Suomen kunnat elävät murroskautta. Väestön väheneminen ja ikääntyminen, kaupunkikeskittymien vetovoima ja alueiden eriytyminen vaikuttavat vahvasti ympäri maata. Jotkin kunnat pysyvät vuodesta toiseen elinvoimaisina, kun taas toiset joutuvat rämpimään ja taistelemaan olemassaolostaan. Mikä tekee kunnasta elinvoimaisen ja miten se liittyy vuokra-asuntomarkkinoihin?
Elinvoimaisuudesta kertovat monet taloudelliset merkit, muun muassa työpaikkatarjonta, vireä yritystoiminta, työllisyys, vahva kuntatalous, koulutustaso ja asukkaiden hyvinvointi. Tärkeitä tekijöitä ovat myös alueen veto- ja pitovoima, mikä korostaa kuntien kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä tekijöitä, jotka saavat asukkaat ja yritykset kiinnittymään paikkaan. ”Isot kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere, ovat useilla tilastollisilla mittareilla elinvoimaisia alueita, mutta myös kehyskunnat ja matkailukohteet, kuten Pirkkala, Sipoo, Rovaniemi ja Kittilä menestyvät”, kertoo johtava asiantuntija Valtteri Laasonen MDI:stä. ”Itä-Suomen vahvana veturina jatkaa Kuopio, mutta Kymenlaakso sekä Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat kärsineet Venäjän sotatoimista turismin ja viennin loputtua kuin seinään.”
MDI on yhdessä FCG Finnish Consulting Groupin kanssa kehittänyt kaupunkien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa mittaavan EVP-indeksin, jossa edellä mainitut elinvoimaisuuden sekä veto- ja pitovoimaan liittyvät indikaattorit on määritelty. Veto- ja pitovoimaa arvioidaan EPV-indeksissä etenkin väestönkehityksen ja muuttoliikkeen perusteella. Tarkastelussa ovat muun muassa asuntomarkkinoiden toiminta, asuntojen keskihinnat ja ulkomaalaisten osuus.
Lisäksi opiskelijoiden määrällä ja kesäasukkailla on merkitystä veto- ja pitovoimalle. Laasonen painottaa, että on olemassa myös niin sanottuja pehmeitä tekijöitä, joiden avulla kunta voi erottua edukseen, vaikka perinteisemmillä kovilla tilastollisilla mittareilla menisikin heikommin. ”Pienetkin kunnat voivat pärjätä tarjoamalla hyvää elämisen laatua ja viihtyvyyttä. Hyvät palvelut ja asunto- ja tonttitarjonta houkuttelevat niin asukkaita kuin yrityksiäkin. Kuntataajamat voivat myös olla hyvinkin elinvoimaisia, vaikka kunnan mittarit muuten olisivat heikommalla tolalla.”
Asuntopolitiikalla vaikutetaan vetovoimaan
Erityisesti vihreä siirtymä tuo uusia mahdollisuuksia myös pienempiin kuntiin, sillä kestävän kehityksen ratkaisut ja kiertotalous voivat houkutella investointeja. Maaseutukunnissa haasteena on kuitenkin työvoiman saatavuus: investointeja ja laajentamishalukkuutta olisi, mutta osaavaa työvoimaa ei löydy. ”Maahanmuutto on keskeinen tekijä väestönkehityksessä, sillä syntyvyys on laskussa ja väki ikääntyy. Ulkomainen työvoima voi paikata osaajapulaa”, Laasonen sanoo.
Asuntopolitiikka on yksi keskeisistä keinoista vaikuttaa kunnan vetovoimaan, sillä opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat koteja. Laasosen mukaan monipuolinen asuntotarjonta ja elinympäristön viihtyvyys sekä yhteisöllisyys ovat elintärkeitä, jotta kuntaan virtaisi työvoimaa. Sen toteuttamiseen tarvitaan kaavoituksen
ja elinvoimapolitiikan saumatonta yhteistyötä. ”Erityisesti kaupungeissa korostuu asuinalueiden suunnittelu siten, että ne pysyvät viihtyisinä, eivätkä väestöryhmät eriydy eri asuinalueille esimerkiksi tulojen, koulutuksen tai etnisen taustan perusteella.”
Elinvoimaisuus vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja realistista tilanneanalyysiä. Tärkeintä on kehittää kokonaisuutta myönteisessä hengessä sen sijaan, että juututaan ongelmiin. ”Elinvoimaiset kunnat ovat niitä, joissa kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat monipuolista ja kestävää kaupunkikehitystä ja joissa suunnittelua tehdään yhteistyössä asukkaiden sekä kiinteistökehittäjien, yritysten ja muiden tahojen kanssa”, Laasonen pohtii. Hän muistuttaa, että on tärkeää tunnistaa enemmän mahdollisuuksia kuin kielteisiä asioita.
