
Markku Kontila omistaa Kuopiossa useita vuokra-asuntoja, joissa asuu myös ukrainalaisia pakolaisia. ”Ukrainalaiset ovat hyviä vuokralaisia siinä kuin suomalaisetkin. He arvostavat sitä, että voivat asua rauhallisessa paikassa. He ovat hyviä naapureita, enkä ole kuullut mitään huonoa ukrainalaisista vuokralaisista isännöitsijältä tai naapurustosta”, hän kertoo.
Ensimmäiset ukrainalaiset vuokralaiset muuttivat Kontilan asuntoihin, kahteen kaksioon ja yhteen kolmioon, vuosi sitten. Kontilan asunnot ukrainalaisia varten on vuokrannut Kotokunta Oy. ”Teemme vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa eli toimimme vuokralaisena ja majoitamme vuokraamissamme asunnoissa vastaanottokeskusten ukrainalaisia”, kertoo yksikönjohtaja Hanna Svensk Kotokunta Oy:n Kuopion vastaanottokeskuksesta.
Vastaanottopalvelun lisäksi ukrainalaiset ovat löytäneet asunnon myös suoraan kunnilta ja yksityisiltä vuokranantajilta sekä vuokra-asuntoyhtiöltä. Ukrainalaisilla on ollut suotuisammat vuokra-asuntomarkkinat kuin sotaa paenneilla usein. ”Monella suomalaisella on halu auttaa ukrainalaisia, ja heille on tarjottu asuntoja aktiivisemmin kuin monille muille sodasta paenneille”, kertoo asumissosiaalinen sosiaaliohjaaja Aku Lehtonen Helsingin kaupungilta.
Ukrainalaisia vuokralaisia puskaradion tai vastaanottokeskuksen kautta
Mistä vuokranantaja voi tavoittaa ukrainalaisia vuokra-asunnon etsijöitä? ”Kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi paikalliseen vastaanottokeskukseen, sillä siellä voi olla tarvetta vuokra-asunnosta, johon voisi asuttaa vastaanottokeskuksen ukrainalaisia asiakkaita. Vastaanottokeskus toimii tällöin asunnon vuokraajana”, Svensk kertoo.
Vuokralainen voi löytyä myös puskaradion kautta. ”Ukrainalaisilla on keskenään laajat verkostot, tiiviit yhteisöt ja aktiivinen tiedotus. Jos jollakin vuokralaisella on hyvät kokemukset vuokranantajasta, sana varmasti leviää”, Lehtonen kertoo.
Tyypillisesti ukrainalaisilla on suomalaisia lähipiirissä, koska suomalaiset ovat ottaneet ukrainalaisia aktiivisesti siipisensä suojaan Venäjän hyökkäyssodan alettua. Suomalaisesta ystävästä on apua käytännön asioissa, kuten suomenkielisen vuokrasopimuksen tekemisessä ja asioinnissa suomea puhuvan vuokranantajan kanssa.
Erityistoiveena ukrainalaisilla, kuten yleensäkin sotaa paenneilla, on kodin turva ja rauhallisuus. ”Asuinalueelta halutaan turvallisuutta. Alussa olennaista on vain katto pään päällä. Jos ensimmäinen vuokra-asunto ei täysin vastaa tarpeita, on helppo lähteä etsimään myöhemmin sopivampaa, kun on jo jokin asunto”, Lehtonen tuumaa.
Muista myös kirjoittamattomat käytännöt
Ukrainalaisten asukkaiden kanssa on ennen muuttoa hyvä käydä tavalliseen tapaan läpi taloyhtiön asumisen säännöt, joihin kuuluvat muun muassa kierrätysohjeet, hiljaisuuteen liittyvät asiat ja se, että asunnossa ei saa tupakoida – Ukrainassa saa usein polttaa sisällä.
Ukrainalaisen vuokralaisen kanssa kannattaa käydä läpi järjestyssääntöjen lisäksi sellaiset kirjoittamattomat säännöt ja tavat, joita suomalainen tietää mutta jotka voivat olla vieraita muualta tulleelle. ”Hiljaista tietoa on esimerkiksi se, että taloyhtiön saunatiloista poistutaan tasan silloin, kun saunavuoro loppuu. Samanlaisia kirjoittamattomia sääntöjä voi olla esimerkiksi pesutuvan käytöstä”, Lehtonen kertoo.
Ennen ukrainalaisten muuttoa omiin vuokra-asuntoihinsa kuopiolainen asuntosijoittaja Kontila sai pyynnön, että saunat pitää kytkeä pois päältä kokonaan, eikä pelkkä sulakkeen napsauttaminen riitä. ”Ukrainalaiset eivät ole tottuneet käyttämään saunaa, joten varmistamme, että asuminen on turvallista”, Svensk perustelee.
