Ajankohtaista

Pakkoraosta asuntosijoittajaksi

Lotta Iso-Tuisku valittiin kesän kunnallisvaaleissa Keskustan edustajana Ilmajoen valtuustoon. Päättäjänä hän haluaa edistää kotikuntansa elinvoimaa ja yksityisten mahdollisuuksia tarjota vuokra-asuntoja. Onneksi tuli aloitettua, hän miettii omasta asuntosijoittamisestaan.

Teksti MINNA SAANO

Kuvitus TUUKKA KIVIRANTA

Julkaistu lehdessä 3/2021

Asuntosijoittamiseni alkoi vahingossa. Mieheni omisti toisen henkilön kanssa asunnon, mutta tämä ei hoitanut velvoitteitaan. Pankki kysyi, ostaako mieheni tuon toisen henkilön osuuden vai ottaako pankki sen. Siinä pakkoraossa, vuonna 2015, päätin ostaa tuon osuuden.

En tiedä, mikä minulle tuli, mutta kun samasta taloyhtiöstä tuli asunto myyntiin, ostimme sen mieheni kanssa samaan tyyliin kuin ensimmäisenkin; kolmasosa miehelleni ja kaksi kolmasosaa minulle. Sen kaupan jälkeen vähän hurahdin ja ostin kaksi asuntoa lisää. Nyt minulla on Ilmajoella kolme kolmiota ja yksi kaksio. Innostustani kauppoihin on lisännyt Hypoteekkiyhdistyksen raportti, jonka mukaan Ilmajoki on Etelä-Pohjanmaan vähäriskisin asuntosijoituskunta.

Vuokralaiset ovat löytyneet kaikkiin asuntoihini helposti. Ilmajokihan on muuttovoittokunta ja väestökehitys positiivinen, joten vuokra-asunnoille on kysyntää. Kun laitoin ensimmäistä kertaa itse ilmoituksen vuokrattavasta kaksiostani, oli 12 tunnissa tullut jo 10 kyselyä. Vuokrataso ei ole pääkaupunkiseutuun verrattava, mutta olen tyytyväinen, sillä etenkin vanhemmat asunnot ovat täällä edullisia.

Olen pyrkinyt ostamaan sellaisia asuntoja, että ne palvelisivat erilaisia asunnontarvitsijoita. Kun esimerkiksi makuuhuoneet ovat tasavertaisia, voi asuntoon ottaa kämppiksen tai siinä voi asua pieni perhe, pariskunta tai yksi henkilö. Asuntoa ostaessani katson myös tulevat ja tehdyt remontit, sekä sen, kuka hoitaa isännöinnin ja onko talossa sähkö- vai kaukolämpö.

Seurailen asuntotarjontaa päivittäin. Ilmajoki on ollut pääkohteeni, mutta olen alkanut katsoa sijoituskohteita myös Seinäjoelta. Yritän myös viisastuttaa itseäni lukemalla asuntosijoittamisesta, seuraamalla podcasteja, webinaareja ja muiden asuntosijoittajien Instagram-tilejä. Alkuun en tiennyt asuntosijoittamisesta mitään, mutta nyt terminologia on tullut tutuksi ja ymmärrän monia asioita, kuten että yhtiölaina onkin hyvä asia, kun pankista ei itse tarvitse niin paljon lainaa.

Uutena kunnanvaltuutettuna ajattelen, että Ilmajoki täytyy pitää houkuttelevana niin yrityksille kuin asukkaillekin. Pidän tärkeänä, että yksityisten on mahdollista tarjota vuokra-asuntoja, eikä vain kunnan. Olennaisena pidän myös sitä, etteivät alueet eriytyisi, vaan että kaikilla alueilla olisi sekä omistus- että vuokra-asuntoja. En usko, että tulevaisuudessa Ilmajoella olisi nähtävillä asuntojen hintojen romahdusta – tosin ei nousuakaan. Olen helpottunut siitä, ettei valtiovarainministeri lähde ajamaan velkakattoa asunnonostajille.

Lotta Iso-Tuiskun muistilista

Matala kynnys:
Asuntosijoittamisen aloittamisen kynnystä ei kannata nostaa liian korkealle. Ensimmäisen sijoitusasunnon ei tarvitse olla täydellinen.

Toimiva pohja:
Kun asunnossa on esimerkiksi yhtä suuret makuuhuoneet, se helpottaa vuokrattavuutta.

Taso ja kodikkuus:
Asunnot ovat ihmisten koteja, ja niissä täytyy olla jotakin kivaa ja kodikasta, kuten tasokas keittiö, kiva kylppäri tai tilava makuuhuone.