Taloyhtiön energiaremontti on tavoitteellinen matka

Ennen energiaremonttia taloyhtiössä selvitetään, paljonko energiaa kuluu ja miten järjestelmät toimivat. Sitten hankitaan osakkaiden yhteisymmärrys ja ryhdytään työhön, jonka tavoitteena on pienemmät lämmityskustannukset ja parempi asumismukavuus.

Teksti SUSANNA CYGNEL

Kuvitus JUTTA KIVILOMPOLO

Julkaistu lehdessä 2/2022

Tampereen Armonkalliolla sijaitsee taloyhtiö, jossa on tehty energiaremonttia pitkään ja huolellisesti. Viimeisimpänä Haarakatu 10:ssä ulkoseiniin lisättiin kahdeksan senttiä villaa ja julkisivu rapattiin. Samassa yhteydessä päivitettiin katto, ikkunat ja parvekkeet.

Julkisivun kunnostaminen oli energiaremontissa kuitenkin vain kirsikka kakun päällä, vaikka eristeiden lisääminen ja nykyaikaiset ikkunat parantavatkin taloyhtiön energiataloutta. Vielä tärkeämpää on huolehtia, että lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat kunnossa ja asunnoissa on mukava asua sopivassa lämpötilassa ilman vedontunnetta. ”Meillä on tehty todella monia erilaisia toimia ja korjauksia vuosien varrella. Esimerkiksi termostaatit ja lämmityskeskus on uusittu, lämmitysverkosto tasapainotettu, vakiopaineventtiili asennettu ja räystäslämmitys korjattu”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Arto Puikkonen, joka asuu itse taloyhtiössä ja myös omistaa siitä sijoitusasunnon.

Lisäksi kylmäkellari ja autonpesupaikka poistettiin käytöstä. Parkkihallin lämmitys suljettiin ja valojen paloaikaa lyhennettiin. Ilmastointihormit nuohottiin ja ilmastoinnin asetukset säädettiin kohdilleen. ”Vanhan taloyhtiön energiankäytön tehostaminen on monivaiheinen ja pitkä matka, johon tulee varata aikaa. Meillä remonttia on tehty kymmenen vuotta. Tällä hetkellä on menossa lämmitysjärjestelmän optimointi, eli lämpökäyrien saaminen oikeille kohdilleen”, Puikkonen kertoo.

Kaikkien tähän asti tehtyjen toimien ansiosta kaukolämmön kulutus on Harjukatu 10:ssä pudonnut 20 prosenttia. Sähkönkulutus on vähentynyt peräti 65 prosenttia ja vedenkulutuskin 32 prosenttia. ”Jätimme lämmön talteenoton ja aurinkopaneelit viimeiseksi, koska halusimme ensin nähdä, mille tasolle kaukolämmön tarve laskee kaikilla muilla keinoilla. Niille tehtiin kuitenkin varaus julkisivuremontin yhteydessä”, Puikkonen selittää.

Hän korostaa, että vaikka energiansäästö on merkittävä asia, vielä olennaisempaa on parantunut asumismukavuus. Energiaremontin yhteydessä Harjukatu 10:n asuntojen lämpötilat pudotettiin 23:stä 21 asteeseen. ”Ihminen sopeutuu nopeasti alempaan lämpötilaan ja alkaa viihtyä paremmin. Kun ei vedä ja lämpö on tasaista, kodissa on hyvä olla ja energiaakin säästyy”, Puikkonen kiteyttää.

Kasvavat kulut kannustavat muutoksiin

Harjukatu 10:n tapaan energia-asiat ovat tällä hetkellä pinnalla monessa suomalaisessa taloyhtiössä. Yksi syy tähän on sähkön ja kaukolämmön hintojen merkittävä kallistuminen. ”Jatkossa kannattaa varautua yhä suurempiin vaihteluihin sähkön pörssihinnoissa. On siis olennaista, miten taloyhtiö hankkii ja käyttää sähköä, eli miten ne heilahtelut kustannuksissa lopulta näkyvät”, kertoo energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.

Iso osa taloyhtiöstä käyttää kaukolämpöä, joka on paikallinen tuote. Pääkaupunkiseudulla kaukolämpö on kallistunut jopa 30 prosenttia. ”Helsingissä kaukolämmön energiamaksut ovat kyllä kallistuneet hurjasti, mutta voi olla, että jollain toisella paikkakunnalla kaukolämmön hinta on jopa tullut alas. Kannattaa siis seurata vain oman alueen tilannetta, eikä tehdä päätöksiä esimerkiksi maalämpöön siirtymisestä naapurikunnan kaukolämpöhintojen perusteella”, Pylsy korostaa.

