Isojen kasvulukujen Espoo
Espoon väkiluvun kasvu on ollut Suomen kärkeä. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaupunki sai runsaat 3 100 uutta asukasta, ja kesäkuussa ylittyi jo 300 000 espoolaisen raja.
Kasvusta kolmasosa tulee syntyvyydestä ja kaksi kolmasosaa muuttovoitosta. Kaupungin asukkaista viidesosa on vieraskielisiä, ja heidän osuutensa kasvaa kovaa vauhtia.
Espoon asuntopäällikkö Anne Savolainen löytää selkeän tekijän, joka on mahdollistanut kehityksen.
”Asunnontuotannon aloitukset ovat parina viime vuonna olleet huikeita. Tavoitteemme on ollut 3 300 aloitusta vuosittain, mutta niitä on ollut yli 6 000. Viiden viime vuoden aikana valmistuneiden asuntojen keskiarvo on yli 4 000”, hän sanoo.
Samalla on ylittynyt myös asukasluvun tavoite, sillä kaupungin toiveissa on kasvaa vuosittain noin 4 500 asukkaalla.
Syy–seuraussuhde taitaa Espoossa toteutua molempiin suuntiin: asuntojen tarjonta lisää niiden kysyntää ja kysyntä lisää asuntojen tarjontaa. Muuttohalukkuutta kaupunkiin kasvattaa myös se, että Espoossa ja myös koko pääkaupunkiseudulla on runsaasti työ- ja opiskelupaikkoja sekä Suomesta että muualta tuleville.
Samalla Aalto-yliopiston keskittyminen Otaniemeen kasvattaa vuokra-asuntojen kysyntää, ja kaupungissa on runsaasti myös muita oppilaitoksia. Opiskelijoiden kansoittama Otaniemi näkyy myös tilastoissa.
”Asukkaiden verotettavien tulojen näkökulmasta Suomen rikkain ja köyhin postinumeroalue ovat vierekkäin sulassa sovussa, kun toista ääripäätä edustaa Westend”, Savolainen hymähtää.
Kaupungin toimilla eri kaupunginosien välisiä eroja pyritään kaventamaan esimerkiksi palveluita ja liikenneyhteyksiä parantamalla, ja myös alueiden asuntokantaa halutaan monipuolistaa.
Jokerikorttina raideliikenne
Se, miksi kaupunki kaavoittaa yli asuntotavoitteen, johtuu Savolaisen mukaan runsaista liikenneinvestoinneista: Länsimetrosta ja sen jatkeesta sekä kaupunkiradasta ja Raide-Jokerista. Ne ovat alkusyy reittien vaikutuspiirissä olevien alueiden kaavoitukselle.
”Metron myötä parantuneet liikenneyhteydet tuovat sen varrella oleville alueille investointeja, eikä kaupungin tarvitse erikseen lisätä niiden houkuttelevuutta. Sama kehitys tapahtuu Raide-Jokerin ja kaupunkiradan reittien varrella.”
Metrovyöhykkeen 13 asemalla lasketaan kasvupotentiaalin olevan 70 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Raide-Jokerin reitillä luku on 33 000 ja kaupunkiradan varrella 44 000 uutta asukasta. Koko Espoon asukasluvun ennustetaan yltävän 400 000:een 2040-luvun puolivälissä. Uusia työpaikkoja Raide-Jokerin varrelle lasketaan tulevan 20 000 ja kaupunkiradan vaikutusalueelle 13 000.
Luvut ovat valtavia, etenkin kun muistaa, että Suomessa keskimääräinen kuntakoko vuonna 2021 oli noin 18 000 asukasta, ja kuntien mediaanikoko on hieman alle 6 000 asukasta.
Rakentamisessa kerrostaloasuntotuotannon osuus on yli 80 prosenttia, silti myös pientalojen rakentamista aloitetaan vuosittain 800–900 asunnon verran. Omistusasuntoja on asuntokannasta hieman yli puolet, mutta vuokra-asuntojen määrä on kasvussa.
Savolainen pitää positiivisena, että kaupungissa on monipuolisesti mahdollisuus eri asumismuotoihin. Kehityksessä hän näkee kuitenkin myös vikaan menon mahdollisuuden.
”Kerrostalotuotannossa yksiöiden osuus on kasvanut kolmasosaan, ja perheasuntojen osuus on jäänyt pieneksi. Asuntojen keskipinta-ala on pudonnut vajaassa vuosikymmenessä lähes 10 neliötä.”
