Helsingissä rakennetaan vuosittain yli 7 000 asuntoa. Vauhti kiihtyy, sillä vuonna 2023 tavoitellaan jo 8 000 asunnon rakennustahtia.
”Eri puolille Helsinkiä rakennetaan. Suurien aluerakentamiskohteiden lisäksi myös täydennysrakentamista tehdään paljon. On monen kokoisia ja hintaisia asuntoja, jotta ihmisillä olisi enemmän mahdollisuuksia valita”, kertoo aluerakentamispäällikkö Outi Säntti Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosastosta.
Helsinki on suuri maanomistaja, joka ohjaa rakentamista vahvasti parhaaksi katsomaansa suuntaan nojaten muun muassa AM- eli Asumisen ja maankäytön toteuttamisohjelmaan väestöennusteisiin ja maapoliittisiin linjauksiin.
”Helsinki on rakennushankkeissa rakennuttajien kumppanina. Se laatii asemakaavat ja varmistaa tonttien rakentamiskelpoisuuden sekä esimerkiksi kunnallistekniikan saatavuuden”, Säntti kuvailee.
Sekä vapaarahoitteista että säädeltyä asuntotuotantoa
Helsinki varaa omistamansa maan joko vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asumiseen tai säädeltyyn asuntotuotantoon, kuten ARA-, ASO-, Hitas- ja opiskelija-asunnot.
”Asumisen ja maankäytön ohjelma määrittelee, että kaupungissa rakennetaan monipuolisesti eri hallintamuodon asuntoja, jotta kaiken tuloisilla on mahdollisuus asua Helsingissä”, Säntti kertoo.
Viime vuonna vapaarahoitteisten asuntojen osuus oli peräti 66 prosenttia kaikesta asuntotuotannosta. Esimerkiksi ARA-tuotantoa oli 16 prosenttia.
”Yleisesti rakentamisen hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana merkittävästi. Urakkahinnat kohoavat, mikä johtaa siihen, että vapaarahoitteisia asuntoja tehdään enemmän”, Säntti perustelee.
Vuokra-asunnossa keskimäärin 50 neliötä
Helsingin tonteille rakennetaan pääasiassa kerrostaloja, joita on 91 prosenttia uudesta asuntokannasta. Rivitaloasuntoja on kokonaisasuntomäärästä vain 2 prosenttia.
”Tyypillisesti pääkaupunkiin rakennetaan yhden tai kahden huoneen asuntoja, joiden keskipinta-ala on 50,7 neliötä. Jokin vuosi sitten keskipinta-ala oli 53 neliötä, eli asunnot ovat pienentyneet”, Säntti toteaa.
Helsinki ohjaa rakentamista myös perheasuntojen suuntaan.
”Sääntely ei ole itseisarvo vaan tavoitteena on, että Helsinkiin pystyy tarjoamaan siellä asuville ja sinne muuttaville ihmisille erilaisia asuntoja. Kaupunkiin halutaan myös kolme huonetta ja keittiö -tyyppisiä perheasuntoja, eikä vain pieniä asuntoja.”
Asuntopolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa
Suuret rakennushankkeet voivat kestää 20 vuotta, joten suunnitelmien pitäisi olla monta askelta edellä tarvetta. Helsingissä Kaupunkitieto- ja Asumisen-yksiköt seuraavat tarkasti, millaiselle väestölle asuntoja pitäisi rakentaa.
”Tavoitteet määrittyvät muun muassa eri strategisten tavoitteiden ja väestöennusteen mutta myös poliittisen tahdon mukaan. Helsinkiin halutaan osaajia ja heille asuntoja, eli asumispolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa”, Säntti huomauttaa
Helsingin uusi yleiskaava viitoittaa kasvua ja tulevaa rakentamisen potentiaalia. Minne Helsingissä tulevina vuosina rakennetaan?
”Rakentaminen satama-alueilla, esimerkiksi Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Jätkäsaaressa, jatkuu. Hernesaareen ja Koivusaareen päästään toivottavasti pian rakentamaan. Pasilassa rakentaminen jatkuu ja Läntinen kaupunkibulevardi Vihdintien varrelle on uutta aluetta.”
Lisäksi täydennysrakentamisen osuus on kaikesta asuntotuotannosta merkittävää; viime vuonna jopa 60 prosenttia. Esimerkiksi Vuosaareen sekä Oulunkylään on viime vuosina täydennysrakennettu paljon ja sitä odotetaan runsaasti myös Raide-Jokerin varteen.
Lue myös:
Opiskelijat haluavat oman asunnon solukämpän sijaan
Vuokralaisen ääni kuuluu asuntosijoittajan kautta
Asuntosijoittaja etsii massasta erottuvia kohteita