Ajankohtaista

Lakimuutos taloyhtiölainojen verotukseen ehtii voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollisuus rajoittaa oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta on selvitettävä. Valtiovarainministeriö laati asiasta muistion viime kesänä ja asia on nyt poliittisessa harkinnassa. Muutokset ehtisivät voimaan aikaisintaan vuoden 2022 alusta. Suomen Vuokranantajat pelkää, että veronkiristys vähentäisi rakentamista ja korjaushankkeita.

Teksti KATARIINA KRABBE

Kuvitus ANTTI VALTA

Julkaistu lehdessä 2/2021

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollisuus rajoittaa oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta on selvitettävä. Valtiovarainministeriö teki työtä käskettyä ja laati muistion asiasta viime kesänä. ”Selvitimme, olisiko verovähennysoikeuteen mahdollista tehdä rajauksia verolainsäädännössä, ja tuloverolain mukaan tällainen muutos olisi mahdollinen. Emme ehdottaneet mitään, vaan tämän jälkeen on tehtävä poliittiset päätökset siitä, halutaanko näin tehdä”, kertoo hallitusneuvos Panu Pykönen Valtiovarainministeriöstä.

Taustalla on huoli kotitalouksien velkaantumisesta, mihin huomiota ovat kiinnittäneet esimerkiksi Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Kansainvälinen valuuttarahasto ja EU-komissio. ”Velkaantumisen vähentämiseksi on esitetty useita erilaisia toimia, ja tämä olisi vain yksi osa kokonaisuudesta. On siis melko vaikea sanoa, miten paljon tällainen yksittäinen toimenpide vaikuttaisi. Kyseessä on kuitenkin vuokranantajille edullinen verokohtelu, joka tukee yhtiölainojen kasvua.” Pykösen mukaan tällä hetkellä pohditaan, miten asian kanssa edetään vai edetäänkö ollenkaan. ”Pohdittavana on, rajattaisiinko verovähennysoikeuden poisto esimerkiksi koskemaan ainoastaan uudiskohteita.” Kyse on poliittisesta harkinnasta, joten seuraavaksi odotellaan hallituksen kannanottoa.

Myöskään aikataulua lakimuutokselle ei ole annettu. ”Lakimuutos voisi tulla voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa. Siinä tapauksessa hallituksen kehysriihi huhtikuussa olisi luonteva linjausajankohta. Toinen mahdollisuus on syksyn budjettiriihi.” Hallituksella on pöydällään samanaikaisesti muitakin toimenpiteitä kotitalouksien velkaantumisen estämiseksi, ja niitä tarkastellaan kokonaisuutena. Hallitusohjelmassa puhutaan myös verotuksen tiivistämisestä. Lyhyellä aikavälillä verovähennysoikeuden poisto toisi arviolta 20 miljoonaa euroa verotuloja, mutta pidemmällä aikajänteellä kyse on vain jaksotuksen muutoksesta. ”Myyntivoiton verotuksessa aikanaan yhtiölainan lyhennyksetkin saisi edelleen vähentää, joten käytännössä kysymyksessä olisi vain ajallinen siirtymä.”

Ei vähennä velkaantumista

Suomen Vuokranantajien mielestä taloyhtiölainojen lyhennysten verovähennysoikeutta vuokratuloista ei pitäisi rajoittaa, koska se aiheuttaisi turhaa epävarmuutta, vähentäisi rakentamista tilanteessa, jossa asuntoja tarvitaan lisää, ja todennäköisesti vähentäisi myös korjaushankkeita. Lisäksi se olisi huonosti kohdistuva keino vähentää kotitalouksien velkaantumista. ”Se, että verotetaan kireämmin lainaa, joka on otettu viisi tai kymmenen vuotta sitten, ei vähennä velkaantumista ollenkaan. Sen sijaan uudisrakentamisen taloyhtiölainoille voitaisiin suoraan laittaa jokin prosentuaalinen katto, oli se sitten vaikka 50, 60 tai 70 prosenttia. Finanssivalvonta säätäisi sitä suhdannetilanteen mukaan”, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen sanoo.

”Markkinointiasetuksella voitaisiin puuttua siihen, ettei lyhennysvapaita käytettäisi hämärtämään kokonaiskuvaa rahoitusvastikkeen suuruudesta. Myyntiesitteessä pitäisi selkeästi kertoa, millä tavalla rahoitusvastike nousee lyhennysvapaiden jälkeen. Myös lyhennysvapaan pituutta voitaisiin rajoittaa.” Veronkiristys siirtäisi vuokramarkkinaa suurten toimijoiden käsiin, sillä se ei koskisi pörssiyrityksiä, työeläkeyhtiöitä tai kansainvälisiä rahastoja, jotka voivat hyödyntää poistomenettelyä koko kiinteistöstä.

”Rakennusliikkeetkin siirtyisivät enemmän perustajaurakoinnista kokonaan myytäviin kohteisiin, sillä vaikka niissä on huonommat katteet, ne menisivät kaupaksi. Silloin tulisi selkeämmin erillisiä vuokrataloja, kun taas perustajaurakoinnissa syntyy taloja, joissa on sekä asukasosakkaita että vuokra-asuntoja.”