Tasapuolista kohtelua tarvitaan
Suomen Vuokranantajat korostaa kuntavaalitavoitteissaan yksityisten vuokranantajien merkitystä kunnan elinvoimaisuudessa. Se puolustaa Kodit keskiöön -kuntavaaliohjelmassaan asuntorakentamisen vapaarahoitteisuutta, lyhytaikaisen vuokrauksen mahdollistamista sekä sujuvien kaavoitus- ja lupaprosessien tärkeyttä.
”Asuntomarkkinat eivät toimisi ilman yksityisiä vuokranantajia”, toteaa yhteiskuntasuhdepäällikkö Juho Kärkkäinen Suomen Vuokranantajista. Hänen mukaansa julkisesti tuettua ja vapaarahoitteista asumista ei kuitenkaan tarvitse asettaa vastakkain. ”Julkista rakentamista tarvitaan, mutta sen tulee kohdistua oikein ja pysyä tietyissä rajoissa. Jos julkista tuotantoa on liikaa, se vähentää tehokasta markkinaehtoista rakentamista.”
Suomen Vuokranantajat peräänkuuluttaa julkisten asuntotuotannon piilotukien tekemistä näkyviksi veronmaksajille. Kärkkäisen mukaan kaiken toiminnan tulisi olla läpinäkyvää. ”Kunnat saattavat myöntää tukemiinsa hankkeisiin alennettuja tonttivuokria, mikä sinänsä on ihan hyväksyttävää. Kuitenkin tällaiset tukitoimet tulisi tehdä avoimesti, ja niiden hyödyt ja haitat veronmaksajille pitäisi selvittää. Kaikkien hankkeiden pitäisi voida kilpailla samoilla säännöillä”, hän sanoo.
Toinen keskeinen teema Suomen Vuokranantajien vaaliohjelmassa on lyhytaikainen vuokraus, johon ollaan parhaillaan laatimassa uutta lainsäädäntöä. Käytännöt ovat tähän mennessä vaihdelleet suuresti eri kunnissa, ja lyhytaikaista vuokraustoimintaa on monin paikoin vastustettu voimakkaasti esimerkiksi järjestyshäiriöiden pelossa. ”Lyhytaikainen vuokraus mahdollistaa matkailumäärien kasvattamisen mutta myös työvoiman liikkuvuuden, eli se vahvistaa kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa. Työnantajat voivat lyhytaikaisen vuokrauksen avulla majoittaa työntekijöitä joustavasti eripituisiksi ajoiksi työn lähelle”, Kärkkäinen perustelee.
Tähän mennessä rakennusvalvonnalla on ollut laaja harkintavalta lyhytaikaisen vuokrauksen kieltämisessä, ja monet vuokranantajat kokevat päätökset mielivaltaisiksi. ”Tärkeintä on saada lakimuutoksen kautta tasapuolinen ja ennakoitava järjestelmä, jossa säännöt ovat selkeät kaikille osapuolille.”
Haastatteluiden jälkeen ympäristöministeriö julkaisi ehdotuksensa uudeksi lyhytvuokrauslaiksi. Lue lisää sivuiltamme: Lyhytvuokrauslaki tuo kaivattua selkeyttä nykytilaan, vuorokausirajat liian tiukat
Suomen Vuokranantajien kuntavaalitavoitteet 2025
| Tampere – Kaavoituksen ennakoitavuus luo kasvua Tehokas kaavoitus tukee Tampereen elinvoimaisuutta. Asumisen ohella se muokkaa liikennettä, palveluita, työpaikka-alueita sekä virkistysalueita ja muita elämän kannalta olennaisia asioita kaupungissa. ”Tampereella asumista, palveluita ja maankäyttöä suunnitellaan kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa investointien järkevän jaksottamisen ja kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen”, kertoo kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen. Tampereen kaavoitus perustuu pitkän aikavälin suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuuteen. Nurminen uskoo, että Tampereen vetovoimaa on onnistuttu kasvattamaan määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Kaupungin kaavoitusta on kiitelty rohkeista ja kunnianhimoisista hankkeista, kuten Kansi ja Areena -kokonaisuudesta sekä raitiotiehankkeesta. ”Raitiotie on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkikehitys ja kaavoitus kytkeytyvät yhteen. Kun poliittisessa päätöksenteossa on yhtenäinen iso kuva, pitkäjänteisyys mahdollistaa laajoja kehityskokonaisuuksia, joissa yhdistyvät asuminen, liikenne ja palvelut”, Nurminen toteaa. Myös ratapihan kattaminen kuuluu merkittävänä osana kaupungin kasvustrategiaan: Kansi ja Areena -kokonaisuudessa yhdistyy asunto- ja liiketilojen, hotellien ja muiden palveluiden kehitys. Isoja infrahankkeita on Tampereella toteutettu allianssimallilla. Tällä on tavoiteltu tehokkaan toteuttamisen lisäksi ennen kaikkea ennakoitavuutta. Allianssimalli korostaa yhteistyötä kaupungin, suunnittelijoiden ja hankkeiden toteuttajien kesken: kaikki toimijat muodostavat yhteisen organisaation, jossa jaetaan riskit, hyödyt ja vastuu hankkeen toteutuksesta. |
