Lahden Harjulankatu 1:ssä asuu eläkeläisiä, joista monilla on eriasteisia liikkumisen, ulottuvuuden, näkemisen sekä kuulemisen haasteita ja sairauksia, kuten muistisairauksia. Heitä varten asuntoihin on asennettu valmiiksi apuvälineitä, kuten tukikahvoja ja -kaiteita. Jokapäiväistä arkea helpottavat kynnyksettömät tilat, suihkuistuin ja korotettu wc-istuin. Turvallisuutta varmistavat turvaliesituuletin ja tukikaiteet keittiössä, kamerallinen ovipuhelin sekä sammutus- ja paloilmoitinjärjestelmä. Asunnoissa on kiinteät valaisimet. Ulko-ovet sekä hissi toimivat tunnisteavaimenperällä, joka tunnistaa asukkaan oman kerroksen.
”Asunnoissamme esteettömyys on viety mahdollisimman pitkälle, koska tarjoamme kohtuuhintaista vuokra-asumista ikääntyville. Voi olla, että vielä tänään asukas ei tarvitse esimerkiksi turvakaiteita, mutta ensi vuonna niistä on hänelle jo korvaamatonta apua”, kertoo kiinteistöpäällikkö Milla Sojakka-Hytönen
Lahden vanhusten asuntosäätiöstä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, mikä tarkoittaa, että esteettömiä asuntoja tarvitaan yhä enemmän – ihmiset haluavat asua kodissaan mahdollisimman pitkään itsenäisesti. Sojakka-Hytönen kannustaakin yksityisiä vuokranantajia pohtimaan asuntojaan myös esteettömyyden näkökulmasta.
”Peruskorjauksen tai remontin yhteydessä kannattaa esimerkiksi tehdä tukikahvojen vahvistuksia seiniin, jotta ne ovat sitten valmiina, kun tarvetta tulee”, hän vinkkaa.
Selkeä pohjaratkaisu
Pohjaratkaisun selkeyteen kannattaa kiinnittää huomiota, jos vasta harkitsee sijoitusasunnon ostamista. Asunnosta ei nimittäin millään saa esteetöntä, jos käytävät ja huoneet ovat auttamattoman ahtaat esimerkiksi rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvalle.
”Tiloissa olisi hyvä pystyä liikkumaan helposti myös erilaisten apuvälineiden kanssa ja tilojen sekä toimintojen pitäisi olla helposti hahmotettavia”, kertoo esteettömyysasiantuntija Noora Piipponen Invalidiliitto ry:stä.
Huoneiden olisi hyvä olla kooltaan vähintään 10–12 neliömetriä ja oviaukkojen leveydeltään 85 senttimetriä. Huoneet pitäisi voida kalustaa niin, että kulkuväylien leveydeksi jää 90 senttimetriä. Lisäksi asunnon vuokrattavuuden kannalta olisi hyvä, että huoneet sallisivat monenlaisia ratkaisuita, kuten sen, että sängyn voisi sijoittaa huoneeseen usealla eri tavalla.
Kynnykset ja muut esteet pois
Kynnykset voivat haitata kulkemista ja ovat vaikkapa rollaattoria käyttävälle ikäviä esteitä huoneiden välillä, joten niitä ei esteettömässä kodissa kaivata, tai niiden pitää olla hyvin matalia.
”Kynnysten poistaminen on todennäköisesti yleisin esteettömyyttä parantava kunnostustyö, joita asunnoissa tehdään”, Piipponen kertoo.
Parvekkeen ja asunnon lattian välistä tasoeroa voi madaltaa laittamalla luiskan parvekkeen oviaukon kynnyksen kohdalle. Sen sijaan muuta asuntoa korkeammalla sijaitsevaan kylpyhuoneeseen saattaa olla mahdoton järjestää esteetöntä kulkua, mikä kannattaa huomioida jo asuntoa ostaessa. Hyvin monelle asukkaalle sopivat erilaiset seiniin ja kalusteisiin kiinnitettävät tukikahvat erityisesti wc- ja pesutiloissa, keittiössä ja makuuhuoneessa – kunhan ne ovat oikealla korkeudella. Allaskaapin olisi hyvä olla sellaista mallia, että sen saa pois, jos asukas liikkuu pyörätuolilla.
Oikeanlainen koti vuokralaiselle
Koti on jokaiselle yksilöllinen paikka, ja myös asukkaiden esteettömyyden tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Jos vuokralainen on tiedossa, hänet kannattaa ottaa mukaan asunnon esteettömyyden suunnitteluun.
”Korotettu wc-istuin voi olla varsin toimiva ikääntyneelle, mutta toisaalta ei kaikille, sillä vaikkapa lyhytkasvuiselle henkilölle korotettu wc-istuin voi olla hankala”, Piipponen huomauttaa.
