Väestönkasvu Tampereella ja Turussa on jatkunut vahvana. Merkittävinä opiskelupaikkakuntina ja elinvoimaisina talousalueina vuokra-asunnoille on jatkuva kysyntä, vaikka koronapandemia onkin sekoittanut markkinoita ja pienistä asunnoista on ollut välillä jopa ylitarjontaa. Runsas rakentaminen on myös lisännyt vuokra-asuntojen määrää, joten kilpailua on sekä hyvistä asunnoista että hyvistä vuokralaisista. Kysyimme kaupunkien apulaispormestareilta näkemyksiä oman kaupunkinsa tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Molemmat uskovat kasvun jatkuvan, mutta korostavat kaupunkien luovan sille vain edellytyksiä. Varsinaisesti kasvun tekevät ihmiset, yhteisöt ja yritykset.
Tampere on kasvun kärjessä
Pekka Salmi arvelee viime vuoden kasvulukujen päätyvän likimain 4 000 uuteen tamperelaiseen, kunhan tilastot valmistuvat. ”Tampereessa on vetovoimaa ja meille on tulijoita. Muuttovoittoa on ollut jo pitkään, mutta erityisen voimakasta se on ollut viiden viimeisen vuoden aikana. Ihmiset hakeutuvat sinne, mistä löytyy mielekäs ja turvallinen asuinympäristö, hyvät palvelut sekä työpaikkoja”, Salmi kiteyttää. Hän uskoo kasvun jatkuvan vahvana ainakin tämän vuosikymmenen. Voimakkain kasvun tekijä on maan sisäinen muutto. Maahanmuuttokin on lisääntynyt ja viime vuonna sen osuus väenlisäyksestä oli noin kolmannes.
Opiskelijat ovat voimavara
Tampere on arvioitu joissakin mittauksissa Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi jo useamman vuoden ajan. Salmi pitää vetovoimaa monen tekijän summana ja keskeisimpänä elinvoimaisuuden moottorina vahvaa koulutustarjontaa. Tampereella on 35 000 yliopisto- ja korkeakouluopiskelijaa sekä noin 15 000 toisen asteen opiskelijaa. ”He luovat valtavan osaamispotentiaalin yrityksille ja samalla myös kysyntää palveluille sekä tapahtumille.” Salmi kertoo, kuinka kyselyn mukaan yritykset arvostavat ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuutta ja toimivia yhteyksiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tampereella pitkän aikavälin tavoite onkin saada Tampereen ja Helsingin välille tunnin juna, joka vielä koukkaisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. ”Kun yhteydet ovat kunnossa, pystymme kilpailemaan pääkaupunkiseudun kanssa vielä paremmin”, Salmi sanoo.
Elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kaupunki on kaavoittanut tontteja sekä asumiseen että yrityksille. Eri alojen kasvua pyritään kiihdyttämään elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä. Pyrkimys on myös houkutella pääkaupunkiseudulta pääkonttorityyppisiä toimintoja. Parannettavaa Salmi näkee siinä, että monen opinnoista valmistuvan ja myös lapsiperheen tie vie pois Tampereelta. Omakotitalotonttien lisätarjonta on yksi keino, jolla asiaan yritetään vaikuttaa.
Kasvu luo kysyntää
Asukasmäärän kasvu on edellyttänyt palveluiden ja infran kehittämistä. Kaupungissa on satsattu muun muassa koulutuspalveluihin, hyvinvointikeskuksiin sekä lähijuna- ja raitioliikenteeseen. Aktiivisilla toimilla on myös pyritty ehkäisemään alueiden välistä eriarvoistumiskehitystä muun muassa Hervannassa, Tesomalla ja Multisillan
alueella. ”Täydennysrakentamisella vanhoihin lähiöihin saadaan lisää asukkaita, mikä houkuttelee alueille myös kaupallisia palveluita. Näin vanhat lähiöt voidaan saada uuteen iskuun, mikä näkyy myös asuntojen hintojen nousuna.”
Korona muutti Tampereen vuokra-asuntomarkkinoita. Kun opiskelijat eivät saapuneetkaan opiskelupaikkakunnalleen, pienistä asunnoista oli jopa ylitarjontaa. Sittemmin tilanne on osittain palautunut. Salmi näkee, että Tampere on yksityisille vuokranantajille edelleen houkutteleva sijoituspaikka. ”Ilman muuta tänne kannattaa sijoittaa. Kova kasvu tarkoittaa, että asunnoille on kysyntää myös tulevaisuudessa ja asuntojen arvot pysyvät vähintäänkin ennallaan tai kasvavat.” Raitioliikenne ja ydinkeskustassa sijaitseva uusi 15 000 katsojan Nokia-areena hotelleineen ja kasinoineen nostavat kaupungin profiilia. Salmi näkee nämä hankkeet sen seurauksena, että kaupungin vetovoimatekijät ovat kunnossa. ”Ratikka mahdollistaa autottomille perheille toimivan arjen. Kiskoyhteydet luovat myös sijoittajille
varmuutta alueiden kehityksestä.”
