Sosiaaliturvan tasoa ei haluta leikata seuraavalla vaalikaudella, mutta puolueet tavoittelevat sosiaaliturvan muotojen uudistamista. Tavoitteena on tehdä sosiaaliturvasta joustavampi ja aktivoivampi.
Puolueiden mielestä tukia pitäisi kohdentaa uudella tavalla. Asumisen tuet tulisi päivittää
nykymaailmaan sopiviksi. Kannustinloukkuja haluttaisiin vähentää.
”Asumisen tukeminen on puolueiden mukaan selvästi tärkeää ja vaatii jatkossakin oman turvaavan osansa perus- tai yleistulossa”, sanoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat ry:stä. Hän puntaroi tätä artikkelia varten puolueiden näkökantoja yksityisten vuokranantajien kannalta.
Asuntosijoittamisen verotuksen neutraliteetti nousee monen puolueen vastauksessa esiin, ja Vuokranantajat ry lupaa auttaa päätöksentekijöitä.
”Teemme neutraliteettiselvityksen, jotta uuden hallituksen käytössä olisi parempaa vertailutietoa eri sijoitusmuotojen verotuskohtelusta”, Koro-Kanerva toteaa.
Näin puolueet ajattelevat asumisen tuista, pääomatuloverotuksesta ja yksityisen vuokranantajan asemasta:
Kokoomus
”Sosiaaliturvan uudistaminen on seuraavan hallituksen suurin hanke. Yleisesti on järkevämpää tukea asukkaita, ei asuntoja. Asumistuki on yhdenvertaisempi tukimuoto ja kohdentuu tarkemmin tarvitsijoille kuin tarjontatuet.
Olemme esittäneet, että asumistuki, Kelan maksamat työttömyysetuudet ja toimeentulotuki
yhdistettäisiin yhdeksi yleistueksi, joka vähenisi tasaisesti tulojen noustessa. Toimeentulotuesta ei jatkossa enää korvattaisi pitkäaikaisesti asumismenoja, ja menoissa olisi aina omavastuu. Tämä yksinkertaistaisi järjestelmää, pienentäisi tukimenoja ja vähentäisi kannustinloukkuja.
Asumisen jatkuvuuden turvaamiseksi yleistuesta voidaan myös suoraan ensin maksaa vuokra vuokranantajalle, minkä jälkeen loppuosuus siirretään tuensaajan tilille.
Progressiiviseen pääomatuloverotukseen siirtyminen on heikentänyt verojärjestelmän ennakoitavuutta ja kilpailukykyä. Emme pidä progressiivista pääomatuloverotusta optimaalisena. Nykyinen pääomatuloverotus lisää verosuunnittelua ja pääomapakoa.
Pidemmällä aikavälillä on syytä pyrkiä kohti yhtä pääomatuloveroprosenttia julkisen talouden reunaehdot huomioiden. Kokoomus ei halua kiristää pääomatuloverotusta.
Haluamme, että Suomessa liikutaan omistamisessa ja riskinotossa kohti neutraalimpaa ja yksinkertaisempaa verotusta. Tarkoitus on edistää kansantalouden toimintaa ja uudistumista pidemmällä aikajänteellä.”
Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat ry:stä kommentoi: ”Kokoomus näkee vuokralaiselle suoraan maksettavan tuen yhdenvertaisempana ja oikeammin kohdentuvana tukimuotona kuin tarjontatuet. Tämä yhdessä verotuksen neutraliteetin kanssa on Suomen Vuokranantajille erittäin tärkeitä teemoja.”
Keskusta
”Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka aidosti vähentää köyhyyttä ja turvaa toimeentulon. Uuden sosiaaliturvan pitää olla myös nykyistä yksinkertaisempi ja kannustaa paremmin ihmisiä työntekoon sekä muuhun aktiivisuuteen.
Asumistuki on muodostunut välttämättömäksi entistä useammalle suomalaiselle. Tuen kannustinvaikutukset ovat kuitenkin ongelmallisia. Pienituloisten elämistä ja toimeentuloa on tuettava jatkossakin, mutta nykyinen asumistuki tarvitsee uudistamista.
Haluamme edistää ja vahvistaa kotimaista omistajuutta sekä myös asuntosijoittamista. Siksi pääomaverot täytyy pitää kohtuullisina. Pääomatuloverotuksessakin hyvä periaate on laaja veropohja ja matalammat verokannat. Keskusta ei halua nostaa pääomaveroa.
Asuntosijoittaminen on tärkeä sijoittamisen muoto ja sitä tulee kohdella tasapuolisesti suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.
Yksityiset vuokranantajat ovat maamme asuntopolitiikassa ja suomalaisilla vuokramarkki- noilla joustavia ja arvokkaita toimijoita myös koko yhteiskunnan kannalta. Aina on ihmisiä, jotka haluavat asua vuokralla. Joillekin se on ainoa vaihtoehto. Monipuolista vuokra-asuntotarjontaa tarvitaan tulevaisuudessakin, joten asuntosijoittamisen pitää olla kannattavaa.”
