Sekä Jyväskylä että Kuopio pyrkivät mittavilla toimillaan vahvistamaan omia vetovoimatekijöitään ja turvaamaan kasvun jatkumisen. Vahvan lisän elinvoimaisuuteen antavat myös kaupungeissa sijaitsevat yliopistot ja muut oppilaitokset. Kysyimme Jyväskylän ja Kuopion edustajilta sekä alueet hyvin tuntevilta vuokranantajilta näkemyksiä oman kaupunkinsa tilanteesta ja näkymistä.
Kuopio soi kasvun tahdissa
Kuopion suotuisa kasvuvauhti käynnistyi jo 2010-luvulla, ja se on kiihtynyt entisestään. ”Viime vuonna teimme ennätyksen, kun väkiluku kasvoi 1 347 henkilöllä. Muuttovoittoa saatiin Tampereen jälkeen toiseksi eniten Suomessa”, Kuopion kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Sakari Pääkkö sanoo tyytyväisenä.
Positiivisten lukujen taustalla Pääkkö näkee osittain koronan vaikutukset. Hän uskoo, että pandemian aikana ihmiset ovat halunneet tilaa asumiselle ja etsineet sitä alueilta, jossa hinnat ovat maltillisia. ”Kuopiossa on tilaa elää ja hengittää, ja sijainti on järvien keskellä. Täällä pääsee asumaan kasvavaan yliopistokeskukseen, jossa on yrityksiä ja monipuolista liike-elämää. Silti täällä on paljon luontoa ja hienot liikuntamahdollisuudet.”
Pääkkö näkee olosuhteiden antavan myös mainioita mahdollisuuksia matkailuliiketoiminnan kasvattamiseen. Osa kasvusta kertyy maahanmuuttajista, joita on vuosittain tullut kaupunkiin viitisensataa. ”Kuopiossa on suhtauduttu maahanmuuttoon aina positiivisesti. Yliopistolla iso osa tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista on muita kuin suomenkielisiä. Kuopiossa pystyy myös käymään koulut päiväkodista ylioppilaaksi asti englanniksi”, Pääkkö kertoo.
Terveysalan osaamiskeskittymä
Kaupungissa on pyritty huolehtimaan, että asuntotuotanto pysyy muuttovoiton tahdissa. Kuopio on maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuskaupunkina sitoutunut 1 200 asunnon vuosituotantoon.
”Se on kova tavoite, ja viime vuonna pääsimme siihen. Pyrimme monipuoliseen asuntotuotantoon, joka vastaa erilaisiin tarpeisiin.”
Pääkkö kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kuopiolaisilla vuokra-asujilla asumismenoihin menee suurempi osuus tuloista kuin omistusasujilla. ”Vuokra-asumiselle on täällä kysyntää. Jatkossakin pitää kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi myös nuorille löytyy vuokra-asuntoja, joihin he pääsevät kiinni matalammalla kynnyksellä”, Pääkkö vetää johtopäätöksen tutkimuksesta.
Hän näkee, että vuokra- ja omistusasuminen näyttäisi olevan kaupungissa varsin hyvässä tasapainossa. Kasvu näkyy eri puolilla Kuopiota. Savilahden alue on muotoutumassa merkittäväksi yritysten, oppilaitosten ja yliopiston keskukseksi. Sinne ovat siirtyneet ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulun yksiköt alueella jo olleiden yliopiston yksiköiden ja yliopistollisen keskussairaalan läheisyyteen.
Osaaminen on houkutellut alueelle myös terveysteknologian yrityksiä. ”Savilahdesta on muodostunut oppimisen ja tutkimuksen keskus. Alueelle ollaan kaavoittamassa vielä lisää yritystoimintaa ja runsaasti asuntoja.” Saaristokaupunki sen sijaan on jo rakentamisen loppusuoralla. ”Se on ollut valtava vetonaula Kuopiolle. Alue rakentui kokonaan uuden liikenneyhteyden varaan, ja sinne pääsee keskustasta nopeasti suoraa reittiä.”