Hän näkee, että suunta voi jatkuessaan muodostua ongelmaksi, jos esimerkiksi pientaloista pois haluaville ikääntyville ihmisille ei löydy omasta kaupungista sopivia asuntoja.
”Asuntojen kokoa ei Espoossa olla tähän asti kovin paljoa säädelty. Ehkä tähän tulee muutos, jotta asuntoalueet rakentuisivat monipuolisiksi ja asukkaat pystyisivät vaihtamaan alueen sisällä asuntoa, kun asumistarpeet muuttuvat.”
Merenrantaa ja puistoja
Pelkkien asuntojen rakentaminen ei riitä, vaan kasvavalle väkimäärälle tarvitaan myös palveluja ja uusille alueille toimiva infra.
Pelkästään kunnallistekniikan investoinnit olivat Espoossa viime vuonna 140 miljoonaa, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotien rakennus- ja kunnostushankkeita on koko ajan käynnissä lukuisia.
Kaupunkilaisten elämä ei ole pelkkää asumista, työtä ja opiskelua. Espoo on leimallisesti merenrantakaupunki, ja siellä onkin panostettu rantaviivaa seurailevan Rantaraitin virkistysreittiin. Urbaanin kaupungin vastapainona ovat myös Nuuksion kansallispuisto ja Keskuspuisto ulkoilumahdollisuuksineen.
Anne Savolainen muistuttaa, että pääkaupunkiseudun kaupungit hyötyvät toisistaan. Espoolaisille ovat tarjolla muun muassa Helsingin kulttuuripalvelut alle puolen tunnin metromatkan päässä. Tarjontaa parannetaan myös Espoossa, sillä esimerkiksi Tapiolan urheilupuistoon on tulossa jalkapallostadion.
ESPOO Asukasluku 300 505 Muutos 1.–6. 2022 3 169 asukasta Nettomaahanmuutto 1.–6. 2022 1 390 (6/2022, Tilastokeskus) Vapaita vuokra-asuntoja 2 859 (3.10.2022, Oikotie) Vakituisen asunnon kiinteistövero (2022) 0,41 % Kunnallisvero 18,00 % |
Vantaa rakentuu raiteiden varsille
Vantaan hallinnollinen keskus, Tikkurila, on muuttunut niin paljon, ettei sitä välttämättä tunnista, jos edellisestä vierailusta on vierähtänyt muutama vuosi. Mittava kehitys on tapahtunut ja tapahtumassa myös monissa muissa osissa kaupunkia.
Vantaan asukasmäärä ylittää jo 240 000 rajan. Väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2031 mennessä eri skenaarioiden mukaan 272 600–283 800 asukkaaseen ja vuoteen 2045 mennessä 322 000–348 400 asukkaaseen. Seuraavan kymmenvuotiskauden aikana asuntoja arvioidaan valmistuvan keskimäärin 3 400 vuodessa.
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pitää vahvaa raideliikenneverkkoa ja siitä koituvia seurannaisvaikutuksia merkittävinä tekijöinä sille, miksi Vantaa valikoituu monille otolliseksi asuinpaikaksi.
Päärata ja siitä erkaneva Kehärata kattavat merkittävän osan kaupungista. Myös metrolla on merkitystä, sillä Helsingin puolella oleva Mellunmäen asema on Länsimäen kupeessa, joka nimestään huolimatta on Vantaan itäisimpiä osia. Kaupunkia halkovat myös valtatiet.
Sujuvat liikenneyhteydet ovat arjen kannalta tärkeitä, kun pääkaupunkiseudulla niin työpaikkojen, opiskelupaikkojen kuin esimerkiksi kulttuuripalvelujen osalta ei puhuta vain kaupungin omasta vaan koko seudun tarjonnasta.
”Hyvät yhteydet tekevät sen, että Vantaa on hyvä kaupunki työssäkäyville ja opiskelijoille, asuvat he sitten omistus- tai vuokra-asunnoissa. Kun loppukäyttäjällä on hyvä olla, silloin kaupungissa on myös todennäköisesti hyviä paikkoja sijoittaa vuokra-asuntoihin”, Anttila toteaa.
Hänen mukaansa myös pääkaupunkiseudun hintaluokassa kohtuuhintainen asuminen tuo ihmisiä Vantaalle eri tuloluokista.
Vuokra-asunnot tuovat joustavuutta
Tero Anttila tarkastelee asumisasioita yksilöiden tarpeiden lisäksi myös kaupungin ja yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta. Hän korostaa vuokra-asuntojen saatavuuden merkitystä erityisesti työvoiman liikkuvuuden mahdollistajana.