Mia Koro-Kanerva kommentoi: ”Hyvä, että keskusta haluaa edistää kotimaista omistajuutta ja pitää pääomatuloverot kohtuullisina. Myös asuntosijoittamisen tasapuolinen kohtelu suhteessa muihin sijoitusmuotoihin on tärkeä yhteinen tavoite.”
SDP
”Haluamme uudistaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän, joka on ajan myötä muodostunut byrokraattiseksi, vaikeaselkoiseksi ja pirstaleiseksi. Yleisturva takaa ihmisen toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa. Se helpottaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista siten, että työ on tekijälleen aina kannattavaa.
Myös asumisen tukijärjestelmä on tulevaisuudessa toteutettava yhden yhtenäisen järjestelmän kautta. Asumistuen on otettava huomioon yhdessä asuvan ruokakunnan koko sekä asumiskulujen erot eri puolilla maata ja mahdollistettava muuttaminen työn perässä. Asumistuen vähenemisen muiden tulojen kasvaessa on tapahduttava ennakoitavasti ja tasaisesti siten, että työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
Vero-ohjelmamme päätavoitteena on veropohjan tiivistäminen, jotta veroprosentit voidaan pitää matalina. Linjaus koskee myös pääomatuloja. Veropohjan tiivistäminen tarkoittaa verovälttelyn mahdollistavien porsaanreikien tukkimista, jotta kaikkia tuloja verotettaisiin tasapuolisemmin.
Oma asunto on useimmille ihmisille tärkein sijoituskohde ja tulevaisuuden turva, joten asuntosäästämistä tulee tukea jatkossakin muun muassa verotuksella. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat saavat Suomessa tällä hetkellä veroetua kotimaisiin sijoittajiin verrattuna, koska niiden ei tarvitse maksaa veroa muun muassa rahastojen kautta tehtyjen kiinteistösijoitusten voitoista. Poistaisimme tämän epäkohdan, mikä parantaisi kotimaisten asuntosijoittajien asemaa.
Asuntosijoittamista tarvitaan, jotta varmistetaan asuntokannan uudistuminen ja korkea laatu. Sitä tulee kohdella tasapuolisesti suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.”
Mia Koro-Kanerva kommentoi: ”Olen erittäin tyytyväinen, että SDP haluaa pitää veroprosentit matalina. Myös eri sijoitusmuotojen tasa-arvoinen kohtelu ja kotimaisten sijoittajien puolustaminen ovat erinomaisia tavoitteita.”
Vihreät
”Tarvitsemme sosiaaliturvan pohjaksi selkeän ja eheän turvaverkon, joka ei kyykytä tai erottele ihmisiä sen mukaan, mikä on heidän kulloinenkin asemansa työmarkkinoilla. Tämän 2000-luvun turvaverkon nimi on perustulo, joka toisi vakaan pohjan toimeentulolle ja eri elämäntilanteiden mukaan joustavan turvan, jonka varassa olisi helpompi liikkua esimerkiksi palkkatyön, apurahatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja perhe-elämän välillä.
Sosiaaliturvan uudistuksessa on katsottava myös asumistukea ja toimeentulotukea. Asumistuessa tulee siirtyä ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseen tukeen. Jokaisella täysi-ikäisellä on oltava henkilökohtainen oikeus riittävään toimeentuloon ja asumiseen ilman, että hänestä tehdään riippuvainen toisen ihmisen tuloista.
Asumistuki tulisi myös muuttaa aikaa myöten laskennalliseksi tueksi, joka perustuu alueen yleisiin asumiskustannuksiin, ja kytkeä yhteen perustulon kanssa, perustulon asumislisäksi.
Kannatamme pääomatuloverojen maltillista (+1 %-yksikkö) korottamista, kun tulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa. Tasa-arvoisen ja menestyvän hyvinvointivaltion ylläpitäminen tulevina aikoina edellyttää, että kaikki osallistuvat, ja ne, joilla on paremmat mahdollisuudet kuin muilla, osallistuvat hieman enemmän siihen, että saamme pidettyä kaikki mukana.
Asuntosijoittaminen on yksi sijoitusmuoto muiden joukossa, ja sen verokohtelun tulisi olla tasa-arvoista muiden sijoitusmuotojen kanssa.”
Mia Koro-Kanerva kommentoi: ”Myös vihreiden tavoitteet ovat pääosin linjassa vuokranantajien toiveiden kanssa. Pääomaverotuksen osalta olemme eri mieltä. Historia on osoittanut, että korotukset ovat itse asiassa pienentäneet verokertymää. Sen sijaan eri sijoitusmuotojen tasa-arvoinen verokohtelu olisi tärkeä uudistus.”
Vasemmisto
”Sosiaaliturvauudistuksessa tavoitteeksi tulee ottaa köyhyyden vähentäminen ja ihmisten toimeliaisuutta haittaavan byrokratian karsiminen, mikä edellyttää järjestelmän uudistamista kohti perustuloa. Ensiaskeleina perusturvaa tulisi yhtenäistää, sen ehtoja yksinkertaistaa ja tasoa korottaa siten, että pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta voitaisiin vähentää ja byrokratialoukkuja purkaa.
