Turussahan paistaa aina aurinko. Maailman kauneimman saariston pääkaupungissa, kulttuurin ja koulutuksen kaupungissa yhdistyvät perinteet ja tulevaisuus. Jo vuosisatoja vireänä elänyt Turku on tänä päivänä vahvasti eteenpäin katsova modernin kasvun ja teollisuuden avoin kaupunki, jossa on helppo hengittää. Viimeiset vuodet ovat tuoneet esiin entistä vahvempaa otetta, urbaania sielua ja kehitystä. Ensi vuonna meillä juhlitaan monella tavalla kulttuurin merkeissä. Varsinaiset isot kärkihankkeet suuntaavat jo vuoteen 2029, jolloin kaupunki täyttää kunniakkaat 800 vuotta.
Pitkä historiamme antaa perspektiiviä nykyhetkeen. Vuosisatojen aikana on kohdattu erilaisia haasteellisia ja vaikeitakin jaksoja, ja niistä on aina selvitty. Toisaalta vastapainona on ollut myös hyviä kasvun aikoja. Juuri nyt isot hankkeet näkyvät ja tuntuvat Suomen pitkäikäisimmässä kaupungissa: Turku houkuttelee uusia asukkaita kaikista ikäluokista. Opiskelukaupungin ilme näkyy niin kaupunkikuvassa kuin asenteessa ja ilmapiirissäkin. Asukasluku on viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan ollut vahvassa kasvussa. Se näkyy luonnollisesti myös talouden haasteissa. Kasvava asukasmäärä lisää palvelujen tarpeiden, asuntojen ja investointien määrää.
Kasvaessaan kaupungit joutuvat taistelemaan oman taloutensa tasapainon kanssa siitäkin huolimatta, että kasvu on positiivinen ilmiö. Kasvun aika näkyy myös siinä, että tänne on syntynyt valtavasti uusia työpaikkoja. Työllisyysaste on korkeampi kuin koskaan. Koronakriisin aiheuttamat epäselvyydet tosin vaikuttavat myös meillä sekä nyt että pitkälle tulevaisuuteen. Kuntien toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävästi ensi vuonna uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa alueiden suunnittelua ja kehittää rakentamisen ohjausta – ihan olennainen laki asumisen ja maankäytön kehittämisessä.
Lakiuudistuksessa on merkittävää muistaa, että strategisuuteen pyrkivän kaavatason pitää olla oikeasti strateginen, ja yksityiskohtiin puututaan toisella tasolla. Pelkkä lain uudistaminen ei ratkaise kaikkia asioita. Liiallinen byrokratia ja velvoitteet lisäävät ennestään prosessien kestoa ja hankaloittavat kasvuvaiheessa varautumista nopeaan kasvuun ja kaupungin kehittämiseen. Esimerkiksi rakentaminen on suhdanneherkkä ala: pitää pystyä toimimaan silloin, kun ollaan kasvuvaiheessa. Siksi tarvitaan tilaa ja joustavuutta ongelmien ratkomisessa elävän elämän tasolla.
Lakiuudistuksessa nostetaan esiin kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa. Kaavaa valmisteltaessa asukkailla pitää ehdottomasti olla mahdollisuus osallistua. Osallistumisen ajankohta on nimenomaan valmisteluvaiheessa, sillä silloin ehditään kuulla ja kuunnella erilaisia näkökulmia. Näitä asioita ei kuitenkaan ratkota lainsäädännön tasolla. On kuntien velvollisuus miettiä, miten kuntalaisten laaja näkökulma tuodaan osaksi yhteistä päätöksentekoa.
Turussa olemme tänä keväänä kokeilleet liikennejärjestelmän suunnittelussa kansalaisraatia, johon on koottu kuntalaisia laajasti eri alueilta. He käyvät läpi liikennejärjestelmäsuunnitelman vaihtoehtoja, kommentoivat niitä ja antavat näkemyksiään. Odotan mielenkiinnolla, miten tämän tyyppinen malli toimii.
Tällaisen vanhan kaupungin johdossa on muistettava, että jokainen rakentaa aina uutta kerrosta historiaan. Pitää tunnistaa historia, mutta myös ymmärtää, ettei meidän tehtävämme ole museoida kaupunkia, vaan rakentaa omaa kerrosta ja tulevaisuuskuvaa tuleville turkulaisille.
