Ajankohtaista

Perintö- ja lahjaverotus

Vastikkeettomista saannoista tulee maksaa joko perintö- tai lahjaveroa, joka määräytyy omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella. Pienet lahjat ja perinnöt ovat kokonaan verovapaita.

Teksti Tarik Ahsanullah

Kuvitus Outi Kainiemi

Julkaistu lehdessä 2/2021

Mikäli perittävä ei ole tehnyt testamenttia, määräytyvät perilliset niin sanotun perimysjärjestyksen mukaisesti. Ensisijaisesti koko perintö jaetaan tällöin rintaperillisille eli käytännössä yleensä lapsille tasaosuuksin. Perimysjärjestyksestä on kuitenkin erotettava mahdolliseen avioliiton päättymiseen liittyvä ositus. Kun toinen aviopuolisoista kuolee, on kyseessä juridisesti avioliiton päättyminen. Jos osapuolilla ei ole avioehtoa, jaetaan puolisoiden omaisuus puoliksi kuolinpesän ja lesken välillä. Lesken tasinkoetuoikeuden myötä eloonjääneen puolison ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, mikäli hän on ollut puolisoista varakkaampi. Perintövero määräytyy perinnön arvon perusteella progressiivisen asteikon mukaisesti.

Perintöveroasteikkoja on kaksi: ensimmäinen, matalampi asteikko koskee kaikista lähimpiä sukulaisia ja toinen, korkeampi asteikko esimerkiksi sisaruksia ja heidän jälkeläisiään. Usein perintövero maksetaan kahdessa osassa suurin piirtein vuoden sisällä perittävän kuolemasta.

Lahjaverotus

Lahjaverotus määräytyy samalla tavalla kahden eri progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Jos sama henkilö antaa kolmen vuoden sisällä useita lahjoja samalle saajalle, myöhemmin annetusta lahjasta veroa määrättäessä lahjan arvoon lisätään aiempien lahjojen arvot. Lahjojen yhteissummasta määrätään lahjavero, josta vähennetään aiemmista lahjoista mahdollisesti määrätty lahjavero. Käytännössä lahjaveroasteikot koskevat aina kolmen vuoden aikana annettuja lahjoja yhteensä.

Progressiivisten veroasteikkojen vuoksi helpoin tapa keventää perintöverorasitusta onkin aloittaa omaisuuden lahjoittaminen jo elinaikana. Jos kolmen vuoden aikana lahjoittaa yhteensä samalle lahjansaajalle alle 5 000 euroa, ei saajan tarvitse maksaa lahjaveroa lainkaan. Kun omaisuutta lahjoittaa pienemmissä erissä kolmen vuoden välein, voidaan kokonaisveroprosenttia laskea yksinkertaisella tavalla. Myös asunnoista voi lahjoittaa murto-osia.

Alihintainen kauppa

Toinen suosituimmista ja helpoimmista keinoista perintöverosuunnitteluun on niin sanottu alihintainen kauppa. Ostajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa lainkaan, mikäli kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Esimerkiksi vanhempi voi myydä 100 000 euron asunnon lapselleen 76 000 eurolla, jolloin lapsi saa käytännössä 24 000 euroa kokonaan verovapaasti. Tällaisissa tilanteissa on toki huomioitava ostajalle aiheutuva varainsiirtoveroseuraamus ja myyjälle mahdollisesti realisoituva luovutusvoittoveroseuraamus. Verosuunnittelu onkin aina moniulotteinen kokonaisuus.

Perintöverosuunnittelu on järkevää taloudenhoitoa

Verosuunnittelu on järkevää, lainsäätäjän tarkoituksella mahdollistamaa toimintaa. Mitä aikaisemmin alkaa suunnitella omaisuuden siirtämistä jälkipolville, sitä paremmat keinot sen toteuttamiseksi on käytettävissä. Suunnittelussa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa, esimerkiksi pankkilakimiestä. Huomioithan kuitenkin, ettei Suomen Vuokranantajien maksuttomaan jäsenneuvontaan kuulu henkilökohtainen perintöverosuunnittelu.

Jutun on kirjoittanut Tarik Ahsanullah eikä Susanna Aarnivuo, kuten lehdessä virheellisesti luki.