”Vuokra-asunnot tuovat koko yhteiskunnan toiminnan kannalta hyvin tärkeän joustoelementin. On hyvin tärkeää, että eri puolilla seutua on riittävä määrä vuokra-asuntoja.”
Ikääntyvässä Suomessa katseet käännetään työntekijäpulassa usein maan rajojen ulkopuolelle. Vantaa on Suomen ulkopuolelta tulevan muuton suurimpia kohdekaupunkeja. Se sai viime vuonna muuttovoittoa ulkomailta 2 200 henkeä, ja vieraskielisten osuus kaupunkilaisista on 23 prosenttia.
”Maahanmuutto mahdollistaa pääkaupunkiseudun kasvun ja tarjoaa työntekijöitä eri aloille. Samalla se asettaa vaatimuksia esimerkiksi kaupungin koulutoimelle, ja monikulttuurisuus pitää huomioida myös muiden palveluiden järjestämisessä.”
Kaikki muutos ei ole kivutonta, ja Vantaallakin on nähtävissä myös eriytymiskehitystä. Anttila painottaa, että kaupunkirakentamisen keinot vaikuttaa kehitykseen ovat hitaita.
”Asuntojen rakentamisella segrekaatioasioita ei voi hoitaa nopeasti, mutta pitkällä aikavälillä sillä on iso merkitys. Nopeat toimet tulevat operatiivisesta tekemisestä, kuten kouluihin panostamisesta, ja hitaat vaikutukset rakentamisesta ja kaavoituksesta. Näitä molempia pitää käyttää, ja niin me Vantaalla teemme.”
Ratikka näyttäisi kehityksen suunnan
Vantaata on rakennettu jo 1970-luvulta lähtien raskaan raideliikenteen varaan. Aiemmin sitä on voitu kutsua lähiöiden kaupungiksi, mutta Anttila luonnehtii nykyistä kaupunkia monikeskuksiseksi.
”Koko pääkaupunkiseudun kasvaminen tekee sen, että olemme muuttumassa leimallisesti 1970-luvun lähiövaiheesta enemmän monikeskuksiseksi kaupunkiseuduksi, jossa lähiöt muuttuvat erikokoisiksi kaupunkikeskuksiksi. Tämä muutos on vuosikymmenien prosessi.”
Anttila kuitenkin muistuttaa, että lukuisten kerrostaloalueiden ohella Vantaa on myös omakotiasumisen suurkaupunki. Tälläkin hetkellä paikkakunnalle rakennetaan pientaloja toiseksi eniten Suomessa heti Espoon jälkeen, eli noin 500 pientaloasuntoa vuosittain.
Iso merkitys Vantaan tulevalle kehitykselle on Itä-Vantaalle kaavaillulla pikaraitiotiellä. Päätös lähes 400 miljoonaa euron hankkeen toteuttamisesta on odotettavissa ensi keväänä.
Jos hanke toteutetaan, rakentaminen painottuu jatkossa ratikkareitin varteen Länsimäestä lentoasemalle. Junaradan varressa on odotettavissa täydennysrakentamista erityisesti Kivistössä ja Leinelässä. Lisäksi eri puolilla jatketaan kaupunkirakennetta tiivistävää rakentamista.
VANTAA Asukasluku 240 878 Muutos 1.–6. 2022 1 516 Nettomaahanmuutto 1.–6. 2022 1 344 asukasta (6/2022, Tilastokeskus) Vapaita vuokra-asuntoja 2 191 (3.10.2022, Oikotie) Vero Vakituisen asunnon kiinteistövero (2022) 0,41 % Kunnallisvero 19,00 % |
Espoo on mosaiikki
Tuula ja Rauno Mäkisestä tuli vuokranantajia tämän vuosituhannen alussa. He ostivat Espoosta asunnon, jota he ajattelivat pojalleen tulevaksi opiskeluasunnoksi. Jo ennen pojan opintojen alkua asunto ehti olla vuokralla ulkopuolisella.
Asunnon sijainniksi valikoitui Etelä-Leppävaara, josta on hyvät yhteydet Otaniemen teekkarikylään. Alueesta teki kiinnostavan myös se, että junien lähiliikennettä alettiin suunnitella Leppävaaran asemalle.
”Sehän tarkoitti, että alueelle aiotaan satsata paljon muutakin kuin pelkkä junayhteys”, Rauno Mäkinen muistelee.