| Seinäjoki – Uusia koteja tarvitaan keskustaan Seinäjoki tunnetaan yrittäjähenkisyydestään, ja tämä asenne näkyy myös asuntorakentamisen tahtotilassa. Vaikka viime vuodet ovat olleet asuntonäkymien valossa haastavia, Seinäjoki haluaa luoda edellytyksiä uusille hankkeille. ”Meillä on päättäjien kesken vahva yhteinen linja ja halu tehdä nopeitakin päätöksiä. Teemme töitä sen eteen, että kaupunkimme houkuttelisi uusia asukkaita ja yrityksiä”, toteaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus sekä lukuisat työpaikat houkuttelevat ihmisiä kaupunkiin, ja maahanmuutto on voimakasta, mutta asunnoista on tällä hetkellä pulaa. Vapaarahoitteisen rakentamisen tuntuva lisääntyminen tukisi kaupungin kasvua ja kehitystä. ”Seinäjoki kasvaa yhä vahvasti, ja työ- ja opiskeluperusteinen muuttoliike on keskeinen tekijä. Kaupunkiin muutetaan yhä useammin perheen kanssa, mikä lisää tarvetta monipuolisille asuntoratkaisuille.” Seinäjoen kaavoitus tarjoaa mukavasti mahdollisuuksia vapaarahoitteiselle rakentamiselle, sillä kaupungin keskustassa on runsaasti rakennusoikeutta houkuttelevilla paikoilla kaupankäynnin siirryttyä yhä enemmän verkkoon ja kaupunkikeskustan ulkopuolisiin ostoskeskuksiin. Uudisrakentaminen on tällä hetkellä hiljaista rakennusalan taantuman takia, mutta esimerkiksi keskustassa ja aseman alueella on käynnissä asuntorakentamisen hankkeita. ”Kuluttajien luottamus on ollut koetuksella, mutta toivottavasti luottamus asunnon ostamista kohtaan vahvistuu. Hienoisia elpymisen merkkejä onkin jo näkyvissä”, Kiiskilä sanoo. |
| Rovaniemi – Lyhytaikainen vuokraus tukee kaupungin elinvoimaa Rovaniemellä Lapin luonto avautuu melkein jokaisen asuinalueen takapihalta. Helsinkiin ja muualle maailmaan on erinomaiset yhteydet. Junan lisäksi Rovaniemelle kuljetaan lentäen – ja usein. ”Joulukuussa Helsingistä Rovaniemelle on lentoja jopa tunnin välein ja muihin Euroopan kaupunkeihin jopa yli 40 suoraa lentoa”, kertoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Hyviä yhteyksiä tarvitaan, sillä matkailu on Rovaniemelle tärkeä elinkeino. Turistien lisäksi kaupunkiin virtaa talvisin valtavasti sesonkityöntekijöitä – eli yhteyksien lisäksi tarvitaan myös majoitusta. ”Viime sesongin aikana Rovaniemellä rekisteröitiin noin 1,5 miljoonaa yöpymistä. Majoituskapasiteetti alkaa olla äärimmillään erityisesti talvikaudella”, Vainio toteaa. Kaavoitus ja hotellirakentaminen eivät tunnu pysyvän kasvavan majoitustarpeen tahdissa. Lyhytaikainen vuokraus on helpottanut tilannetta, mutta toistuvana se katsotaan tällä hetkellä majoitustoiminnaksi, mikä edellyttää asianmukaisia lupia ja käyttötarkoituksen mahdollistavaa asemakaavaa. Vainion mukaan Suomessakin voitaisiin kokeilla esimerkiksi Norjan 90 päivän sääntöä: yksityishenkilö saa vuokrata omaa asuntoaan enintään 90 päivää vuodessa luvallisesti. ”Sääntelyn epäselvyys hämmentää vuokranantajia ja rakennusvalvontaa. Selkeys helpottaisi myös matkailijoiden ja sesonkityöntekijöiden majoittumista”, Vainio korostaa. Rovaniemi haluaa edistää hybridikaavoitusta, jossa samassa rakennuksessa voisi olla sekä asuntoja että majoitustiloja. Lisäksi kaupungin tavoitteena on laajentaa matkailukautta koko vuodelle, jotta kausityötekijöistä saataisiin vakituisia rovaniemeläisiä. |