Raitiovaunu saapuu Tampereen Sammonkadulle. Tien molemmin puolin on uusia 6–8-kerroksisia asuintaloja; läheisestä pizzeriasta leijailee herkullista tuoksua. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio Tampereen kaupungilta kertoo, että noin viisi vuotta sitten Sammonkadulla näytti aivan erilaiselta: ”Katujen varsia värittivät jo elinkaarensa päähän tulleet liikehuoneistot, kuten erilaiset tukkukaupat, varastotilat ja kirpputorit.”
Hastion mukaan samanlainen kehitys näkyy myös muualla Tampereella. Kun tieto raitiotien rakentamisesta varmistui, reitin varsilla alkoi tapahtua. ”Raitiotien varrelle on haettu ja hyväksytty kaavamuutoksia, vanhoja kiinteistöjä on purettu ja tonteille rakennettu asuinkerrostaloja. Monet aikaisemmat laitakaupungin alueet näyttävät nykyään ydinkeskustan jatkeelta.”
Asukasmäärä kasvaa
Tampereen ydinkeskusta on Pyhäjärven ja Näsijärven rajaamalla kannaksella. Sen maapinta-ala ei voi kasvaa nykyisestä, eikä sinne mahdu lisää esimerkiksi henkilöautoliikennettä. ”Raitiotie yhdistää tehokkaasti itäisen ja läntisen Tampereen keskustaan. Se ei vaadi lisää tilaa, koska se voidaan sijoittaa olemassa olevaan katuverkkoon ja sen avulla pääsee liikkumaan valtava määrä ihmisiä”, Hastio kertoo.
Tampereella kehitetään yhdessä raitiotien kanssa myös kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. ”Ihmiset suostuvat tulemaan raitiotiepysäkille vähän kauempaakin, kun olosuhteet liikkumiselle ovat kunnossa ja tarve omalle autolle vähenee. Liikenne kaikkiaan muuttuu entistä kestävämmäksi.” Hastio kuvailee, että raitiotie vie eteenpäin Tampereen asuntorakentamista ja koko kaupungin kehitystä. Tulokset näkyvät jo esimerkiksi muuttoluvuissa. ”Tampereen asukasmäärä on kasvanut viime vuosina ennätyksellisesti, viime vuonna jopa yli 4 000 asukkaalla.”
Naapurikunnatkin kiinnostuneita
Tampereen raitiotien ensimmäisellä osalla liikennöinti alkoi elokuussa 2021. Siihen kuuluvat linjat Pyynikintorilta Hervantaan ja yliopistolliselta keskussairaalalta Sorin aukiolle. Parhaillaan käynnissä on raitiotien toisen osan rakentaminen. Liikennöinti Pyynikintorilta Santalahteen aloitettiin elokuussa. Ratikkaliikenne Santalahdesta Lentävänniemeen on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 tammikuussa. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa raitiotietä vaiheittain seudulliseksi, jolloin sen pituus kasvaisi puolella eli yli 13,5 kilometrillä nykyisen reilun 22 kilometrin linjan lisäksi.
Tavoitteena on, että raitiotie ulottuisi vuoteen 2040 mennessä Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle asti. ”Raitiotie kiinnostaa kovasti myös Tampereen kehyskuntia. Rakentaminen keskittyisi sielläkin raitiotien varteen, asuinkäyttöön ei tarvitsisi ottaa käyttöön uusia alueita ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne tiivistyisi. Tämä auttaisi kuntia esimerkiksi palveluiden järjestämisessä”, Hastio toteaa.
Ratikka auttaa uuden asuinalueen luomisessa
Tampereella raitiotie edesauttaa myös kokonaisen uuden suuren asuinalueen eli Hiedanrannan syntymistä. ”Aikaisemmin puunjalostusteollisuuden hallussa olleesta alueesta tehdään kaupunginosa jopa 25 000 asukkaalle. Hiedanranta rakennetaan tiiviisti, mutta sinne tulee myös paljon puistoja ja järviluontoa. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo alkuvuodesta 2025 samaan tahtiin ratikan kanssa.”
Raitiotie on nostanut selvästi myös Tampereen läntisen kaupunginosan, Santalahden, vetovoimaa. Hastio huomauttaa, että viimeiset kymmenen vuotta rakentamisen vauhti ja kaupungin muuttuminen on ollut niin nopeaa, että aivan kaikkia vaikutuksia ei osata vielä edes arvioida. Ne nähdään vasta tulevaisuudessa. ”Tehokkuusajattelun lisäksi haluamme huolehtia ehdottomasti myös siitä, että kaupunki pysyy vihreänä ja vehreänä.”
