Elokuun ensimmäisenä päivänä opiskelijoiden oikeus yleiseen asumistukeen lakkasi, ja palattiin vuonna 2017 lopetettuun opintotuen asumislisään. Tämän vuoksi suurin osa opiskelijoista jää kokonaan ilman asumislisää kesäkuukausina, ja tuen määräkin laski. Kun otetaan huomioon aiemmin voimaan tulleet asumistuen heikennykset, opiskelijoiden asumisbudjetti on yleisesti ottaen merkittävästi laskussa. ”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sellaisten opiskelijoiden, jotka opiskelevat 9 kuukautta vuodessa, asumistuen enimmäismäärä laski viimeisimmän muutoksen perusteella 44 prosenttia.
Myös kesäkuukausina opiskelevien tuki laski noin neljänneksen”, pitkän linjan asuntosijoittaja, Investors House Oyj:hin kuuluvan OVV Asuntopalvelut -vuokranvälitysketjun toimitusjohtaja ja Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen Marko Kaarto kommentoi. ”Toki sellaiset opiskelijat, joiden avopuoliso käy työssä, voivat tästä hyötyäkin, koska avopuolison tulot eivät vaikuta opintotuen asumislisään. Opintojen ohessa voi toisaalta myös työskennellä enemmän kuin ennen, ennen kuin se vaikuttaa tukiin”, hän jatkaa.
OVV Asuntopalveluiden elokuun lopussa toteutetun kaupunkikohtaisen kyselyn perusteella vaikutukset ovat näkyneet jo etenkin neljässä kaupungissa – Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa – mutta eivät kuitenkaan kovin dramaattisesti. ”Välittäjien tiedotteissa on kyllä näkynyt jo selvä trendi, että kaikkein edullisimmat, alimman hintaluokan asunnot kiinnostavat eniten – etenkin silloin, kun sijainti on lähellä oppilaitoksia tai hyvien liikenneyhteyksien päässä niistä. Myös edulliset asunnot keskustojen läheisyydessä tai keskustassa kiinnostavat.” Tällaiset asunnot ovat tyypillisesti pieniä, peruskuntoisia yksiöitä tai lähiöissä myös pieniä kaksioita. ”Tällaisten asuntojen kysyntä kasvoi etenkin kesälomien jälkeen normaalia enemmän, ja toisaalta sitten taas kalleimpien yksiöiden markkinointiaika piteni.”
Toisaalta esimerkiksi opiskelijoiden perinteisesti suosimalla alueella Helsingin Kalliossa oli Oikotie-palvelussa tarjolla lokakuun alussa peräti 322 yksiötä, joiden joukossa oli vielä edullisiakin, joskin hyvin pieniä asuntoja. ”Vuokranantajien kannattaakin tällaisessa markkinatilanteessa hyväksyä se tosiasia, että asunnosta ei välttämättä saa vuokralaisen vaihtuessa enää samaa vuokraa kuin ennen. Vuokralaisia kyllä edelleen löytyy, kunhan on aktiivinen monessa kanavassa, ja tarvittaessa valmis vaikka tinkimäänkin hinnasta.” Kaarto omistaa itsekin opiskelijoiden suosimia asuntoja esimerkiksi Tampereen Hervannassa. ”Olen itsekin joutunut laskemaan vuokria viime aikoina. Vuokrataso on käytännössä sama kuin kolme vuotta sitten.”
Vaikutukset keskittyvät isoihin kaupunkeihin
Kaarto uskoo, että opiskelijoiden asumistukimuutoksien suuremmat vaikutukset alkavat
näkyä viiveellä. ”Uudet opiskelijat olivat tietysti tietoisia muutoksista ja lähtivät hakemaan suoraan mahdollisimman edullista asuntoa, mutta opintonsa jo aikaisemmin aloittaneet opiskelijat eivät todennäköisesti reagoineet muutoksiin ennakolta, vaan mahdollisesti vasta elokuussa, kun asumistukea ei tilille tullutkaan.
Silloinkaan muuttaminen tuskin oli ensimmäinen mieleen tullut ajatus.” Opiskelijat voivat kompensoida asumistuen vähennystä esimerkiksi nostamalla enemmän opintolainaa tai tekemällä töitä entistä enemmän. Osa opiskelijoista saa tarvittaessa tukea vanhemmiltaan. ”Opiskelijat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisessa asemassa: kaikilla ei ole turvaverkkoja, joilta voisi pyytää apua, osa on nostanut lainaa jo ennestäänkin enimmäismäärän, eikä kaikilla ole mahdollisuutta tehdä enempää töitäkään. Siksi uskon, että näemme enemmän vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.”
Vaikutukset tulevat kuitenkin keskittymään suurimpiin kaupunkeihin, koska vuokrataso on niissä korkein ja opiskelijoita on paljon. Pienemmillä paikkakunnilla opiskelijoiden maksukyky on edelleen paremmin linjassa yleisen vuokratason kanssa.
Kimppa-asuminen lisääntyy
Jos riittävän edullisia asuntoja ei ole tarjolla tarpeeksi, kysyntä alkaa todennäköisesti suuntautua entistä enemmän soluasumiseen ja myös kimppa-asumiseen soveltuviin suurempiin asuntoihin. Opiskelijoiden asumistuen muutokset suorastaan kannustavat tähän. Tilastoissa tällainen kysyntä ei kuitenkaan kovin helposti näy, sillä etenkin suurempia, neljälle tai viidelle opiskelijalle soveltuvia vuokra-asuntoja on tarjolla hyvin vähän.
”Kaikki vuokranantajat eivät edes halua vuokrata asuntoa kimppakämpäksi. Sitä kannattaisi kuitenkin harkita, sillä kun vuokranmaksajia on enemmän, vuokraa voi olla varaa hieman nostaakin”, Kaarto pohtii. ”Hallinnollista työtä on tietenkin enemmän, jos kaikille tehdään oma vuokrasopimus, mitä kyllä suosittelen. Toisaalta opiskelijat yleensä tuntevat muita opiskelijoita, ja pystyvät useimmiten vinkkaamaan vapautuvasta asunnosta tai huoneesta kavereilleen.”