymä.”
Askel askeleelta
Vihreän betonin tuotanto on käynnissä. Betolarin vähähiilisiä sidosaineita hyödyntävillä resepteillä erilaisissa tuotantoyrityksissä syntyy jo nyt pihakiviä, betoniporsaita ja putkea, jotka on valmistettu vihreästä, ympäristöystävällisestä betonista. Samaa teknologiaa viedään myös uusiin, mittavampiin ratkaisuihin askel kerrallaan.
Voipio mainitsee esimerkkinä ontelolaatan, joka on maailman käytetyin betonirakentamisen standardielementti. ”Kehitämme yhteistyökumppanimme Consoliksen kanssa täysin sementitöntä ontelolaattaa. Sen käyttöön ottaminen isommassa mittakaavassa vähentää merkittävästi rakentamisen kokonaispäästöjä.” Rakentamisen asetukset ja lainsäädäntö asettavat vielä toistaiseksi tiettyjä materiaalivaatimuksia, jotka estävät ja hankaloittavat kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoja. ”Byrokratia ja asetukset hidastavat ja vaikeuttavat sementtivapaiden tuotteiden tuloa markkinoille”, Voipio harmittelee. Eteenpäin kuitenkin mennään. ”Rakentaminen jatkuu ja sitä pitää tehdä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Betoni on jatkossakin rakentamisen ykkösmateriaali, mutta ekologisessa rakentamisessa usein yhdistelmä puu- ja kivirakentamista on se, mitä kansalaiset haluavat. Molemmille on oma paikkansa.”
Voipion mukaan isojen rakennuskohteiden rahoittajat ovat jo alkaneet asettaa omille lainakannoilleen vähähiilisyysvaatimuksia. ”Rakennusyhtiöt joutuvat miettimään vähähiilisempiä vaihtoehtoja, joten muutosta tapahtuu vääjäämättä.” Asia kiinnostaa myös valveutuneita kuluttajia. Olennaista olisikin miettiä myös, miten saataisiin näkyviä standardeja, joiden avulla kuka tahansa – asukas, vuokralainen ja asuntosijoittaja – saisi tietää, onko kyseessä vähähiilinen kohde tai onko se omien arvojen mukainen kohde ostaa tai vuokrata.”
KTM Ville Voipio
Betolar Oyj:n kaupallinen johtaja, jolla on monipuolinen kokemus vaihtoehtoisten materiaalien kehittämisestä eri toimialoilla.