Vasemmistoliitto pitää asumistukea tarpeellisena sosiaaliturvan elementtinä, jota ei tule heikentää ja joka tulisi säilymään myös perustulon rinnalla.
Asumisen tuessa tulisi pyrkiä siihen, että se tapahtuisi ensisijaisesti yhden tuki-instrumentin kautta sen sijaan, että asumiskustannuksia katetaan pitkäaikaisesti toimeentulotuella. Asumistuen perusomavastuun kaavaa voitaisiin loiventaa työnteon kannusteiden parantamiseksi.
Pääomatulojen veropohjaa tulisi tiivistää ja verotuksen progressiota kasvattaa. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on, että kaikkia tuloja verotettaisiin yhdessä ja yhdistetyn asteikon mukaan.
Suomen eriytetty tuloverojärjestelmä ja veropohjan aukot ovat yksi syy varallisuuserojen kasvuun. Nyt pääomatuloverotuksessa sovelletaan käytännössä tasaveroa, vaikka 30 000 euron kohdalla onkin porrastus. Pienissä tuloissa 30 prosentin veroaste on melko suuri (osingoissa yleensä 25,5 prosenttia). Suurista tuloista enimmillään perittävä 34 prosenttia on puolestaan varsin vähän.
Kasvukeskuksissa laaja-alainen asuntosijoittaminen voi nostaa jo entisestään korkeita asumiskustannuksia.
Sijoittajan näkökulmasta asuntosijoittaminen voi olla hyvä tapa hajauttaa tai pienentää riskiä. Asuntosijoittamisella voi myös saada kohtuullisia tuottoja. Lainsäätäjän näkökulmasta asuntosijoittamisen verotusta olisi syytä tarkastella kriittisesti, sillä tällä hetkellä veropohja ei ole tiivis eikä verotuksen neutraliteettiperiaate toteudu.”
Mia Koro-Kanerva kommentoi: ”On totta, että pienissä pääomatuloissa 30 prosentin
veroaste on ankara. Tämä puree juuri yksityisiin vuokranantajiin, joista valtaosa omistaa
1–2 vuokra-asuntoa. Sen lisäksi, että pääomatuloverojen nostaminen todennäköisesti pienentäisi verokertymää, se voisi myös vähentää tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrää.”
Perussuomalaiset
”Mielestämme sosiaaliturvauudistuksen pitää kulkea yleistukeen perustuvan mallin suuntaan. Yleistuki yhdistää erilaisia tukimuotoja, jolloin järjestelmästä tulee yksinkertaisempi.
Uudistuksessa myös asumistuki koottaisiin yhdeksi kotitalouskohtaiseksi asumisen tueksi. Koko asumistukijärjestelmä pitää joka tapauksessa uudistaa ja puuttua sen aiheuttamiin
ongelmiin, kuten vuokratason nousuun.
Tällä hetkellä jopa 16 prosenttia väestöstä on asumistuen piirissä. Kuriin tulee saada sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavien yhtiöiden pitkälti veronmaksajien kustantaman asumistuen kautta tekemät miljoonavoitot. Korkeat vuokrat tekevät vähän koulutettujen työnteon sitä huonommin kannattavaksi, mitä täysimääräisemmin vuokrat maksetaan tuilla.
Pääomaveron tuntuva kiristys verovuodelle 2012 on varoittava esimerkki. Verohallinnon lukujen mukaan pääomaverotulot putosivat 165 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna. Pääomaverotulot alenivat, vaikka verovuodelle 2012 verokantaa nostettiin 28:sta 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatuloissa 32 prosenttiin. Veronalaisten tulojen määrä putosi peräti liki kuudenneksen eli 1,3 miljardia euroa.
On kannustettava kaikin tavoin siihen, että vuokramarkkinat pysyvät toimivina. Yksittäiset ihmiset omistavat noin 300 000 vuokra-asuntoa, eli erittäin merkittävän osuuden vuokramarkkinoista. Asuntojen tarjonnan määrällä ja vuokrien suuruudella on suora yhteys.
Vuoden 2012 pääomaverokannan kiristys vaikutti vuokramarkkinaan haitallisesti. Yksittäiset ihmiset reagoivat pääomaveron kiristymiseen laittamalla omistamiaan vuokra-asuntoja runsaasti myyntiin vuonna 2011. Ongelmallista oli, että pääomaveron korotus leikkasi erityisesti juuri pienten ja keskisuurten vuokranantajien tuottoja.”
Mia Koro-Kanerva kommentoi: ”Perussuomalaisilla on hyvin argumentoitu näkökulma pääomatuloverotukseen. On kuitenkin todettava, että asumistukijärjestelmä ei ole tutkimusten mukaan syynä nousseisiin vuokratasoihin edes toimeentulotuen osalta.”