Tieto kannustaa toimenpiteisiin

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio pitää väistämättömänä, että ilmastonäkökulma tulee myös taloyhtiön päättäjien, omistajien ja asukkaiden pöydälle.

Julkaistu lehdessä 1/2020

Ilmastovaikutusten kokonaisuuden ja eri toimien merkittävyyden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kallio muistuttaa, että merkittävä osa asumiseen liittyvistä päästöistä syntyy jo kiinteistön rakentamisvaiheissa.

Rakennuksen käyttöä ja ylläpitoa pitäisi ajatella erikseen. Niiden ilmastovaikutusten vähentämisessä euron pitäisi olla paras ohjaaja. ”Nyt tilanne on usein päinvastainen, kun esimerkiksi vihreä kaukolämpö maksaa taloyhtiölle enemmän. Sen pitäisi maksaa, joka päästää hiilidioksidia ilmaan”, Kallio huomauttaa. Hän korostaa, että taloyhtiöiden tilinpäätösinformointia pitäisi kehittää niin, että energiankulutus olisi helposti ymmärrettävää ja vertailtavaa. ”Kannattaa laskea, paljonko lämmitys on euroissa neliötä kohden ja ottaa vertailutiedoksi alueen keskiarvokerrostalon kulutus.

Sama pitäisi tehdä myös veden, jätehuollon ja sähkönkulutuksen osalta. Näiden lisäksi osakkaille on hyvä selvittää, mistä tilanne johtuu ja mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä.” Helpot asiat ensin Lämmityksen osuus kiinteistön hoitokuluista on lähes neljännes, joten ilmastotoimet voivat tarkoittaa myös säästöjä.

Keinojen valikoimapakki on iso. Sieltä löytyvät muun muassa huonelämpötilan säätö, ikkunoiden tiivistykset, rakennusautomaatio ja sensoritekniikka, poistoilmalämpöpumput, maalämpö sekä aurinkokeräimet ja aurinkosähkö. Kallio kuitenkin muistuttaa, ettei eri keinojen myyntipuheita aina kannata sellaisenaan niellä, sillä investoinneilla voi olla pitkä takaisinmaksuaika. ”Tärkeintä on pitää mielessä kokonaisuus. Kannattaa tehdä ensin helpot asiat ja vasta sen jälkeen isommat uudistukset – mieluiten yhdistämällä ne toiseen remonttiin, jolloin toteutus on kokonaistaloudellista”, Kallio opastaa.

Hallituksen tavoitteena on vähentää asumisen ilmastopäästöjä. Sitä varten se on suunnannut enintään 20 prosentin suuruisia avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosille 2020–2022. ”Minusta tällainen porkkana on hyvä. Kannattaa miettiä, mikä olisi omalle taloyhtiölle taloudellinen ratkaisu pitkällä aikajänteellä”, Kallio sanoo.