Asukkaan henkilökohtaista näkemystä kaivataan myös keittiötasojen korkeuteen. Lisäksi pistorasiat ja valokatkaisijat tulisi sijoittaa matalalle, jos ihminen liikkuu pyörätuolilla. Vuokralainen saattaa myös tuoda mukanaan omia liikkumistaan helpottavia välineitä. Tällöin vuokranantaja voi palvella vuokralaistaan kiinnittämällä kahvoja ja asentamalla ramppeja. Tärkeiden apuvälineiden käytöstä ja asentamisesta tulee toki sopia yhdessä ja mahdollisesti myös taloyhtiön kanssa.
Näkövammainen hyötyy värien kontrasteista
Vuokranantaja voi palvella näkövammaista tai ikääntyvää vuokralaistaan kiinnittämällä asuntoon kohde- ja yleisvalaisimia valmiiksi. Kodissa pitäisi nimittäin pystyä valaisemaan kunnolla epäsuorin valaisimin ja kohdevaloin. Seinien värit ja kontrastit auttavat erottamaan valokatkaisijat ja pistorasiat takana olevasta seinästä ja myös seinän lattiasta, mikä helpottaa tilan hahmottamista.
”Tilojen ja toimintojen hahmotettavuus ylipäänsä auttaa monia. Lattian ja seinien välille kannattaa tuoda selkeä tummuuskontrasti tai esimerkiksi selkeästi erottuva jalkalista”, Piipponen neuvoo.
Tarkempia neuvoja esteettömyydestä voi myös kysyä Invalidiliitosta ja joissakin kunnissa myös esteettömyyskoordinaattorilta.
Muutoksia rappukäytävään ja pihaan
Omistamassaan asunnossa voi tehdä laajojakin remontteja, kunhan tekee niistä ilmoituksen taloyhtiölle. Taloyhtiöt voivat tehdä esteettömyyskorjauksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin, kuten pihalle tai rappukäytävään yhtiön päätöksellä, johon myös vuokranantaja osakkeenomistajana osallistuu. Entä, jos asunnon omistaja jää tarpeinensa yksin? Viime keväänä vahvistettiin laki, joka paransi asunto-osakkeen omistajan mahdollisuutta tehdä perusteltuja esteettömyyttä parantavia muutoksia taloyhtiön tiloissa silloinkin, kun taloyhtiöllä ei ole siihen riittävästi halua tai mahdollisuutta.
”Osakkaalla on velvollisuus osoittaa, että muutostyöhön on oikeasti tarve ja tehdä kirjallinen muutostyöilmoitus taloyhtiön hallitukselle, jonka pitää muutostyö useimmiten hyväksyä”, kertoo juristi Tiina Räsänen Suomen Kiinteistöliitosta.
Muutostöitä taloyhtiön tiloissa voivat olla esimerkiksi ramppi ulko-oven eteen, ovenavauslaite, käsijohde tai jopa tuolihissi. Aiemmin osakkaan haluamat ja toteuttamat – myös maksamat –esteettömyyttä parantavat muutostyöt on voitu taloyhtiössä estää ilman sen kummempaa syytä, mutta nyt vastustukseen pitää olla vahva peruste, kuten vaikka kielto muuttaa suojellun kohteen julkisivua.
Kuka maksaa esteettömyysremontin?
Vuokranantaja voi tehdä esteettömyyskorjauksia omistamissaan osakehuoneistoissa omalla kustannuksellaan ja asunto-osakeyhtiölain perustella myös siis taloyhtiön tiloissa, mutta asuntosijoittajalle ei valitettavasti ole tarjolla yleistä rahallista tukea esteettömyyttä parantavaan remonttiin.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara myöntää esteettömyysavustuksia vain taloyhtiölle tai omassa asunnossaan asuvalle iäkkäälle tai vammaiselle henkilölle, mutta ei vuokralaisille tai vuokra-asuntoihin. Vuokralainen voi kuitenkin saada kunnalta avustusta asunnon muutostöihin vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla: kunnan on esimerkiksi korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Hissi- ja esteettömyysavustusta voidaan myöntää esimerkiksi vuokrataloyhtiölle tai vuokrataloyhtiön omistamalle taloyhtiölle.
”Vaikka vuokranantaja ei voi saada Aran esteettömyysavustuksia vuokra-asuntoihinsa, hän voi edistää esteettömyyttä taloyhtiön kautta, koska taloyhtiöt voivat saada avustusta esteettömyyskorjauksiin”, kertoo ryhmäpäällikkö Sami Turunen Aran korjausavustusryhmästä.
Esteettömyys asunnossa voi olla kilpailuvaltti vuokra-asuntomarkkinoilla, joten vaikka vuokranantaja maksaisi esteettömyyskorjaukset itse, ne saattavat hyvinkin maksaa itsensä takaisin kestävinä vuokrasuhteina.
Lisää tietoa asunnon esteettömyyttä käsittelevästä Katse kotiin -oppaasta