Turun talousalue tarjoaa vaihtoehtoja
Turun vuosittainen kasvuvauhti on ollut 1 000–2 000 asukkaan luokkaa viimeisen vuosikymmenen aikana, ja apulaispormestari Ville Valkonen sanoo kasvun näyttävän jatkuvan myös tulevina vuosina. Hän huomauttaa, ettei kuitenkaan pidä tuijottaa pelkästään Turun kaupungin kehitystä, vaan on syytä huomioida myös lähiseutujen kehitys, joka sekin on vahvasti positiivista. ”Todennäköisesti viiden vuoden kuluessa rikomme 200 000 asukkaan rajan, ja lähialueet huomioiden olemme jo yli 300 000 asukkaan seutu”, Valkonen sanoo. Turku on leimallisesti opiskelijakaupunki, eli noin joka viides kaupunkilainen on opiskelija.
Lisäsävyjä kaupunkikuvaan tuo se, että viime vuosina kunnan rajojen sisäpuolelle on muuttanut melko paljon ikääntyneitä ihmisiä palvelujen perässä. Väestönlisäyksestä noin neljännes on kertynyt vieraskielisistä muuttajista, ja jatkossa heidän määränsä todennäköisesti kasvaa. Sen sijaan lapsiperheiden osuus kaupungin asukkaista on keskimääräistä pienempi, kun asumisväljyyttä on haettu lähikunnista. ”Pyrimme houkuttelemaan enemmän lapsiperheitä ja työikäisiä kasvattamalla omakoti ja pientalotonttien tarjontaa. Kerrostalorakentamisessa Turku menee jo ennätyslukemissa”, Valkonen kertoo.
Rakentaminen lisääntyy
Turku on kasvattanut voimakkaasti investointitasoaan, kun muun muassa uusia kouluja ja päiväkoteja rakennetaan ja vanhoja saneerataan. Asuntorakentaminen näyttää jatkuvan voimakkaana, ja kaavoitusta on luvassa esimerkiksi Hirvensaloon ja Kakskertaan. Muita kehittyviä alueita ovat muun muassa Itäharju, Ratapiha, Linnakaupunki ja Kakola sekä Pihlajaniemen vanha kasarmialue. Myös Turussa uudistumiskyvyn taustatekijöinä ovat yliopistot, korkeakoulu ja elinvoimainen elinkeinoelämä.
Turun seutu on maan kolmanneksi suurin talousalue. Erityisen vahvoina aloina kaupungissa ovat meri- ja lääketeollisuus, ja lähiseutujen auto- ja akkuklusterien vaikutus säteilee Turkuun saakka. Viime vuosina myös monet ohjelmistoyhtiöt ovat avanneet alueelle toimipisteitä. Valkosen mukaan kaupungin isoin edunvalvontatavoite on tunnin juna, joka nivoisi Turun ja Helsingin yhteen työssäkäyntialueena. ”Silloin pariskunnan toinen osapuoli voisi käydä töissä pääkaupunkiseudulla ja toinen täällä kotikaupungissa.”
Valkonen muistuttaa myös Turusta matkailukaupunkina, joka tarjoaa työpaikkoja ja monipuolistaa palveluja. Kaupunki pyrkii olemaan vahvasti kansainvälinen, ja yhteys Tukholmaan on tiivis. Turku on Valkosen mukaan suurista kaupungeista vahvimmin kaksikielinen. Hän painottaa Suomen vanhimman kaupungin kulttuurihistoriaa sekä tämän päivän rikasta kaupunkikulttuuria ravintoloineen ja tapahtumineen. Tälläkin osa-alueella otetaan iso askel eteenpäin, sillä jokirantaan on päätetty rakentaa yli 60 miljoonan euron konserttitalo.
Kova kilpailu asuntomarkkinoilla
Alueiden välinen eriytyminen on tätä päivää monissa kaupungeissa. Valkosen mukaan asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa kehitykseen esimerkiksi niin, että lähiöiden täydennysrakentamisessa alueelle sijoitetaan omakoti- ja rivitaloja. Keinona voidaan käyttää myös ARA-vuokratalojen vähentämistä sekä julkisia investointeja, joilla nostetaan alueiden profiilia.
Turussa, niin kuin muissakin opiskelukaupungeissa, vuokralla-asumisen osuus on maan keskiarvoa suurempi. Kun kaupungin kasvu näyttää jatkuvan, asunnoille on kysyntää. Tarjontaakin on, kun rakentaminen on jatkunut voimakkaana. ”Vuokramarkkina on Turussa varsin elävä, eikä markkinatilanne ole helppo vuokranantajille. Asumisen laadusta ja asuntojen varustelutasosta on pidettävä huolta.” Aivan ydinkeskustassa vuokratuotot ovat pudonneet asuntohintojen noustua ja kilpailu hyvistä vuokralaisista on kovaa.
Valkonen kehottaa katsomaan Turun seutua ennakkoluulottomasti. ”Ydinkeskustan ulkopuolisilla alueilla on vuokranantajille ehkä eniten mahdollisuuksia, mutta sielläkin on paljon kilpailua. Monet lähiöt ovat hyvin kiinnostavia. Myös naapuruskunnat, kuten Raisio ja Kaarina, kannattaa tutkia, kun analysoi sijoitusmahdollisuuksia”, Valkonen vinkkaa.
