Ajankohtaista

Lisää joustavuutta uudistuotantoon

Koti on ihmisen elämän yksi tärkeimmistä keskipisteistä, jonka olisi hyvä muokkautua asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Millaisella suunnittelulla se olisi mahdollista?

Teksti JAANA KALLIOKOSKI

Kuvitus MARJA TIKKA

Julkaistu lehdessä 2/2024

Asuintalojen rakentamisen teknisessä kehityksessä ja energiatehokkuudessa on edetty harppauksin”, toteaa Rakennustietosäätiö RTS:n innovaatiotoiminnan tutkimusjohtaja Sini Saarimaa.

Käyttäjälähtöisyys on jäänyt kuitenkin paitsioon. Olennaista ei ole, että sama koti palvelee perhettä läpi koko elämänkaaren, mutta Saarimaasta kodilta voi odottaa jonkin verran joustavuutta. Ihanteellista olisi, ettei perheen tarvitse aina muuttaa elämäntilanteen muututtua, sillä samalla muuttuvat usein sosiaaliset verkostot, lasten koulut ja päiväkodit.

”Konkreettisesti kotien toimivuus testattiin pandemia-aikana, kun työt siirtyivät toimistoista kotiin. Etätyö on kuitenkin tullut enemmän ja vähemmän jäädäkseen. Muita kasvavia trendejä ovat omaishoidon lisääntyminen ja palveluiden suuntautuminen kotiin”, Saarimaa toteaa.

Hän on tutkinut tuoreessa väitöskirjassaan, mitkä tekijät korostuvat, jos asuinkerrostaloja kehitettäisiin asukkaiden ehdoilla.

Mitä asukkaat toivovat?

Joustava koti taipuu elämäntilanteiden mukaan esimerkiksi siten, että asuntoon voi rakentaa lisähuoneen lohkaisemalla tilaa vaikka olohuoneesta tai jakamalla isompi makuuhuone kahtia. Tarvittaessa väliseiniä voi myös purkaa.

Saarimaasta asunnot tulisi suunnitella niin, että kantaviin rakenteisiin ja vesi- ja viemärijärjestelmiä sisältäviin tiloihin ei tarvitse koskea, mutta asunnon muut tilat olisivat muunneltavissa.

”Väliseinien lisäämisen tai poistamisen mahdollisuus voidaan huomioida suunnittelussa niin, että ikkuna- aukotusten paikat sopivat eri huonejakoihin. Tällöin lämmityksen ja ilmanvaihdon ratkaisut toteutetaan pienimmän tilajaon periaatteen mukaan.”

Saarimaan tutkimuksen mukaan asukkaat arvostavat kodissa luonnonvaloa ja näkymiä ulos vihreään. He toivoivat, että kalusteiden paikkaa voisi muuttaa keittiössä, oleskelu- ja ruokatiloissa aina elämäntilanteiden mukaan. Makuuhuoneissa korostui niiden määrä. Sekä erilliskeittiöt että avokeittiöt löysivät omat kannattajansa. Tänä päivänä uudiskerrostalojen keittiöt ovat pääsääntöisesti avokeittiöitä, jotka usein sijoittuvat asuinrakennuksen rungon sisäosiin lähelle kylpyhuonetta. Tällöin avokeittiön muokkaaminen omaksi tilakseen on useimmiten mahdotonta, sillä siinä ei ole erilliskeittiön vaatimaa ikkunaa eikä vaadittuja ilmanvaihdon ratkaisuja.

”Hyvällä suunnittelulla on kuitenkin mahdollista varautua ennalta erilaisiin keittiötyyppeihin ja huonejärjestelyihin, jotka pienillä muutoksilla vastaavat erilaisiin käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin.”

Sini Saarimaa
Rakennustietosäätiö RTS:n innovaatiotoiminnan tutkimusjohtaja