Opiskelijat haluavat oman asunnon solukämpän sijaan

Opiskelijat ovat tällä hetkellä merkittävä asukasryhmä yksityisten vuokranantajien asunnoissa. Soluasuntojen yhteisöllisyyden sijaan opiskelijat haluavat omaa rauhaa, jota yksiössä on tarjolla.

”Yksiöt kiinnostavat tällä hetkellä enemmän kuin soluasunnot”, vahvistaa Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu.

Oman rauhan lisäksi sijainti on opiskelijalle tärkeä kriteeri. Aktiivista elämänvaihetta elävät nuoret aikuiset haluavat hyvät yhteydet arkisten toimintojensa äärelle.

”Opiskelijat arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä ja etsiytyvät mieluiten lähelle kampusta tai kaupungin keskustaa”, Lehtoruusu luonnehtii.

Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan valitse yksiötä soluasunnon sijaan, sillä toisille yhteisöllisyys on tärkeämpää kuin oma rauha.

”Kansainväliset opiskelijat valitsevat mielellään solun, ja osa suomalaisistakin haluaa asua yhteisöllisesti sellaisessa. Jos on kokeillut soluasumista ja todennut sen kivaksi asumismuodoksi, hakeutuu ehkä soluun jatkossakin.”

Yleinen asumistuki lisäsi yksiöiden suosiota

Monet opiskelijat ovat aiemmin joutuneet taloudellisista syistä valitsemaan soluasunnon yksiön sijaan.

Kiinnostus soluasumista kohtaan alkoi vähentyä jo 1990-luvulla, mutta yksiöiden vuokrat ovat olleet monien opiskelijoiden maksukyvyn ulkopuolella.

”Vuonna 2017 opiskelijat kuitenkin pääsivät yleisen asumistuen piiriin, mikä on mahdollistanut asumismuodon valitsemisen vapaammin. Sen jälkeen opiskelijat ovat kiihtyvällä vauhdilla muuttaneet yksiöihin, mikä on luonnollisesti kasvattanut yksiöiden kysyntää myös uudisrakennuspuolella”, Lehtoruusu sanoo.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli kaikkien asukkaiden tulot vaikuttavat asumistuen määrään.

Opiskelijapariskunta saattaa esimerkiksi asua kahdessa yksiössä tukien takia, vaikka muuten voisivat olla kiinnostuneita yhteisestä ja vähän isommasta kodista. Tämäkin lisää yksiöiden tarvetta suhteessa isompiin asuntoihin.

Asumistuki ei estä kimppa-asumista, kunhan asia on huomioitu vuokrasopimuksia tehtäessä.

”Jos vuokranantaja voi tehdä kämppäkavereille erilliset vuokrasopimukset, yhden asukkaan tuki ei välttämättä pienene toisen tienatessa enemmän”, Lehtoruusu vinkkaa. Sama pätee, jos toinen vuokralaisista on päävuokralainen, jonka alivuokralaisena toinen asuu.

Uudenlaista yhteisöllisyyttä ja asumisen laatua

Useimmat opiskelijat ovat nuoria, mutta opiskelija voi olla myös perheellinen tai esimerkiksi jo ammattiuraa tehnyt alan vaihtaja, jolloin tarpeet ovat erilaiset: myös opiskelijoita varten tarvitaan suurempia vuokra-asuntoja.

”Opiskelijat saattavat myös vaatia tulevaisuudessa yhä enemmän asumisen laatua ja ekologisuutta, sillä lämmitysmuodot ja kierrätys kiinnostavat ympäristötietoisia ihmisiä ja nousevat tärkeiksi asumisen kriteereiksi”, Lehtoruusu miettii.

Vaikka soluasuntotyyppinen yhteisöasuminen ei kovinkaan montaa enää kiinnosta, yhteisöllisyyttä voi mahdollistaa monin eri tavoin.

”Voisiko oman yksiön ulkopuolella olla kivaa yhteisöllistä tilaa taloyhtiössä? Voisiko yhteisöllisyyttä olla korttelitasolla tai jopa kaupunginosan tasolla, jolloin yhdessä talossa voisi olla verstashuone ja toisessa vaikka elokuvateatteri?”

Lehtoruusu kannustaa asuntosijoittajia ottamaan opiskelijan vuokralle mutta myös ymmärtämään opiskelijoiden erityistä tilannetta.

”Opiskelijat ovat säntillisiä vuokralaisia, mutta hektisesti muuttuvat elämäntilanteet voivat tehdä vuokrasuhteista lyhyitä. Muutto ei tällöin liity asumistyytyväisyyden vähenemiseen, vaan uuteen työpaikkaan, kesätyöpaikkaan, opiskelupaikan vaihtoon tai vaikka perheen perustamiseen.”

Lue myös:

Vuokralaisen ääni kuuluu asuntosijoittajan kautta
Asuntosijoittaja etsii massasta erottuvia kohteita
Helsinki ohjaa rakentamista suuren maanomistajan oikeudella