Tiivistyvä kaupunkirakentaminen ja asumisen tukijärjestelmän kritiikki muuttavat asuntomarkkinoita.
Suomessa on 2010-luvulla tapahtunut kaksi isoa asuntopoliittista muutosta. Trendeistä ensimmäinen, kaupungistuminen, vaikuttaa voimakkaasti koko yhteiskuntaan.
Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen on kuvannut kaupungistumisen muutosta hyvin: ekspansiivisesta kaupunkisuunnittelusta on siirrytty intensiiviseen kaupunkisuunnitteluun.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että täydennysrakentaminen on nykyisin valtavirtaa. 1970-luvulta tuttu niin sanottujen peltolähiöiden rakentaminen on taakse jäänyttä elämää. Muutos on eheän kaupunkirakenteen ja järkevän kaupunkisuunnittelun kannalta erittäin tervetullut. Ihmisten asumistoiveet ovat myös muuttuneet, ja he haluavat asua entistä enemmän tiiviissä kaupunkirakenteessa hyvien yhteyksien varrella.
ARA-järjestelmän arviointia on jatkettava
Toinen merkittävä muutos asuntopoliittisessa keskustelussa on ARA-järjestelmän kritiikki. Järjestelmällä on isoja ansioita sotien jälkeisessä ihmisten asuttamisessa ja 1970-luvun kaupungistumisaaltoon vastaamisessa, mutta nykyään se ei toimi.
Kun valtion tukia käytetään asuntojen rakentamiseen, tuen pitäisi mennä niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Tukea ei pitäisi antaa sellaisille henkilöille, jotka eivät sitä tarvitse. Järjestelmä on tehoton: Suomessa on noin 200 kuntaa, joissa ARA-vuokrat ovat korkeampia kuin vapaarahoitteiset vuokrat.
Valtion tukia kannattaa käyttää erityisasumiseen sekä silloin, kun asuntorakentamisen suhdanne on alamaissa. Huonossa suhdanteessa tuella saadaan rakennushankkeita käyntiin.Tällä hetkellä myöskään tätä tarvetta ei ole.
Yksityiset vuokranantajat vastaavat kysyntään
Yksityiset vuokranantajat vastaavat asumisen tarpeisiin ARA-järjestelmää tehokkaammin. Yksityisten vuokranantajien asunnot ovat tasaisesti ympäri asuntokantaa, mikä vähentää alueiden eriytymistä. Yksityinen markkina vastaa myös kaupungistumisen tarpeisiin.
Nobelisti Bengt Holmström on sanonut, että julkisen sektorin ei pitäisi tehdä sellaista, mitä yksityinen sektori jo tekee. Se kannattaisi ottaa entistä vahvemmin myös asuntopolitiikan ohjenuoraksi.
Tuomas Viljamaa
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi
040 723 5821
Teksti on julkaistu Vuokranantaja-lehdessä 1/2018