Käännössovellus avuksi, jos yhteinen kieli puuttuu
Svensk kertoo, että ukrainalaiset puhuvat melko vähän englantia. Suomalaisen ja ukrainalaisen yhteinen kieli voikin olla venäjä, sillä moni ukrainalainen puhuu venäjää ja useat suomalaisetkin ovat sitä opiskelleet ja käyttäneet työssään. ”Kännyköihin on myös saatavilla erittäin hyviä käännössovelluksia, kuten DeepL Translate, jota itse käytän”, Svensk vinkkaa.
Ukrainan- ja venäjänkielistä tietoa monesta aiheesta, myös asumisesta, saa osoitteesta infofinland.fi.
Suomen Vuokranantajat ja Vuokralaiset ry tarjoavat Hyvän vuokratapa -ohjeistuksen viidelle kiellä, myös esimerkiksi englanniksi ja venäjäksi.
Joskus väärinymmärryksistä voi syntyä ristiriitoja. Lehtonen toivoo, että ongelmatilanteiden sattuessa oltaisiin tasapuolisia. Vaikka naapuri valittaisi jostain, on tärkeä kuunnella myös vuokralaisen näkemys asioista ja toimia reiluna vuokranantajana. ”Suomalaisilla on tapana uskoa suomalaista naapuria kyseenalaistamatta. On tosi tärkeä kuulla kaikkia osapuolia ja ottaa vaikka naapuruussovittelijat mukaan”, Lehtonen painottaa.
Ukrainalainen ei ole usein tullut jäädäkseen
Ukrainalaisten pakolaisten tilanne eroaa monen muun maan pakolaisten tilanteesta siinä, että kotimaa sijaitsee suhteellisen lähellä eikä sota ole vielä kroonistunut, vaikkakin venynyt. Moni jaksaa vielä toivoa, että sota loppuu ja he pääsevät palaamaan pian kotimaahansa – kaikki ukrainalaiset eivät olet tulleet jäädäkseen. ”Ukrainalainen saattaa haluta palata kotimaahan heti tilanteen kohennuttua. Toistaiseksi tehty vuokrasopimus kuukauden irtisanomisajalla on järkevämpi kuin määräaikainen sopimus, koska moni on lähtökuopissa”, Lehtonen neuvoo.
Kotiutumishaaveita tai ei, useat ukrainalaiset ovat hakeneet Suomessa kotikuntastatusta. Viimeisimpien tietojen mukaan lähes 10 000 ukrainalaista on saanut Suomessa kotikunnan. Helsingissä kotikuntalaisuuden saaneita ukrainalaisia on 900. ”Kuntalaisena saa muun muassa henkilökortin ja pääsee sosiaalipalveluiden piiriin. Kuntalaisuus tuo myös velvollisuuksia, kuten aikuisen työllistymisvelvoitteen ja lapsille oppivelvollisuuden”, Lehtonen kuvailee.
Ukrainalaisilta ja muilta EU:n ulkopuoliselta kansalaisilta, jotka eivät olet tulleet Suomeen töihin tai opiskelemaan, vaaditaan vuoden oleskelu ennen mahdollisuutta hakea kuntalaisuutta. Jos taskussa on kahden vuoden työsopimus tai opiskelutodistus, kotikuntaa voi hakea heti, kun on saapunut Suomeen.
EU-alueen kansalaiset voivat hakea kotikuntaa heti, kun ovat rekisteröineet oleskeluoikeuden Maahanmuuttovirastossa.
Ulkomaalainen vuokralainen on mahdollisuus
Kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntija Veera Mahlakaarto Finland Relocation Servicestä työskentelee työperäisen maahanmuuton ja asettautumisen parissa. Asettautumispalveluihin kuuluu esimerkiksi vuokra-asunnon etsiminen ulkomaalaiselle tulijalle.
Mahlakaarto toimii myös itse yksityisenä vuokranantajana ja kannustaa vuokraamaan asuntoja ulkomaalaisille rohkeasti. ”Ulkomaalaisia vuokra-asunnon hakijoita on paljon enemmän kuin aiemmin. Minun työssäni he ovat yleensä korkeakoulutettuja asiantuntijoita, jotka puhuvat englantia”, Mahlakaarto kertoo.
Ulkomaalainen vuokralainen voi tuoda vuokranantajan elämään myös kiinnostavan uuden näkökulman. Asunnon tarjoaminen on tärkeä tapa integroida ihminen uuteen maahan. ”Omaa arkea rikastuttaa, kun saa sivusta seurata onnistunutta elämää Suomessa. Itsekin oppii taas arvostamaan Suomea ihan uudella tavalla, kun näkee sen ulkomaalaisen silmin”, Mahlakaarto kertoo.
