Suomen Vuokranantajien toimistolla huokaistiin helpotuksesta, kun lakipaketin sisältö ei ollut juurikaan muuttunut keväällä julkaistusta lakiluonnoksesta. Mukana ei edelleenkään ollut kotitalouksien ansiosidonnaista velkakattoa, ja vaikuttaa myös siltä, että asuntolainojen verovähennysoikeuden poistaminen on ainakin tällä erää haudattu.
Vaikka esitykseen sisältyi tiukentavina toimina taloyhtiölainojen osuuden rajaaminen maksimissaan 60 prosenttiin asunnon velattomasta myyntihinnasta sekä lyhennysvapaiden rajaaminen, olivat nämä ehdotukset kuitenkin odotettuja, eivätkä yksityisten vuokranantajien nykyisten sijoitusten kannalta ratkaisevia.
Tyytyväisyys näistä linjauksista jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Heti seuraavalla viikolla Finanssivalvonta julkaisi suosituksen, jonka mukaan asuntolainoja myönnetään jatkossa pääsääntöisesti lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista. Tämä suositus tulee voimaan 1.1.2023.
Finanssivalvonta siis teki sen, jonka lainsäätäjä nimenomaisesti jätti tekemättä. Kotitalouksille on käytännössä tulossa velkakatto. Finanssivalvonnan linjaus liittyy nyt käteen jäävään tuloon, kun aiemmin esillä ollut velkakatto olisi laskettu suhteessa vuosittaisiin bruttotuloihin.
Suomen Vuokranantajat on vastustanut ansiotuloihin sidottua velkakattoa, sillä mekaaninen laskuri ei huomioi lainan vakuuksia ja muuta kerrytettyä varallisuutta tai aiemmin osoitettua lainanmaksukykyä. Finanssivalvonnan suositus ei ole lainsäädännöllisesti velvoittava, mutta pankit pitkälti noudattavat suosituksia.
Finanssivalvonta on riippumaton viranomainen, jonka linjauksiin ei ole mahdollista vaikuttaa suoraan lausunnoilla tai muun normaalin lainsäädäntövaikuttamisen keinoin. Suomen Vuokranantajat seuraa kuitenkin tiiviisti suosituksen vaikutusta pankkien käytäntöihin ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään sitä, että asuntomarkkinaa hidastavia ja vaikeuttavia toimia ei nyt pantaisi täytäntöön.
Nyt annetun suosituksen lähtökohtana on, että esitysten ei pitäisi merkittävästi kiristää nykyisiä lainanmyöntökäytäntöjä. Kun pankeille edelleenkin jätetään jonkin verran joustonvaraa ja harkintaa, on mahdollista, että vakavaraisten asuntosijoittajien lainansaantimahdollisuudet säilyvät ennallaan. Finanssivalvonnan suosituksen todelliset vaikutukset näemme vasta kuitenkin käytännön ratkaisujen kautta sen astuttua voimaan.
Hanna Isbom
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
hanna.isbom@vuokranantajat.fi
p. 050 413 8299