Näkemys osoittautui oikeaksi. Etelä-Leppävaarassa kehitys lähti toden teolla vauhtiin, ja rakentaminen on ollut erittäin voimakasta. Nykyisin alueen keskipisteenä toimii Sellon valtava kauppakeskus, ja asuntojen hinnat ovat kehittyville alueille tyypilliseen tapaan nousseet.
Työpaikat tuovat maksukykyä
Etelä-Leppävaara on ollut kovasti Mäkisten mieleen. Jopa niin, että he muuttivat sinne itsekin. Lisäksi he ovat ostaneet samoilta kulmilta muutaman muunkin asunnon vuokrattavaksi.
”Siellä on kävelymatkan päässä elokuvat, kaupat ja ravintolat. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Pyöräilyreititkin merenrantaan tai vaikka Helsingin Hietaniemeen ovat aivan erinomaiset. Talvella pääsee suoraan ulko-ovelta suksien päälle”, Tuula Mäkinen sanoo ja uskoo, että myös monet vuokralla-asuvat arvostavat näitä ominaisuuksia.
Hän muistuttaa, että vuokrattavuuden kannalta oleellista on myös se, että lähellä on runsaasti hyvin palkattuja työpaikkoja. Keilaniemi, Otaniemi ja Pitäjänmäki ovat Suomen suurimpia it-keskittymiä. Vuonna 2024 aloittava Raide-Jokeri parantaa alueiden välisiä liikenneyhteyksiä entisestään.
”Meidän asuntomme ovat hyviä, joten niiden vuokrat eivät ole kaikkein halvimpia. Siihen hintaluokkaan ei ihan kaikilla ole mahdollisuutta, vaikka kävisikin töissä. Vuokralaisemme ovatkin olleet lähes kaikki it-alan ihmisiä”, Tuula Mäkinen sanoo.
Mäkiset näkevät Etelä-Leppävaarassa runsaasti positiivisia puolia. Mutta niin näkevät monet muutkin, sillä Rauno huomauttaa, että alueen hyvää mainetta käytetään markkinoinnissa melko laveasti ja jopa virheellisesti.
Esimerkiksi voimakkaasti kehittyvän Vermonniityn monissa asuntoilmoituksissa mainitaan Rauno Mäkisen mukaan hyvien palvelujen sijaitsevan aivan lähellä.
”Siellä on hirvittävä rakennusbuumi, kun yksi tornitalo valmistuu, seuraava on jo nousemassa. Mutta se vaan ei ole Leppävaaran keskustassa; sieltä on puolitoista kilometriä Selloon”, hän huomauttaa.
Toteutuvatko suunnitelmat?
Espoo on erilaisten kaupunginosien mosaiikki, ja Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista löytyy alueita hyvin erilaisiin asumistarpeisiin. Jotkut arvostavat meren läheisyyttä, toiset hyviä liikenneyhteyksiä tai edullisia vuokria, joillekin puolestaan palveluiden ja työpaikkojen läheisyys on ensisijaista.
Samalla kaupungin vahva kasvu on tarkoittanut asuntojen ja palveluiden voimakasta rakentamista, mutta Raunon Mäkisen mielestä liiallinen pienten asuntojen rakentaminen vie kehitystä väärään suuntaan.
Kehityssuunnitelmat eri puolilla kaupunkia ovat suuria. Rauno Mäkinen kuitenkin muistuttaa, että joillakin alueilla kaavailuihin on tullut takapakkeja, jolloin niiden kehitys on hidastunut tai jopa pysähtynyt.
Esimerkiksi Suurpellon rakentamisen vastoinkäymiset ovat hänen mukaansa sellaiset, ettei hän pidä aluetta enää kiinnostavana.
”Kannattaa seurata tarkasti, millaisia suunnitelmia alueiden kehittämisestä on. Espoo on niin laaja alue, että voi valita vain tietyt alueet, joita seuraa. Oleellista on, ovatko suunnitelmat toteutumassa. Jos kaavailut eivät toteudukaan, alueen kehitys ei lähdekään vauhtiin, vaikka sinne olisi jo rakennettu uusia asuntoja”, hän vinkkaa.
Markkinoilla voi erottautua
Katja Tammelinilla on puolisonsa kanssa parikymmentä vuokra-asuntoa, joista puolet on Vantaalla.
