Suomessa on yli 900 000 vuokra-asuntoa, ja vuokralla asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Tästä joukosta kertovia tietoja löytyy lukuisista Tilastokeskuksen tilastoista. ”Yksityisten vuokranantajien kannattaa seurata ainakin neljää asumisen tilastoa. Nämä tilastot ovat Asunnot ja asuinolot, Asuntojen vuokrat, Asunto-osakeyhtiöiden talous ja Osakeasuntojen hinnat”, luettelee Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen tilastojen ryhmäpäällikkö Paula Paavilainen. ”Tärkeitä taustatietoja saa myös muun muassa väestöennusteesta ja väestön ennakkotilastosta, jossa on kuukausittaista tietoa muuttoliikkeestä.”
Monipuolista tietoa
Kerran vuodessa julkaistava Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Tietoja on kertynyt jo yli 40 vuoden ajan. Asuntojen vuokratilasto näyttää neljännesvuosittain vuokra-asuntokannan vuokratason ja vuokrien muutoksen. Tilasto perustuu noin 140 000 vapaarahoitteisen ja noin 85 000 ARA-vuokra-asunnon tietoihin.
Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto kertoo vuosittain asunto-osakeyhtiöiden asumiskustannuksista. Se selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä niiden erot aiheutuvat. Osakeasuntojen hinnat -tilasto tarkastelee osakeasuntojen hintakehitystä ja asuntokaupan aktiivisuutta. Kuukausi- ja neljännesvuositilastot soveltuvat seurantaan lyhyellä aikavälillä, vuositilasto sen sijaan antaa tarkempaa tietoa alueittaisista asuntomarkkinoista. Yksityisen vuokranantajan kannalta kaikkein keskeisimmiksi tilastoiksi Paavilainen nostaa Asuntojen vuokrat ja Osakeasuntojen hinnat -tilastot. Hän luonnehtii niitä tärkeiksi suhdannetilastoiksi: ”Ne kertovat, kuinka asuntojen vuokrat ja hinnat kehittyvät alueittain ja huoneluvuittain.” Taloudellisen epävarmuuden aikana Paavilainen kehottaa samalla seuraamaan kuluttajahintojen kehitystä.
”Vuokrien korotukset sidotaan usein elinkustannusindeksiin. Toisaalta taas esimerkiksi energian hinnan nousu ja remonttikustannusten kallistuminen voivat ratkaisevasti vaikuttaa niin asukkaiden kuin taloyhtiöiden talouteen.” Asuntosijoittamiseen vaikuttavia tietoja saa myös monista rakennemuutosta kuvaavista tilastoista. Sellainen on esimerkiksi Rakennukset ja kesämökit -tilasto. Lisäksi Paavilainen mainostaa Tilastokeskuksen Paavo-palvelua, joka sisältää postinumeroaluekohtaista tietoa muun muassa asukasrakenteesta, asumisesta ja talouksien elämänvaiheista.
Vuokratietoutta tarjolla
Asuntojen vuokratilasto kattaa vajaan kolmanneksen Suomen vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Aineiston laajuuden rinnalla sen vahvuuksia ovat alueellinen tarkkuus ja mahdollisuus seurata saman asunnon vuokran kehittymistä. Tilastosta saa kaupunki- ja huonelukukohtaisesti vuokratiedot sekä asuinneliöittäin että kokonaisvuokratietona.
”Tulkinnassa tulee muistaa, että markkinatilanteen lisäksi eri alueiden neliövuokriin vaikuttavat vaikka uusien vuokra-asuntojen määrä sekä vuokra-asuntojen koko ja kunto. On myös hyödyllistä vertailla eri hallintaperusteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokria”, Paavilainen huomauttaa. Tilaston mukaan erikokoisten asuntojen vuokrien erot ovat tasoittuneet. Isojen asuntojen vuokrat ovat etenkin pääkaupunkiseudulla nousseet nopeammin kuin pienten asuntojen. Kasvukeskuksissa, joissa vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, myös erot niiden ja ARA-vuokra-asuntojen neliövuokrien välillä venyvät.
Paavilainen varoittaa asuntojen vuokratilaston vääristä tulkinnoista. Keskineliövuokrat houkuttelevat laskemaan niiden avulla vuokrien muutosta yksittäisellä alueella. Asuntojen vuokratilastossa keskineliövuokrien laskennassa on kuitenkin otettu huomioon sekä koko vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta että siihen sisältyvät uudet vuokrasuhteet. Jo havaintojen määrässä keskineliövuokrien laskenta eroaa vuokraindeksin laskennasta, jossa seurataan samojen asuntojen vuokrakehitystä. ”Vuokraindeksi kuvastaa ajassa tapahtuvia muutoksia ja keskineliövuokrat eri alueiden vuokratasoja”, Paavilainen kiteyttää.
Tilastoja kehitetään jatkuvasti
Asuntojen vuokratilaston pahimpana puutteena Paavilainen pitää uusien vuokrasuhteiden kehitystä kuvaavan indeksin uupumista. Uusi vuokrasuhde sisältyy vuokraindeksilaskentaan vain, jos asunnon edellinen ja uusi vuokralainen saavat asumistukea. ”Tavoitteemme tulevaisuudessa on saada uudet vuokrasuhteet nykyistä paremmin esille – joko osana nykyistä vuokraindeksiä tai erillisen indeksin avulla.”
Ylipäätään Tilastokeskus koettaa jatkuvasti kehittää asumisen tilastoja. ”Äskettäin julkaisimme uudistetun osakeasuntojen hintaindeksin. Tänä vuonna kehitämme postinumerokohtaisen keskineliövuokratilaston ja jatkamme asuntojen myynti- ja vuokrailmoituksiin perustuvaa kokeellista tilastoa”, Paavilainen sanoo.
Tilastokeskuksen tuoreimpia vuokratilastoja eri kaupungeista voi tarkastella Vuokramarkkinatutkan avulla.