Maankäyttö- ja rakennuslain, eli MRL:n, kokonaisuudistus on toteutumassa. Tulevaisuudessa MRL jakautuu neljään lakiin: rakentamis-, alueidenkäyttö-, yhdyskuntakehittämis- ja yhdyskuntarakentamislakiin. Näistä rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa. ”Rakennusteollisuudelle rakentamislaki on käsikirja. Se kertoo, miten tulee toimia, millaisia lupia tarvitaan, kuinka prosessi etenee rakennushankkeen aikana suhteessa rakennusvalvontaan ja millä tavalla pitää rakentaa”, kiteyttää Rakennusteollisuus ry:n johtaja Anu Kärkkäinen.
Parhaillaan rakentamislakiin sorvataan hallitusohjelman mukaista korjaussarjaa eli useita korjauksia, jotka aiotaan saada syksyllä eduskunnan hyväksyttäviksi. Muutosesityksiä koskeva lausuntoaika päättyi juuri. Muita uusia lakeja vielä valmistellaan. Suunnitelmien mukaan ne tulevat voimaan vuosien 2025–2026 aikana.
Rakennusluvasta rakentamislupa
Jatkossa rakennuslupa muuttuu rakentamisluvaksi, jota haetaan tietomallimuotoisena tai koneluettavana suunnitelmana. Toimenpideluvasta luovutaan. Rakentamislupaa haettaessa esitetään pääpiirustustasoisia tietoja sisältävä suunnitelmamalli. Se täydentyy hankkeen päättyessä toteumamalliksi, johon tulee tiedot toteutuneesta rakennuksesta ja siihen käytetyistä rakennustuotteista. ”Korjaussarjassa ehdotetaan rakentamisluvan käsittelylle kolmen kuukauden määräaikaa ja seuraamuksia sen laiminlyömisestä”, Kärkkäinen huomauttaa. ”Lisäksi kunnan rakennusjärjestyksen määräyksellä ei enää voisi tiukentaa rakentamislaissa määrättyä luvanvaraisuutta.”
Huomio elinkaareen
Lain tavoitteena on, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, materiaalitehokkaiksi sekä elinkaariominaisuuksiltaan ekologisiksi. Kärkkäisen mukaan erityisesti huomiota tulee kiinnittää niin pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyyteen kuin rakennusosien ja teknisten järjestelmien käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, korjattavuuteen ja vaihdettavuuteen. ”Lisäksi tavoitteena on tilojen ja rakenteiden muunneltavuus”, Kärkkäinen mainitsee. Rakennusta purettaessa rakennusosia tulisi pyrkiä käyttämään uudelleen tai hyödyntämään materiaalina.
Vähähiilisyys edellyttää ilmastoselvitystä
Rakentamislupaa haettaessa on esitettävä ilmastoselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki. Kärkkäisen mukaan hiilijalanjäljen raja-arvot eri käyttötarkoituksessa oleville rakennuksille säädetään myöhemmin. Ilmastoselvitys tehdään laskelmalla, jossa otetaan huomioon tuotteiden ja niiden kuljetusten ohella rakentaminen, purku ja energiankulutus elinkaaren aikana. Ilmastoselvitykseen sisältyvässä materiaaliselosteessa luetteloidaan rakentamisessa käytetyt materiaalit ja tuotteet. Kaikki selvitykset vaaditaan digitaalisesti.
Digitaalisuusvaatimus koskee myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta, jonka ajantasaisuudesta vastaa rakennuksen omistaja. Lain korjaussarjassa ehdotetaan, ettei ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta vaadittaisi uusilta pientaloilta eikä taloyhtiöiden korjausrakentamishankkeissa. Tämä purkaisi byrokratiaa.
Pätevyysrekisteri ja päävastuullinen toteuttaja
Rakentamislaki määrittelee suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydelle asetettavat vaatimukset rakennushankkeessa. Pätevyydet voidaan jatkossa tarkastaa kansallisesta pätevyysrekisteristä, joka on myös taloyhtiöiden hyödynnettävissä suunnittelijoiden valinnassa. Jatkossa rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi nimetä rakennuskohteen päävastuullisen toteuttajan.
Korjaussarjassa esitetään tarkennuksia päävastuullisen toteuttajan tehtävään. Ehdotuksen mukaan päävastuullinen toteuttaja koordinoisi rakennuskohteen toteuttamista sekä vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta urakkasopimuksessa sovitulla tavalla. Vastuu rajautuu päävastuullisen toteuttajan omaan suoritukseen, omiin aliurakoitsijoihin ja yhteistyökumppaneihin. ”Rakennusvalvontaviranomaisen puolestaan pitää valvoa, että päävastuullinen toteuttaja varmistaa olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen rakennushankkeessa”, Kärkkäinen muistuttaa.
Heti töihin tai tuumaustauko
Kärkkäisen mukaan rakentamislaki alkuperäisessä muodossaan lisäisi tarpeettomasti rakennushankkeiden byrokratiaa. ”Korjaussarjan tavoitteena on vähentää taloyhtiöiltä vaadittavien selvitysten määrää eli byrokratiaa. Se sujuvoittaisi ja nopeuttaisi prosesseja.” ”Selviteltäviä seikkoja joka tapauksessa riittää, ja ammattilaisten on osattava toimia lain vaatimusten mukaisesti. Tämä taloyhtiöiden kannattaa muistaa tilatessaan hankkeidensa suunnitelmia.”
Isoja korjauksia kaavailevia taloyhtiöitä Kärkkäinen neuvoo seuraamaan lain etenemistä. ”Selvitysvaatimukset ja prosessit muuttuvat uuden lain myötä. Ratkaisevaa on rakennusluvan hakemisen ajankohta. Korjaussarjan kohtalo kun selviää vasta syksyllä – ja rakennusvalvonta voi ruuhkautua, kun rakentamislaki astuu voimaan.”
Anu Kärkkäinen
Johtaja
Rakennusteollisuus ry