”Asunnot ovat pitkälti niiltä paikoilta, jotka ovat meille tuttuja. Olen asunut Vaaralassa ja Rajakylässä, ja nyt meillä on niissä molemmissa vuokra-asuntoja”, hän kertoo.
Muutenkin Itä-Vantaa painottuu heidän asuntosalkussaan juuri tuttuuden takia, sen sijaan kaupungin länsipuoli tuntuu vieraammalta. Vantaalle on kannustanut sijoittamaan myös se, että kaupunki on voimakkaimpien kasvajien joukossa Suomessa. Tammelin uskoo, että kehityssuunta jatkuu samana.
Rivitaloasuminen kiinnostaa
Vaarala ja Rajakylä ovat pientaloalueita ja Tammelinien siellä sijaitsevat vuokra-asunnot ovat rivitaloissa.
”Rivitaloyksiöt ovat vuokramarkkinassa poikkeuksia, ja niitä on ollut helppo vuokrata. Erityisesti koiranomistajat ovat kiinnostuneita asunnoista, joissa on edes pieni oma piha. Myös oma sauna on lisännyt kiinnostusta.”
Vaikka halukkaita vuokralaisia laadukkaaseen asumiseen pientaloalueella on löytynyt, saman seudun kerrostaloasuntojen vuokrattavuuteen voi vaikuttaa se, että alueella ei ole raideliikennettä.
”Toisin kuin rivitaloasunnoissa, kerrostaloasunnoissa hinta pitää mitoittaa niin, että asunto herättää vuokran edullisuuden puolesta mielenkiintoa.”
Ratikka muuttaa näkymiä
Tammelineilla on asuntoja myös edullisemman hintatason Länsimäessä ja Hakunilassa. Ne ovat hyvin toisentyyppisiä asuinalueita pientalovaltaisiin kaupunginosiin verrattuna.
”Lähiöalueilla olevissa kerrostaloasunnoissa kassavirta on parempi. Esimerkiksi Länsimäki on kohtuulliseen edullinen alue, jossa vuokrat eivät ole tapissa. Kuitenkin meidän Länsimäen-asunnosta on kätevä matka Mellunmäen metroasemalle, josta pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan ja myös Espooseen asti.”
Kehäradan varteen juna-aseman viereen on viime vuosien aikana noussut kokonaan Kivistön asuinalue. Sielläkin Tammelineilla on kaksi kohdetta.
Katja Tammelin hieman kritisoi, että alueelle on rakennettu valtavan paljon pieniä asuntoja. Jatkossa hänen mielestään olisi tärkeää rakentaa enemmän perheasuntoja asukasrakenteen tasapainottamiseksi.
”Alueena Kivistö on viehättävä, sillä siellä on kaikki uutta. Alue on kärsinyt palveluiden puutteesta, mutta parasta aikaa sinne rakennetaan kauppakeskusta.”
Tammelin seuraa kiinnostuneena päätöstä Vantaan raitiotien rakentamisesta. Sillä on suuri merkitys monen alueen vetovoimaisuudelle.
”Itä-Vantaalla kulkevalla ratikalla olisi meille iso merkitys. Se kulkisi Mellunmäen metroasemalta Tikkurilaan, Jumboon ja Lentoasemalle. Monet asunnoistamme ovat juuri sen kaavaillun reitin varrella. Aika näyttää, toteutuuko se.”
Ketterä pärjää
Vantaalla on rakennettu viime vuosien aikana valtavasti. Tammelinin mukaan hintataso esimerkiksi Tikkurilassa on noussut niin paljon, että sieltä on jo vaikea löytää ostokohdetta, jossa tuottoluvut puoltaisivat kaupantekoa.
Myös vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut merkittävästi. Tammelineilla on strategia, jolla on pärjännyt tällaisessakin markkinatilanteessa.
”Keskityn markkinointiin. Vuokrailmoituksissa on erittäin laadukkaat kuvat, joissa asunnot ovat digistailattuina erittäin kauniita. Ilmoitus on hyvin yksityiskohtainen, jotta siinä kerrotaan kaikki tarpeellinen tieto myös niille, jotka eivät tunne aluetta.”
Myös yksityisen vuokranantajan ketteryys verrattuna asuntoja vuokraaviin yhtiöihin on selkeä etu.
”Isot yhtiöt ovat niin jähmeitä, että ennen kuin ne edes vastaavat vuokra-asunnosta kiinnostuneen yhteydenottopyyntöön, minä olen siinä ajassa jo käynyt näyttämässä asunnon ja vuokrannutkin sen.”