Väestö vanhenee
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kuopion kasvu jatkuu keskimäärin 350 hengellä vuosittain, kunnes muuttuu negatiiviseksi 2030-luvun puolivälin paikkeilla. Vuonna 2040 oltaisiin lähellä nykyistä väestömäärää, mutta ikärakenne olisi selkeästi nykyistä vanhempi. Pääkön mielestä ennustemalli ei huomioi riittävästi alueiden ominaispiirteitä. ”Menestyminen vaatii meiltä ketteryyttä eli sitä, että pystymme toimimaan hiukan paremmin kuin muut. On tärkeää, että Kuopio on sujuvan palvelun kaupunki.” Pääkkö pitää myös tärkeänä, että kasvavassa kaupungissa investoidaan ihmisiin, kuten siihen, että palveluita löytyy läheltä. Tästä osoituksena voi pitää sitä, että viiden vuoden aikana peruskorjataan tai rakennetaan kymmenkunta koulua.
Myös joukkoliikenteeseen on keskitytty. Lisäksi kaupungissa tuli ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköavusteiset kaupunkipyörät. ”Olennaista Kuopion menestykselle on jatkossakin se, että me olemme vetovoimainen opiskelijakaupunki. Sen lisäksi on tärkeää, että tänne kannattaa investoida ja syntyy uutta yritystoimintaa. Työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden jäädä valmistumisensa jälkeen Kuopioon rakentamaan omaa elämäänsä.” Pääkkö muistuttaa, että elinvoimaa tulee myös siitä, että Kuopio on vireä tapahtuma- ja kulttuurikaupunki ympäri vuoden. Esimerkiksi Kuopio tanssii ja soi ja Ice Marathon -tapahtumat houkuttelevat ihmisiä ulkomailta saakka.
Jyväskylässä takana on rakentamisralli
Jyväskylän kehitys näyttää tilastojen valossa hyvältä: kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna reilulla tuhannella, ja suunta on jatkunut samana jo useamman vuoden. Viiden viime vuoden aikana Jyväskylän väestö on kasvanut 5 600 asukkaalla ja oli tämän vuoden alussa 144 473 henkilöä.
Jyväskylän kaupungin asumisen asiantuntija Piia Sipinen pitää kasvuvauhtia sopivana. ”Se on rakentamisen kanssa hyvin linjassa, kun uusia asuntoja valmistuu noin tuhat vuodessa. Meillä on kuitenkin ollut muutamia suuremman rakentamisen vuosia”, Sipinen sanoo. Vuosina 2018 ja 2019 valmistuikin ennätyksellisesti lähes 2 000 asuntoa vuodessa, mutta Sipinen pitää kiivaampaa rakentamistahtia normaaliin suhdannevaihteluihin kuuluvana.
”Isoimmat rakentamismäärät ovat näkyneet vapaiden vuokra-asuntojen määrässä, kun samanaikaisesti niiden valmistumisen kanssa kysyntä laski koronan takia.” Kehitys on vienyt Jyväskylässäkin pienempiin asuntokuntiin, ja vuokra-asuminen on yleistynyt. Uusissa vuokra-asunnoissa painopiste on siirtynyt vapaarahoitteisiin asuntoihin. Rakennettavien asuntojen keskikoko on kasvanut 45,3 neliöön, kun vuonna 2018 se oli 39,2 neliötä.
Oppivia ja osaavia asukkaita
Pelkkä asuntojen rakentaminen ei kuitenkaan riitä takaamaan muuttovirtaa. Tarvitaan yrityksiä, työpaikkoja ja muita vetovoimatekijöitä. Esimerkiksi palveluihin keskitytään, mistä kertovat käynnissä olevat mittavat koulu- ja päiväkoti-investoinnit. Jyväskylässä on niin perinteistä teollisuutta kuin uusiakin yrityksiä esimerkiksi it-alalta. Yliopisto ja muu koulutustarjonta tuovat kaupunkiin sekä opiskelijoita että oppilaitoksissa työskenteleviä.