Vuokralaisia riittää ja tuottoluvut ovat kohdillaan
Myös Henna Korpiluoto korostaa raitiotien vaikutusta Tampereen kehitykselle ja koko kaupungin imagolle sekä vetovoimalle. Korpiluoto on Asuntopehtoori Rakennus Oy:n ja Asuntopehtoori Oy:n toimitusjohtaja ja työskennellyt uudisrakentamisen parissa aikaisemmin myös Pohjola Rakennuksen palveluksessa. ”Asuntojen arvot ovat nousseet erityisesti ratikkareitin varrella, mutta myös muualla kaupungissa Kalevan alueella, johon raitiotie tuli ensimmäisessä vaiheessa, uudisrakennusten hinnat nousivat ratikkapäätöksen myötä noin 1 000 euroa neliöltä.
Myös vanhojen asuntojen hinnat ovat kohonneet”, Korpiluoto kertoo. Hän kuvailee, että varsinkin Helsinkiin verrattuna asuntojen hinnat ovat kohtuullisia. Vuokratuototkin ovat kohdillaan. ”Oman pääoman tuotto on osassa uudistuotantoa edelleen lähes 10 prosenttia huolimatta korkotason voimakkaasta noususta. Uudisrakennuksista saa parhaimmillaan 5 prosentin vuokratuoton ja parhailla sijainneilla tuotto on noin 3–4 prosenttia.”
Korpiluodon kokemusten mukaan asuntoihin on löytynyt hyvin vuokralaisia: ”Tällä hetkellä Tampereella pohditaan, onko pieniä asuntoja liikaakin. Yksinasuvien osuus on kuitenkin 60 prosenttia kaupungin kotitalouksista, eikä suhdeluvun ennusteta pienentyvän, kun kaupunki kasvaa. Pieniä asuntoja tarvitaan edelleen.”
Taloustilanne näkyy
Juuri tällä hetkellä myös Tampereella uudisrakentamisessa edetään kuitenkin hitaasti. Syynä on tietenkin yleinen taloustilanne. ”Kustannusten nousu on ollut tosi rajua ja nyt myös korot ovat nousseet. Uudiskohteita ei pystytä enää käynnistämään samaan tapaan kuin aikaisemmin”, Korpiluoto sanoo. Ennusteiden mukaan uudisasuntojen rakentamisen aloitusmäärät vähenisivät noin 50 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. ”Kestänee aikansa, ennen kuin asunnonostajat tottuvat uuteen korkotasoon ja ennen kuin korkojen heilahtelu päättyy.”
Korpiluoto arvelee, että jos uudiskohteiden rakentaminen ei piristy, Tampereella saatetaan nähdä vielä asuntopulakin. Hän muistuttaa, että asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jota tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä. ”Riskitöntä sijoituskohdetta ei ole olemassa, mutta uskon, että kasvukeskuksissa on kyllä kysyntää jatkossakin. Isotkin suhdannevaihtelut hukkuvat pitkän aikavälin tilastoon. Kun asuntokauppa on hiljaista ja kun on pakko käynnistää uudiskohteita, syntyy tietenkin myös mielenkiintoisia oston paikkoja.”
Korpiluoto huomauttaa, että Tampereella on raitiotien lisäksi myös muita mielenkiintoisia infrahankkeita. ”Tampereella kehitetään voimakkaasti myös lähijunaverkostoa. Se avaa sijoittajille taas aivan uusia mahdollisuuksia.” Jo nyt Tampereelta pääsee lähijunalla Nokialle noin 15 minuutissa.
Tält pual jokke toisel pual jokke?
Myös esimerkiksi Turussa mietitään parasta aikaa raitiotien rakentamista. ”Mielestäni se kannattaisi. Jos sellaisia päätöksiä tehdään, niin asuntosijoittajien kannattaa olla hereillä”, Korpiluoto vinkkaa.
Hän kannustaa sijoittajia seuraamaan infrahankkeita tarkasti muuallakin. Varhainen lintu nappaa makoisimmat madot. ”Asunnot ovat yleensä maltillisemmin hinnoiteltuja, kun aluetta ei ole vielä rakennettu valmiiksi. Vuokralaisia voi olla silloin toki vähän vaikeampi löytää kuin myöhemmin.”