Pääkaupunkiseudulla on – todennäköisesti juuri kaukolämmön hintojen nousun takia – menossa maalämpöbuumi. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen on iso investointi mutta käyttökustannukset jäävät alhaisiksi, koska maalämmöstä kaksi kolmasosaa on käytännössä ilmaista energiaa.

”Pääkaupunkiseudulla kysyntä on nyt kova. Myös vanhoihin taloyhtiöihin tehdään nyt
energiaremontteja, joissa vanha lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön”, kertoo energia-asiantuntija Henrik Karlsson ST1:ltä.

Tunne taloyhtiösi – energiaremontti alkuun

Harjukatu 10:ssä Tampereella ei ole siirrytty maalämpöön mutta on tehty lukuisia muita energiataloutta parantavia toimia. Siellä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Puikkonen totesi taloyhtiönsä hallituksen kokouksessa noin kymmenen vuotta sitten, että taloyhtiössä ei ole asiat kunnossa. ”Kaverit nauroivat meillä käydessään, että ”Puikkonen on kotona boksereissa ja villasukissa”. Se kuvaa hyvin asuntojen ongelmaa ennen lämmitysremonttia: huoneissa oli kuuma, mutta lattiat olivat liian kylmät”, Puikkonen kertoo.

Hän oli myös huomannut Motivan sivuilla vieraillessaan, että taloyhtiössä kuluu vettä ja kaukolämpöä merkittävästi enemmän kuin keskivertotaloyhtiössä ja sähkön kulutus oli noussut. ”Hallituksen piti ottaa taloyhtiön toiminta haltuun ja selvittää, miten tekniikka ja muut asiat toimivat. Vasta sen jälkeen pystyimme tekemään suunnitelmia”, Puikkonen kertoo. Taloyhtiön tärkeitä työkaluja kulutuksen seurantaan ja energiaremontin suunnitteluun ovat ajan tasalla olevat kunnossapitosuunnitelma, huoltokirja ja hyvä kulutusseuranta, jotta huomataan mahdolliset muutokset energian- ja vedenkulutuksessa. ”Kun tiedetään nykytilanne, voidaan asettaa tavoitteita lämmön-, sähkön ja vedenkulutukselle. Tavoitteista pitäisi kaikkien taloyhtiössä olla yhtä mieltä”, Pylsy Kiinteistöliitosta neuvoo.

Avoin viestintä kantaa läpi remonttien

Ison remontin suunnittelussa taloyhtiö kaipaa avointa ja ennakoivaa viestintää, jolla tiedotetaan asioista ahkerasti ja kuunnellaan asianosaisia. Puikkonen huomasi, että viestinnässä on tärkeä tuntea talon lisäksi sen asukkaat: asuntosijoittajat ja pitkäaikaiset asukkaat saattavat olla kiinnostuneita eri asioista, joten argumentteja energiaremontille kannattaa esittää monelta kantilta.

”Osakkaistamme 70 prosenttia on sijoitusasunnon omistajia, ja heitä kiinnostaa asuntojen mahdollinen arvonnousu. Etenkin iäkkäämpiä asukasosakkaita taas saattaa kiinnostaa enemmän asumismukavuuteen vaikuttavat asiat, kuten kodin lämpötila”, Puikkonen kuvailee. Myös remontin aikana osakkaita ja asukkaita kuuluu tiedottaa ahkerasti ja kertoa, mitä mikäkin maksaa sekä toisaalta mitä sillä rahalla saa – esimerkiksi lisää asumismukavuutta ja osakkeen arvon nousua.

Arto Puikkonen pitää pestiään taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana erittäin tärkeänä. Hän kertoo, että vaikka muuttaisi itse pois Harjukatu 10:stä, hän haluaisi sijoittajaosakkaana ehdottomasti kuulua taloyhtiön hallitukseen ja suosittelee sitä muillekin asuntosijoittajille. ”Myös energiaremontti on ehdottomasti sijoittajaosakkaiden edun mukaista. Viihtyvyys paranee ja asuntojen ja taloyhtiön arvo nousee ihan varmasti. Kun asunnossa ja taloyhtiössä on hyvä tunnelma sekä asumismukavuus kohdallaan, vuokralaiset pysyvät pitkään.”