Jyväskylässä joka kolmannella työikäisellä on korkeakoulututkinto. ”Suomessa väestö ikääntyy, ja siksi oppilaitosten alueellinen merkitys korostuu. Yliopiston vaikutus näkyy koko kaupungissa, mutta merkittävä on myös ammattikorkeakoulu. Ulkomaisia opiskelijoita on noin 2 200”, Piia Sipinen sanoo. Luvut kertovat, että muuttajia kaupunkiin on riittänyt. Houkuttelevuudesta kertoo myös menestys vetovoimatutkimuksissa.
Jyväskylän vahvuuksina pidetään monipuolisia opiskelumahdollisuuksia, hyviä palveluja, turvallisuutta, lähiluontoa ja runsaita harrastusmahdollisuuksia. ”Meillä on todella hyvät liikuntamahdollisuudet ja pidämme itseämme Suomen liikuntapääkaupunkina. Kaupungissa on 500 kilometriä hiihtolatuja ja kuntopolkuja. Rantaraitille on valmistumassa Suomen suurin ulkokuntosali.” Enemmänkin on luvassa.
Liikuntapaikkainvestointeihin on esitetty lähivuosina peräti sataa miljoonaa euroa. Kohteina ovat muun muassa jalkapallohalli, pesäpallostadion ja uimahallin laajennus. Jyväskylän yliopistossa sijaitsee myös Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Sipinen kuitenkin muistuttaa, ettei kulttuuritarjontakaan jää kaupungissa paitsioon. ”Esimerkkinä Alvar Aalto -kohteet, joita meillä on eniten koko maailmassa. Muukin tapahtumatarjonta on runsasta, kuuluisimpana niistä perinteikäs ralli.”
Täydennysrakentamista ydinkeskustaan
Kaupungin toimilla pyritään viemään kehitystä eteenpäin. Ydinkeskustassa suunnitelmissa on muun muassa kävelykadun ja torin kehittämishankkeet sekä kaupunginteatterin peruskorjaus ja viheralueiden kunnostaminen. Tavoitteena on myös keskustan asukasmäärän tuplaaminen, joka tarkoittaa merkittävää täydennysrakentamista. Etenkin Kankaan vanha tehdasalue on merkittävä asuntorakentamiskohde tulevina vuosina. Lisäksi Sipinen kertoo, että julkiseen liikenteeseen investoidaan siten, että tiiviimmän asumisen alueelle on tarkoitus saada aikaan aikatauluvapaita vyöhykkeitä joukkoliikenteen tiheällä vuorovälillä.
Kasvukipujakin on. Jyväskylä on jo siinä kokoluokassa, jossa tapahtuu kaupunkien sisällä eriytymiskehitystä. Tätä pyritään ehkäisemään muun muassa lisäämällä alueiden asuntokannan moninaisuutta. Kaupunki on mukana valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, jossa 9 000 asukkaan Huhtasuon viihtyisyyteen on investoitu 1,5 miljoonaa euroa muun muassa valaistuksen uusimista ja viherrakentamista varten. ”Kaupungin vuokrataloyhtiön asukastyytyväisyys on parasta juuri Huhtasuolla asuvilla. Usein lähiöiden maineen ovat kehittäneet ne, jotka eivät ole alueella koskaan asuneet”, Sipinen huomauttaa.
Kysyntää isommille asunnoille
Katja Määttälä, jos kuka, tuntee Kuopion asuntomarkkinat. Hän on ollut kiinteistönvälittäjänä 26 vuotta ja pitkään myös vuokranantajana. ”Kuopiossa asuntomarkkinat ovat olleet kasvavat koko ajan vuoden 2008 pysähdystä lukuun ottamatta” Määttälä kertoo.