Ulkomaalaiselle vuokraaminen on Mahlakaarron mukaan mahdollisuus myös siksi, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaista muualta tulleita on joka viides, eikä niin ison joukon rajaaminen pois potentiaalisista vuokralaisista ole hyvää liiketoimintaa.
Miten löydän vuokralaisekseni ulkomaalaisen työntekijän?
Tärkeintä on tehdä englanninkielinen ilmoitus suomenkielisen lisäksi ja laittaa se tavanomaisiin kanaviin, kuten vuokraovi.com:in ja oikotie.fi:hin.
Myös puskaradio toimii, eli ulkomaalaiset jakavat omissa verkostoissaan tietoa – jos olet hyvä vuokranantaja, maineesi kiirii.
Ulkomailla oleskelevien henkilöiden kanssa kannattaa hyödyntää virtuaalisia asuntoesittelyitä, videopuheluita ja videoita. Moni on valmis vuokraamaan asunnon näkemättä sitä, mutta erityisen tärkeää on tarjota vuokralaisehdokkaalle realistinen kuva asunnon kunnosta, koosta ja varustelutasosta.
Millaisia asioita minun on muistettava vuokratessani asuntoa ulkomaalaiselle?
Vastuunjako on tärkein läpikäytävä asia, kuten vaikka se, kuka maksaa kadonneen avaimen tai rikkoutuneen ikkunan.
Vuokrauskäytännöt vaihtelevat eri maiden välillä, joten kannattaa myös selvästi kertoa, mitä asuntoon kuuluu ja mitä pitää tuoda mukana: lattiat ja keittiökalusteet, kuten jääkaapit kuuluvat asuntoon, mutta valaisimia ei välttämättä ole valmiina. Asunto voi olla toki myös kalustettu.
On myös tärkeätä selittää, että tauluja saa kiinnittää siististi, lattiakaivo tulee tyhjentää säännöllisesti, rasvasuodatin pitää vaihtaa ja tiskikoneen asentamiseen tilataan aina ammattilainen. Ulkomaalaiselle on hyvä kertoa, keneltä ja mistä voi kysyä apua sekä palveluita.
Mikä ulkomaalaista mietityttää Suomessa asumisessa?
Taloyhtiö-konsepti on hyvin suomalainen, ja siksi on hyvä selittää, millaiset asiat kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja mikä on vuokralaisen tai vuokranantajan vastuu.
Sauna kiinnostaa aina – miten saunassa ollaan ja miten sitä käytetään. Se, että ikkunat aukeavat ja niistä voi tuulettaa, on monelle iloinen yllätys, kuten sekin, että parvekkeella voi kuivattaa pyykkiä.
Miten kulttuurierot näkyvät asunnon vuokrauksessa?
Monet haluavat erillisen keittiön, eivätkä suomalaisten suosimaa avokeittiötä. Liesituuletin on yleensä ehdoton, mutta tiskikoneella ei ole niin väliä.
Ulkomaalaiset asuvat usein mieluummin pienessä kuin isossa asunnossa. Kaksio tai kolmio tuntuu riittävän jopa viisihenkiselle perheelle. Toki pieni asunto on edullisempi, mutta esimerkiksi intialaisten osaajien perheessä nukutaan monesti mielellään yhdessä huoneessa.
Ulkomaalaiset usein hämmästyvät siitä, että suomalainen vuokranantaja pitää minkä lupaa, ja asiat hoituvat ilman, että tarvitsee kysellä perään monta kertaa.
Löysin sopivan vuokralaisen, mutta häneltä puuttuu henkilötunnus. Mitä pitää tehdä?
Vuokrasopimuksen voi tehdä ilman henkilötunnusta. Sitä pidetään ongelmana, koska luottotietoja ei voi tarkistaa, mutta merkintöjä ei muutenkaan löydy, jos ihminen on vasta muuttanut Suomeen. Vakavaraisuudesta voi varmistua pyytämällä suosituksen työnantajalta tai työsopimuksen näytille.
Sähkösopimusta ja kotivakuutusta ei saa ilman henkilötunnusta, mutta tässä kohdin vuokranantaja voi osoittaa palveluhenkisyyttä ja ottaa vakuutukset aluksi omiin nimiinsä. Henkilötunnuksen saatuaan vuokralainen voi siirtää ne itselleen.
Lisää tietoa ukrainaksi ja useilla muilla kielillä: https://www.infofinland.fi/uk/housing/rental-home.