Vuokrayksiöitä hänellä on keskustassa ja sen lähellä Niiralassa. Nyt Määttälä pitäisi mahdollisena kaksion tai kolmion ostamista lähiöstä kenties 1990-luvulla rakennetusta rivitalosta. ”Keskustayksiöiden runsas tarjonta näkyy vuokratasossa, mutta isommillekin asunnoille on kysyntää. Rivitalokohteita on vuokrattavana melko vähän. Petonen tai Särkiniemi eivät olisi hullumpia vaihtoehtoja.” Myös Saaristokaupungin uusista kerrostaloista asunnot menevät hyvin vuokralle. ”Alueelta pitää olla hyvät kulkuyhteydet. Lisäksi arvostetaan luonnon läheisyyttä ja palveluita.”
Määttälä laskee, että Kuopiossa sijoitusasuntoihin tarvittava pääoma on pienempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Silti yliopistokaupungissa vuokrataso on varsin korkea. ”Kuopion keskustan talot ovat siinä iässä, että niihin on tulossa putkiremontti, ellei sitä ole jo tehty. Silti remontoituunkin kohteeseen tarvitaan vähemmän pääomaa kuin uuteen. Vanhempien asuntojen toimivuus voi kuitenkin olla haasteellista.” Määttälä uskoo jatkossakin vuokraustoimintaan Kuopiossa. ”Kaupungissa on positiivinen kasvuvire. On työpaikkoja ja asuntomarkkinat vetävät hyvin. Uusissa kohteissa ei välttämättä ole odotettavissa paljoa arvonnousua, mutta kassavirtaa niistä on luvassa.”
Katso Katja Määttälän Vuokranantajan tarina
Rakentaminen muutti markkinan
Riitta Kokilla on yli 30 vuoden kokemus asunnon vuokrauksesta kotikaupungissaan Jyväskylässä. Hyvät kokemukset kannustivat hankkimaan lisää asuntoja vuosien kuluessa. Nyt näkymät ovat muuttuneet: aivan viime aikoina korkotasoon on tullut muutos, mutta markkinat kääntyivät jo aiemmin. ”Enää asuntoihin ei ole sellaista kysyntää kuin aiemmin, eikä hyviä vuokralaisiakaan löydy ihan niin nopeasti. Tänne on rakennettu enemmän kuin muuttovoitto edellyttäisi”, Kokki pohtii.
Kun vuokralaisilla on asuntoja mistä valita, se tarkoittaa vuokranantajalle lisäpainetta. Vuokraamisen eteen pitää tehdä enemmän töitä. ”Vuokran määrän tulee olla kohdallaan, sillä vuokralaiset ovat hyvin hintatietoisia. Vuokralainen on syytä huomioida kaikessa aiempaa paremmin, ja asunnon kunnon kanssa pitää olla tarkka.” Hyviksi vuokrauksen ilmoituskanaviksi Kokki on havainnut Vuokraoven, Facebookin ja ylioppilaskunnan asuntopalstan.
Silti tyhjät kuukaudetkin ovat mahdollisia. Riskiä pienentääkseen Kokki on luopunut joistain asunnoista, joissa vuokrattavuus saattaisi heiketä tarjonnan lisääntyessä. Ei hän silti pelkästään huonoa kehitystä edessäpäin näe, vaan pitää Jyväskylää vireänä kaupunkina, jossa on monipuoliset palvelut — erityiskehun saa seudun ravintolatarjonta. Etäisyydet ovat lyhyitä ja liikuntamahdollisuudet erinomaiset.
Kiitosta saa myös suvaitseva ilmapiiri. ”Jos asunnolla on hyvä sijainti ja se on hyvässä kunnossa, asunto menee vuokralle. Lutakko ja keskusta ovat alueina pomminvarmoja. Niihin on tulijoita, mutta siellä asunnotkin ovat kalliimpia. Lähiöt voivat olla nyt haasteellisia.”